| Mistä tulee sana ahtojää? |
976 |
|
|
|
Sanan alkuosa liittyy ahtaa-verbiin, joka tarkoittaa tunkemista ja täyteen sullomista. Ahtojää tarkoittaa röykkiöiksi ajautunutta jäätä. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1: A-K). |
| Fraasin "vetää hirsiä" tai "vedellä hirsiä" etymologia? |
5854 |
|
|
|
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana. |
| Sanan "repository" suomenkielinen vastine? |
553 |
|
|
|
Tuolle käsitteelle ei taida olla täysin vakiintunutta suomenkielistä nimitystä, mutta verkkoarkisto ei kuulosta ainakaan minusta hullummalta vaihtoehdolta. Kansalliskirjaston osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=17762417 ylläpitämä sanasto tosin määrittelee sen olevan "Kansalliskirjaston ylläpitämä, kotimaisen yleisön saatavilla olevan verkkoaineiston arkisto", mutta merkitystä on aika lähellä sitä. Sanastossa termille institutional repository annetaan vastineeksi julkaisuarkisto, joten se voisi olla toinen mahdollinen termi, jos arkistossa on nimenomaan julkaisuja. Digitaalinen arkisto voisi olla myös yksi potentiaalinen termi, joka puolestaan voi sopia kuvaamaan hyvin monenlaista aineistoa, esimerkiksi myös... |
| Pitääkö paikkansa, että suomen kieli on suurempi kuin 98% maailman kielistä? |
1326 |
|
|
|
Suomen kielen tutkijan Lari Kotilaisen mukaan tämä pitää paikkansa. Hän kertoo Suomen PEN -sivustolla näin:
"Maailmassa on kuudesta kahdeksaan tuhatta kieltä. Suurin osa niistä on huomattavasti suomea pienempiä. Neljällä viidesosalla kielistä on alle satatuhatta puhujaa."
Alla linkki tälle sivulle ja myös häneen blogiinsa suomensuojelija, sekä Wikipedia-artikkeliin maailman kielistä ja niiden puhujien lukumääristä:
https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/
http://www.suomensuojelija.fi/2017/01/100-faktaa-suomen-kielesta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella |
| Mikä on hyötyä-sanan alkuperä, liittyykö se hyötämiseen? |
816 |
|
|
|
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
|
| Kirjoja suomea toisena kielenä opiskeleville lapsille ja nuorille |
1810 |
|
|
|
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hyviä kirjalistoja S2-oppilaiden lukudiplomia varten sekä ala- että yläkouluun: https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi.
Myös Pirkanmaan lukudiplomin mukautetuista listoista löytyy sopivaa kirjallisuutta. Alakoulun listat löytyvät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi ja yläkoulun täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/lukudiplomi-nuoret.
|
| Onko teoksia, joissa keskityttäisiin erityisesti suomenkielen historiaan, tai sen eroavaisuuksiin muiden pohjoismaiden kielten kesken ? |
348 |
|
|
|
Kyllähän niitä löytyy kirjastoista useita. Keräsin tähän vähän listaa uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista, jotka löytyvät Kymenlaakson kirjastoista. Tietenkin myös kaukolainaaminen on mahdollista, jos tarvitset jotain tarkempaa tutkimusta aiheesta.
Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet / Eloranta, Ville.
Kielen vuosituhannet : suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen / Lehtinen, Tapani.
Suomalaisten juuret / Kalevi Wiik.
Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa / Häkkinen, Kaisa.
Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen.
Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen / Kotilainen, Lari.
