| Minkämaalainen sukunimi Franzén on? |
462 |
|
|
|
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,... |
| Löytyykö teiltä tietoa Paavilainen suvun taustoista? Ilmeisesti se on vaikuttanut ainakin luovutetun karjalan alueella. Onkohan sillä inkeriläistä historiaa? |
304 |
|
|
|
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000. |
| Tuija Lehtisen Laura-kirjoissa, Laurahan toimii sen nuortenradion toimittajana. Kirjassa, Laura sydänsyrjällään (ellen väärin muista) Laura ihastuu poikaan. … |
226 |
|
|
|
Löysin blogikirjoituksen vuodelta 2016, jossa on käsitelty Laura-kirjasarjaa. Siinä on mainittu Rassen sukunimeksi Rikman ja pikkusiskon nimeksi Rita. http://videonauhanaikaa.blogspot.com/2016/06/laura-sua-kaipaan.html En ole lukenut kirjoja, mutta nimet on ehkä mainittu niissä.Satunnaisella vilkaisulla esim. Laura kielikurssilla -kirjasta löytyi Lauran ranskalaisen kielikurssikaverin Pierren sukunimi, Durais.Televisiosarjan henkilöhahmoja on listattu Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannassa sekä IMDb-tietokannassa. Hahmojen sukunimiä ei mainita lukuunottamatta Lauran (Koivisto) ja hänen ystävänsä Jennan (Varis) nimiä IMDb-sivustolla.Ohjelmatiedot Laura kesäleirillä -jaksoista RITVA-tieotokannassa: https://rtva.kavi.fi/program/... |
| Mikä on Kölhi sukunimen alkuperä? Suomeksihan se ei ainakaan nykykielessä tarkoita mitään. |
561 |
|
|
|
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000) |
| Nykyään mies voi avioituessa ottaa naisen sukunimen. Kutsutaanko aiempaa nimeä "poikanimeksi" kuten miehen sukunimen ottaneen naisen aiempaa sukunimeä… |
310 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnisto suosittelee Kielikello-lehdessä tyttö- ja poikanimien sijaan termiä syntymänimi. Se on sukupuolineutraali eikä ota kantaa myöskään henkilön ikään. Linkki artikkeliin: Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi - Kielikello |
| Onko släktnamn lähinnä suomen- ja efternamn riikinruotsalainen sukunimen nimitys? |
187 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/ |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Knuuttila? |
383 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan, että sukunimen Knuuttila taustalla on pohjoismainen miehennimi Knut. Nimi on ollut Suomessa laajalti käytössä jo keskiajalla. Siitä on vakiintunut monia erilaisia muunnoksia, jotka näkyvät nykyään niin paikannimissä kuin sukunimissäkin. Yksi muunnoksista on Knuutti, joka on Knuuttila-sukunimen taustalla. |
| Mistä tulee sukunimi Inkeröinen |
642 |
|
|
|
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000) |
| Mikä on Holopainen-sukunimen alkuperä? Tarkoittaako se jotakin? |
872 |
|
|
|
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette |
| Tuttavapiiriin kuuluu Enberg-sukua tutkiva henkilö. Mitä tarkoittaa Enberg, Tuttavani kertoi, että v.1765 syntynyt Johannes Antinpoika olisi ottanut v. 1807… |
412 |
|
|
|
Tuomas Salsten Sukunimi-info verkkosivuilla kerrotaan Enberg-sukunimestä. Nimen voi kääntää suomeksi "Katajavuori".
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/enberg.html
Lisäksi sivuille on koottu monia sukulinkkejä Enberg-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Enberg~enberg
Useimmat helmet-kirjastojen sukunimiä käsittelevät kirjat keskittyvät suomenkielisiin sukunimiin. Marianne Blomqvist on tutkinut Suomen ruotsinkielistä nimistöä seuraavissa kirjoissaan:
Personnamnsboken (Finn Lectura, 1993) Teos on yleisesitys maamme ruotsalaisista henkilönnimistä.
Vad heter finlandssvenskarna? (Svenska folkskolans vänner, 2006)
Från tillnamn till släktnamn i österbottnisk allmogemiljö (Svensk-österbottniska samfundet, 1988)... |
| Voitteko kertoa minulle sukunimestä himanen, Ristiina alueen sukujuuria. |
389 |
|
|
|
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt... |
| Mitä tarkoittaa sukunimi 'Elfving'? Mikä on suvun alkuperä? |
543 |
|
|
|
Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html |
| Mistä sukunimi Marsfeld juontaa.? |
76 |
|
|
|
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,... |
| Mikä on Jouhkimow -sukunimen alkuperä? Mistä tämä suku on tunnettu? |
588 |
|
|
|
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…... |
| Mistä lähtöisin Seppälän suku? Torniosta? |
558 |
|
|
|
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa... |
| Ovatko saamelaisten sukunimet yleensä suomen-, ruotsin- tai norjankielisiä? |
888 |
|
|
|
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim.... |
| Miksi sukunimi Adlercreutz lausutaan Aadlercröits. Nimi on kai ruotsalaisperäinen aatelisnimi. |
5826 |
|
|
|
Adlercreutz suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku.
Kotimaisten kielten keskus kertoo sivustollaan suomenruotsalaisten nimien ääntämisestä. Ääntämisohjeet pohjautuvat suomenruotsin ääntötapaan. Tekstissä mainitaan, että henkilö tai suku saa päättää kuinka nimi äännetään. Tämä voi selittää, miksi nimi äännetään tietyllä tavalla.
Sivustolla on luettelo nimistä ja niiden ääntämisohjeista, lisäksi on mahdollista ehdottaa lisää nimiä luetteloon.
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomenruotsalaisten_sukunimien_aantaminen#AB |
| Mistä sukunimi sinner on lähtöisin? |
148 |
|
|
|
En löytänyt nimeä sukunimikirjoista enkä Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/#S, mutta Geneanetin palvelun haku sijoittaa nimen esiintymiä Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan, https://fi.geneanet.org/sukunimi/SINNER.
Kotimaisten kielten keskus voisi löytää tarkempia tietoja, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen Sukututkimusseuran kokoamia lähteitä nimien tutkijalle, https://www.genealogia.fi/henkilonnimet/ |
| Mitä merkitsee sukunimi NIKKOLA |
387 |
|
|
|
Sukunimeä Nikkola esiintyy lähinnä Eteläpohjanmaalla. Sukunimi on peräisin samannimisistä taloista, joiden nimiin sisältyy varhaisen isännän nimi Nikko.
Nikkoloita on asunut etenkin Ilmajoella, jossa on ollut Nikkola-niminen kylä jo vuonna 1571.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sukunimet, 2000. |
| Mistä on saanut nimensä paikka Mähösenkylä? Se sijaitsee kunnassa Alavus, Etelä-Pohjanmaalla |
174 |
|
|
|
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän... |
Kysy kirjastonhoitajalta