Sibelius Jean

19 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–19.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
"Minä menen Kämppiin takaisin." 45 4.11.2019 Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin". http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm 
Etsin Päijänne-Mieskuoron tallennetta Andante Festivo (JS34/a) kuoronjohtaja Vilho Maaniemi,tekijä: Hannikainen Ilmari v.1975. OLisi kiva, jos tämän saisi… 463 24.5.2016 Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy. Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa. Levy löytyy...
Tässä aikaisemmin jo etsin erästä partituuria jousikvartelille ja sain teiltä nopeasti kattavan vastauksen, kiitokset siitä! Nyt olisi uusi tiedustelu kun en… 577 19.2.2016 Johann Pachelbelin Kanon und Gigue, D-duuri jousikvartetolle sovitettuna löytyy Arsca-tietokannan mukaan sekä Sibelius Akatemian että Metropolian Konservatorion kirjastoista. Jean Sibeliuksen Andante festivo (JS34A), teoksen alkuperäinen jousikvartettiversio, löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan vapaana Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla. Andante festivo löytyy myös Metropolian kirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1510512__Sandante%20festiv… http://www.helmet.fi/fi-FI https://arsca.linneanet.fi/index.html
Onkohan mitään kirjaa, johon kerätty Sibeliuksen kaskuja? Vai onkohan esim teoksessa "Kaskuja Järvenpäästä" juuri sellainen opus, mistä nimenomaan säveltäjän… 545 2.10.2015 Kaskuja Järvenpäästä (toimittanut Väinö Kyrölä, julkaissut Järvenpää-seura, 1981) -kirjassa on kaskuja mm. Jean Sibeliuksesta. Niitä löytyy myös kirjasta Henkilökaskujen & anekdoottien kirja: 2966 hauskaa ja yleissivistävää kaskua ja anekdoottia kaikkien aikojen silmäntekevistä (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio, Kauko Saarentaus, 1990)
I found, that the third symphony of Jean Sibelius had been performed for the first time on 25.09.1907. Could You tell me, was the conductor Jean Sibelius or… 433 5.5.2015 Symphony No. 3 was premiered 25.9.1907. The concert was held in the festive hall of University of Helsinki. Jean Sibelius himself was conducting (the whole program was his music). The name of the orchestra was at that time "Helsingin filharmonisen seuran orkesteri", Orchestra of the Philharmonic Society of Helsinki. Heikki Poroila HelMet-kirjasto
Ateneumin näyttelyssä on esillä Sibeliuksen vaalea kesäpuku, jonka perusteella päättelin Sibeliuksen pituudeksi n. 170 cm. Valokuvissa (ja etenkin… 893 17.2.2015 Sibeliuksen säilyneistä passeista löytyy tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm. Tieto löytyy Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamasta Jean Sibelius -verkkosivustolta: http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/dokumentit/dokum_almanakat_p…
Etsin Sibeliuksen Metsänhaltijan nuottia kokoonpanolle piano, viulu 1, viulu 2, alttoviulu, sello, käyrätorvi 1, käyrätorvi 2 ja Viktor Rydbergin kirjoittama… 457 26.1.2015 Sibeliuksen Metsänhaltijasta näyttäisi löytyvän vain partituuri ja CD-levyjä. Levyjen kansilipukkeissa tai tekstiliitteissä löytyy Rydbergin runo eri kielillä. Sibeliuksen yhtenäistetyn teosluettelon mukaan kyseessä on Sibeliuksen opus numero 15, jonka kokoonpano on lausuja, piano, 2 käyrätorvea ja jousiorkesteri. Partituuri on teoksessa: Sibelius, Jean (säv.) Complete works = Sämtliche Werke. Series 1 (orchestral works). Volume 9. Partituuri on tällä hetkellä lainassa Lahden kaupunginkirjastosta. Myöskään haku Sibelius-Akatemian tietokannasta ja muiden Suomen kirjastojen tietokannoista ei tuottanut tulokseksi nuottia.