Ruotsin Itämaa :... |
| Kirjoitetaanko "kakun täyte" erikseen vai yhteen (kakuntäyte)? |
1404 |
|
|
|
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121 |
| Mistä tulee sana "hallita", mm. sanan hallitus-kantamuoto? |
795 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ... |
| Varsinais-Suomessa olen kuullut sanonnan "Voi jeere!" tilanteessa, jossa kaikki ei ole mennyt suunnitellusti. Esimerkiksi Hämeessä ja Pirkanmaalla en ole… |
603 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997 |
| Kirjoitetaanko lukuun ottamatta yhteen ? |
22721 |
|
|
|
Sanapari "lukuun ottamatta" kirjoitetaan erikseen. Kielitoimiston ohjeissa sanotaan, että jos sanaparin jälkiosana on sellainen verbimuoto kuin ottamatta, ollessa (ns. infinitiivi) tai oleva, otettu (ns. partisiippi), sanat kirjoitetaan yleensä erilleen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/129
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=390
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
|
| Tiedättekö, mistä sanonta 'hynttyyt yhteen' tulee tai mitä hynttyyt tarkoittaa? |
5591 |
|
|
|
Hynttyyt on muoto monikkomuotoisesta murresanasta hyntteet, jota käytetään pukineista, tamineista tai muusta vaatetavarasta. Joissakin murteissa sitä käytetään myös muista tavaroista, eli merkityksessä kamppeet, vehkeet, kimpsut. Sana on laajalle levinnyt, se tunnetaan monilla eri murrealueilla. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: neljäs osa: huka-iätön)
Sanontaa hynttyyt yhteen käytetään yhteen muuttamisesta, eli silloinhan muuttajien tamineet ja kamppeet yhdistetään samaan asuntoon. |
| Mietin mistä tulevat sanat raukka, reppana, parka, raasu ja polo. Mikä niiden etymologia on? Ovatko jotkin niistä sukua toisilleen? |
2525 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004) mukaan raukka-sana, liittyy yhteen surkeaa ääntelyä merkitsevän , alkujaan onomatopoeettisen raukua-vebin kanssa. Sanalla on vastineita lähisukukielissämme. Parka on alkujaan tarkoittanut vaateriepua tai kapaloa. Raasu on samoin tarkoittanut kulunutta vaatetta, riepua tai räsyä. Se on laina ruotsin kielestä. Polo taas on polkea-verbin johdos. Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirjan (osa 3: R-Ö) reppana liittyy repale-sanaan.
Osalla sanoista on siis yhteys kuluneisiin vaatteisiin, mutta ei kaikilla Sanat eivät muuten näytä liittyvän toisiinsa.
|
| Mistä suomenkielen sana perhonen on peräisin. Saksan-, englannin- ja tsekinkielessä se liittyy voihin tai kermaan ja lentämiseen. |
2396 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Onko "jytkytty" jytky-sanan oikea taivutusmuoto? |
558 |
|
|
|
Jytky on substantiivi tai adjektiivi, jonka merkitykset Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997) ovat suuri, vankka, jykevä, mahtava; murikka, möhkäle.
Jytkytty on passiivin toisen partisiipin verbimuoto. Nykysuomen sanakirjassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 8. p. 1983) on kaksi jytky-sanaan liittyvää verbiä: jytkiä (tutista, tärähdellä) ja jytkyttää (jyskyttää, nytkyttää). Kummastakaan näistä verbeistä ei voi olla kyse. Jytkiä-verbin passiivin toisen partisiipin muoto olisi jytkitty ja jytkyttää-verbistä muoto olisi jytkytetty.
Jytkytty olisi taivutusmuoto verbistä jytkyä (vertaa hytkyä, hytkytty). Jytkyä-verbiä en löytänyt mistään nykyaikaisista sanakirjoista.... |
| Olisiko mahdollista loytaa juttuja Kainuun murteella internetista ? |
1448 |
|
|
|
Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta
Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan:
http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html
Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja:
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/
Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:
https://peda.net/... |
| Kuinka kuuluu monikon genetiivi kysymyssanasta: mikä? |
786 |
|
|
|
Monikon genetiivi sanasta mikä on minkä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
|
| Omko tässä tekstissä kieliopillinen virhe,vai ei? Jos nin mikä? "Syynä oli se, kun liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, ja rakennelma ei… |
509 |
|
|
|
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu... |
| Tukala sanan alkuperä? |
1153 |
|
|
|
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Miten epäsuora kysymyslause erotetaan lauseessa silloin, kun se alkaa lauseenvastikkeella? |
1863 |
|
|
|
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan... |
Kysy kirjastonhoitajalta