| Onko sellaista suomen kielen sanaa, jossa on h ja p kirjain peräkkäin |
64 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja |
| Olen pitkään pohtinut, kuinka kauas taaksepäin ajassa pitäisi mennä, että vielä voisi ymmärtää suomen kieltä. Olisiko teillä vastausta hieman outoon… |
86 |
|
|
|
Hei,Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan... |
| Kuinka vanha mahtaa olla sanonta "pitää mölyt mahassaan"? |
69 |
|
|
|
Heikki Paunosen Stadin slangin sanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanonnan "pitää mölyt mahassaan" 1950– ja 80-lukujen väliselle ajanjaksolle ja mölyn sinänsä 1920-luvulle. Raimo Jussilan Vanhat sanat kuitenkin siirtää mölyn synnyn paljon aikaisemmaksi: sekä 'möly' että 'mölytä' ovat sanoja, jotka löytyvät Daniel Jusleniuksen 1745 julkaistuun sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus Porthanin ja Canstrénin myöhemmin tekemistä lisäyksistä. 'Möly' kuuluu myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanastoon (" -- ja veljesten huuto, koirien ähellys ja elukkain möly suli yhteen kauhistavaksi ääneksi.")Varhaisimmat löytämäni painetut lähteet sanonnalle "pitää mölyt mahassaan" ovat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä: "... |
| Mikä on suomen sanan MAA etymologia? |
80 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281… |
| Japanilainen kansanlaulu, joka kertoo kirsikkapuusta tai kirsikankukista? |
73 |
|
|
|
Musica kirjat löytyvät Helmet kirjastojen varastosta. Linkki Musica 3-4 ja Linkki Musica 5-6Olisiko kyseessä laulu Akai hana shiroi hana? (suomeksi punainen kukka, valkoinen kukka.) Laulu löytyy kirjasta Musica 3-4.En löytänyt laulun suomennosta, mutta laulun sanat löytyvät englanniksi Youtubesta. Linkki Mios song. Japaniksi laulun voi myös opetella helposti. Linkki Akai hana...Laulu voisi olla myös Sakura. Linkki Kysy kirjastonhoitajalta 30.1.2024 |
| Oikeinkirjoitus: 100 % luonnollinen tuote vai 100% luonnollinen tuote |
87 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjeiden mukaan numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti.Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki |
| Olen huomannut, että jotkut ääntävät sanan piano "pieno". Onko tämä johonkin murteesen liittyvä asia tai löytyykö sille jotain muuta selitystä? |
141 |
|
|
|
En löytänyt viitteitä siitä, että vaihtelu piano-sanan lausumisessa noudattelisi murrealueiden rajoja. Arvelisin, että syytä voisi hakea pikemminkin fonetiikan puolelta. Yksi selitys "pienolle" voisi olla siinä, että i ja e ovat molemmat etuvokaaleja, eli niitä äännettäessä kielen korkein kohta on edessä; a taas on takavokaali, joita äännettäessä kielen korkein kohta on takana. Pianon e:llinen ääntämys edustaisi siis eräänlaista fonologista "laiskuutta", jossa diftongin ia edellyttämä kielen liuku i:n asemasta vokaalidiagrammin etuyläkulmasta sen taka-alakulmaan a:han jätetään tekemättä ja tyydytään liu'uttamaan kieltä vain ylä-alasuunnassa suppeasta i:stä puolisuppeaan e:hen eikä lainkaan etu-taka-akselilla.Lisätietoa vokaalidiagrammista... |
| Mitä tarkoittaa fingerpori? |
185 |
|
|
|
Fingerpori (myös mm. vingerpori, vinkerpori) on johdettu ruotsin kielen sanasta fingerborg, ja tarkoittaa sormustinta (pieni suojus, jota pidetään käsin ommeltaessa sormen päässä). Sana lienee tunnettu nykyisin erityisesti Pertti Jarlan sarjakuvasta, jossa Fingerpori on kuvitteellisen kaupungin nimi. Kielitoimiston sanakirja: FingerporiSuomen etymologinen sanakirja: Fingerpori |
| Mistä juontuu nimi ”patapesukone”? Pestäänkö sillä patoja vai muistuttaako koneen rakenne pataa vai onko kyse jostain muusta? |
95 |
|
|
|
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ |
| Onko sanonta " olla hanskassa" vanha? Miltä ajalta peräisin? |