Mikä tai mitkä ruokalajit olivat Sibeliuksen mieleisiä, niin arjessa kun juhlassakin? Entäs mieli leivonnainen? 5777 5.2.2014 Kerrotaan, että kun nuori rouva Aino Sibelius oli kysellyt miehensä ateriatoiveita, tämä oli vastannut: "Shampanjaa ja ostereita!" Ainolan päivittäisenä arkiruokana tarjottiin kuitenkin usein puuroa, keitettyjä perunoita ja sianlihakastiketta sekä kasviksia ja hedelmiä Ainon huolella hoitamasta puutarhasta. Yleinen pyhäruoka taas oli vasikanpaisti ja vihreät herneet. Juhla-aterioille Ainolan keittäjä Helmi Vainikainen sai tehdä lintupaistia, jota Sibelius piti lempiruokanaan ostereiden jälkeen. Ruokajuomana oli punaviiniä, merkkeinä esimerkiksi Chateau Paveil de Luze ja Pontet-Canet. Sibelius nautti erityisesti hyvistä viineistä, hänen juomamieltymyksiinsä voi tutustua lähemmin täällä: http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/nautinta-...
Olen yrittänyt löytää tietoa internetistä siitä, mitä kautta Sibelius kulki Kolille. Internet ei pelastanut kysyvää, mitä sanoo kirjasto? 685 17.1.2014 Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton." Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Mistä levyltä löytäisin Sibeliuksen sävellyksen andante g-duurissa? 487 20.2.2013 Tietämättä tarkemmin, mille soittimille tämä sävellys on sävelletty, on vaikea vastata aivan varmasti. Sibeliuksen teosluettelosta ei kuitenkaan löydy yhtään Andante-nimistä sävellystä, joka olisi tarkasti määritelty G-duurissa kulkevaksi. Folke Gräsbeck on levyttänyt itse keksimällään nimellä Allegretto Sibeliuksen nimettömän sävellyksen viululle ja pianolle G-duurissa(teosluettelonumero JS86). Tämä levytys löytyy albumilta The Sibelius edition. Volume 6 (BIS CD-1915). Jos kysyjällä on etsimästään teoksesta jotain lisätietoja, voidaan hakua yrittää täsmentää. Näillä tiedoilla ei valitettavasti muuta löydy. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Sain sähköpostitse alla olevan viestin. Joululaulun sävelmällä kirjoittaja viittaa R. Raalan lauluun Köyhän lapsen joulukuusi. En löytänyt kysyttyä laulua… 1751 30.11.2011 Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5. Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Kuka on kääntänyt "Kullervos Klage" saksaksi? 1074 31.8.2011 Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892. Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276. Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että...
Löytyykö cd:stänne Sibeliuksen kuuluisimpia sävellyksiä sellolla ja pianolla soitettuna yhdellä ja samalla cd:llä (Valse triste jne.)? 801 29.8.2011 Tällä hetkellä Anders-kimpasta (Kannus ja Kaustinen) löytyy Jean Sibelius: Cello/piano, Finlandia Records FACD351, p1986, joka sisältää Sibeliuksen sellosävellyksiä, sekä sovituksia joistakin tunnetuimmista sävellyksistä (Valse triste, Valse romantique, Canzonetta...). Kokkolan kaupunginkirjastossa cd-levyä ei ole, mutta sen saa tilattua seutulainana Kannuksesta tai Kaustiselta. Varausmaksu on 0,50 euroa. Toinen on Sibelius: Original works and arrangements for cello and piano, Naxos 8570797, p2008, jonka sisältö on melkein sama yllä olevan levyn kanssa, lisäksi siitä löytyy mm. Finlandia sovitettuna sellolle ja pianolle. Levyä ei löydy valikoimistamme, mutta on kuunneltavissa Naxos Music Library -palvelusta. Naxos Music Library on...
Haen kirjaa Syysilta. Kirj. Suvisirkku Talas 866 17.12.2007 Teos Syysilta : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1905-1931, toimittanut Suvisirkku Talas, on juuri ilmestynyt ja vasta tulossa Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin. Helsingin kirjastoihin se on jo ehtinyt, joten varauksen voi tehdä osoitteessa www.helmet.fi tai ottamalla yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Hyvin tunnettu Oskar Merikannon kansanlaulu, jonka nimeä en tiedä. Mikä kirjaston laulukirja/nuottijulkaisu sisältää kaikki säkeistöt/sanat ja mielellään… 1645 15.10.2007 Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html# Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Mitä Sibeliuksen sinfoniaa Helsingin kaupunginorkesteri ei ole kantaesittänyt säveltäjänsä johdolla? 726 31.10.2006 Seitsemännen sinfonian kantaesitys tapahtui Tukholmassa 24.3.1924. Esityksen johti Jean Sibelius ja orkesterina oli Tukholman Konsertföreningen. Kaikkien muiden Sibeliuksen sinfonioiden kantaesitykset tapahtuivat Helsingissä Sibeliuksen itsensä johtamina. Orkesterina näissä esityksissä oli Helsingin kaupunginorkesteri. 1-4 sinfonioiden esitysten aikoihin orkesterin nimi oli tosin vielä Helsingin filharmonisen seuran orkesteri. Lisätietoa Sibeliuksen sinfonioista löytyy osoitteesta: http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_sinfoniat.htm
Kuinka monta teosta Sibelius on tehnyt? Siis musiikkia. Kerro tutuimpia. 1238 8.11.2005 Johan (Jean) Julius Christian Sibeliuksen tuotanto käsittää n. 550 teosta. Merkittävä osa Sibeliuksen tuotannosta on kirjoitettu orkestereille, mutta Sibelius tunnetaan myös pienimuotoisempien teosten säveltäjänä. Suurelle yleisölle todennäköisesti tutuinpia Sibeliuksen teoksista ovat Finlandia op. 26 (1899)sekä viulukonsertto d op. 47. Internetistä löytyy monta hyvää linkkiä Sibeliuksesta ja hänen tuotannostaan . Tässä muutama: http://www.jeansibelius.net/elamakertaetu.cgi http://www.abo.fi/fak/hf/musik/Sibelius/FI/ http://www.sibelius.fi/ Näiden sähköisten linkkien lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua seuraavaan teokseen: Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 5 (ISBN 951-1-05295-0)
Sibeliuksen sinfoniat 2747 4.9.2001 Jean Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa,joita pidetään yleisesti 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvina. Sibelius kehitti sinfonista muotoa soveltamalla motiivisiin ituihin perustuvaa sävellystekniikkaa; idut kasvoivat teemoiksi ja korkeammanasteisiksi rakenteiksi samalla kun musiikillinen materiaali oli jatkuvan muuntumisen tilassa. Toisaalta hän loi usein myös pitkäkaarisia teemoja,joiden motiiveja hän sitten kehitteli. Ensimmäinen sinfonia,e-molli(1899),on luonteeltaan romanttinen ja siinä tuntuu Tsaikovskin ja Brucknerin vaikutus. Toisessa,D-duuri-sinfoniassa(1902),tapahtuu tyylillinen muutos,vaikka sävelkieli on vielä pääpiirteissään kalevala-romanttista. Uusi temaattis-strukturaalinen ajattelutapa tekee tuloaan. Kolmannessa...
Jean Sibeliuksen sinfonioista on tehty tutkimuksia ja niistä on kirjoitettu kirjoja. Ketä on kirjoittanut ja mitkä ovat kirjojen nimet. Tärkeä kysymys: Onko… 793 24.3.1999 Saksankielisiä Sibeliuksen sinfonia-tutkimuksia löytyi suomalaisista tietokannoista (Viola, Fennica, Linda, Plussa) ainoastaan yksi: Krohn, Ilmari: Der Formenbau in den Symphonien von Jean Sibelius (Helsinki : Suomalainen tiedeakatemia, 1942, sarja B ; 49: 1). Kannattaisi kääntyä esim. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen tai Sibelius-Akatemian kirjaston puoleen, heillä voisi olla tarkempaa tietoa saksannoksista (hakuteokset, saksalaiset musiikkitietokannat). Tässä muunkielisen aineiston viitteet. Ringbom, Nils-Eric: Sibelius - sinfoniat. Howell, Tim: Jean Sibelius - progressive techniques in the symphonies and the poems. Murtomäki, Veijo: Symphonic unity - the development of formal thinking in the symphonies of Sibelius. Mann,...