144 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy 1900-luvun alkupuolen digitoituja sanomalehtiä. Sieltä ei löytynyt ainuttakaan viitettä ilmaisulle "homma hanskassa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22homma%20hanskassa%22&orderBy=RELEVANCEHelsingin Sanomien arkistossa varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1983 ja Finnassa varhaisimmat maininnat ovat 1980-luvulta:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22homma+hanskassa%22&type=AllFieldsNäyttää siis siltä, että ilmaisu on vakiintunut ja yleistynyt kielenkäytössä 1980-luvun alkupuolella. |
| Onko ”jaella” itsenäinen verbi perusmuodossaan vai jakaa-verbin jokin taivutusmuoto? |
127 |
|
|
|
Verbi jaella on frekventatiivijohdos verbistä jakaa. Frekventatiivi ilmaisee useasti tapahtuvaa, toistuvaa tai jatkuvaa tekemistä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jaella?searchMode=allhttps://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:frekventatiivinen |
| Mitkä 68 ruotsalaista nimeä on vaihdettu nimeksi Laiho? |
84 |
|
|
|
Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,... |
| Miksi tapahtuman myyntipistettä kutsutaan buffetiksi? |
179 |
|
|
|
Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan... |
| Mistä tulee niistämistä tarkoittava sana pyrsiä? |
77 |
|
|
|
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta |
| Kumpiko on oikeaa suomen kielellä: Hän tuottaa sitä koko ajan? Vai: Hän tuottaa sitä koko aika. |
81 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan molempia muotoja voi käyttää, mutta hieman erilaisissa lauseissa.Muotoa "koko ajan" voi käyttää kaikenlaisissa lauseissa, kun taas harvinaisempaa muotoa "koko aika" voi käyttää passiivi- ja käskylauseissa. Tämän lisäksi kieltolauseissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös ilmaisua "koko aikaa". Lähde ja lause-esimerkit: Ajan ja määrän ilmauksia: ei paljon vai paljoa, ei kauan vai kauaa? - Kielitoimiston ohjepankkiMainitsemassasi lauseessa oikea muoto siis olisi: Hän tuottaa sitä koko ajan. |
| Olen etsimässä ortodoksiseen kirkkoon liittyvää sanastoa viro-suomi-viro. Onko sellaista olemassa ja mistä sellaisen löytäisin (verkko/painettu)? |
54 |
|
|
|
Hei,Eipä näyttäisi olevan ainakaan virallista julkaisua. Voi olla, että johonkin omaan käyttöön on koonnut sellaista, mutta tätä on hankala kaivella esille. Olisiko jollainen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun käyttäjällä tietoa tällaisesta? |
| Tampereen yläalkeiskoulun oppiaineena oli sanapuento. Tarkoittaako se aineenkirjoitusta? |
82 |
|
|
|
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia |
| Hietaniemen hautausmaalla oli erään herran hautakivessä ammattinimike Parroittaja. Mikä oli parroittaja. |
94 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei saa tuloksia hakusanoilla "parroittaja", "parrottaja" tai "parroittaa". Sen sijaan "parroittua" on verbi, jolla tarkoitetaan partaiseksi tulemista. Myös Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy sama tulos samalla hakusanalla. Parroittaja-ammattinimikkeestä en löytänyt mitään tietoa. Ehkä Kotimaisten kielten keskuksessa osattaisiin kaivaa lisää tietoa aiheesta, he kun ovat suomen kielen ammattilaisia: Kieli- ja nimineuvonta - Kotus Lähteet:parroittua - Kielitoimiston sanakirjaparroittua - Vanhan kirjasuomen sanakirja |
| Mitä tarkoittaa Tröstevisa suomeksi? Se on laulu. Sanakirjasta en löydä. |
138 |
|
|
|
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun. |
| Pohjanmaan (Österbotten) kielikartalla Kokkola ja Vaasa erottuvat suomi-enemmistöisinä svenska-painotteisista ympäristökunnistaan. Mistä saakka näissä… |
74 |
|
|
|
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi... |
Kysy kirjastonhoitajalta