| Onko Beethovenin sävellykseen Oodi ilolle Ode to joy enää kenelläkään tekijänoikeuksia, Beethovenhan on itse ollut kuolleena jo kauan? Entä sitten em… |
5779 |
|
|
|
Sävellyksen tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa, kun säveltäjän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sen sijaan suomenkielisten sanoitusten osalta tekijänoikeudet ovat voimassa.
Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oodi_ilolle) on nähtävästi Kirsi Kunnaksen suomenkielinen sanoitus.
Suuren toivelaulukirjan osassa 4 on Kerttu Juvan tekemä kahden säkseistön suomennos, joka alkaa sanoin Ilo, lahja Jumalalta, tytär autuaitten maan.
Nuottikirjassa 113 kitaralaulua on erilaiset sanat, jotka alkavat Riemu sulo taivahasta, tytär, oi, Elysion. Laulusta on siinä kirjasssa suomeksi ja saksaksi kaksi säkeistöä, mutta suomentajan nimeä ei ole mainittu. Se saattaisi olla Wikipedian sivulla mainittu Toivo Lyy.
Kaikkien säkeistöjen suomennosta... |
| Mikä rock tai r/b-bändi levytti 60-luvulla Sibeliuksen, en osaa sanoa mihin teokseen pohjaavan kappaleen? Sanoissa löytyy ainakin säe, "käytän ilmalaivaa,… |
729 |
|
|
|
Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
|
| Miten saisin Järnefeltin säveltämän Kehtolauluun laulun sanat Aulikki Oksasen runoilemana. Sävel on koskettanut aina ja erikoisesti sen jälkeen kun serkkuni… |
2364 |
|
|
|
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
|
| Etsin kappaletta, jonka nimeä en tiedä. Mutta kirjoittakaa hakuun youtube sydänmeditaatio. Kaunis sata vuotta vanha kappale. Haluaisin soittaa äitini… |
984 |
|
|
|
Kyseessä on Händelin aaria oopperasta Serse. Se tunnetaan tosiaan yleisesti Händelin Largona, mutta koska Händelillä on muitakin largo-nimellä kulkevia sävellyksiä, käytetään kirjastossa aarian oikeaa nimeä Ombra mai fu.
|
| Kansakoulussa lausuttiin runoa joka meni jotenkin näin: "Sinihämyssä tähdet sousi, kevätyö oli tuoksuja tulvillaan, kuun hohdossa linna nousi nojas valkea… |
1250 |
|
|
|
Runo on Lauri Pohjanpään Serenaadi runosikermästä Lauluseppele, joka on kirjoitettu Ylioppilaskunnan Laulajain 50-vuotisjuhlaan. Se löytyy Lauri Pohjanpään Valituista runoista sivuilta 354-355.
Leevi Madetoja on säveltänyt runosikermän, ja Ylioppilaskunnan kuoron laulamana se on äänitteellä Madetoja, Leevi: The complete songs for male voice choir. Vol. 3, 1991. Äänitteen tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
|
| Löytyykö kirjastosta Sam Sihvon Kevätlaulun nuotteja ja sanoja? Laulu on hänen säveltämästään oopperasta, jonka nimeä en nyt muista. Sanoissa on kohta "kerran… |
1968 |
|
|
|
Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
|
| Tarvitsisi saada selville, kuka on säveltänyt Wien on aina Wien nimisen kappaleen ja mistä nuottijulkaisusta se löytyisi. Samannimisiä suomenkielisiä… |
2736 |
|
|
|
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-... |
| Olen havainnut suurta sointujen samankaltaisuutta Juice Leskisen "Yölento"-kappaleen (1986) ja Astor Piazzollan "Libertangon" välillä (liekö 70-luvun sävellys)… |
2481 |
|
|
|
Sama melodiahan se on. Sovittaja Anssi Tikanmäki lienee tietoisesti lainannut tuon pätkän kappaleen introon. Tällaiset sitaattilainaukset ovat melko yleisiä.
Mitään erityistä sääntöä ei ole siitä, milloin kyseessä on plagiaatti. Asiasta päätetään raastuvassa tai ylemmissä oikeusasteissa - kuten esim. George Harrisonin "My sweet lord"-kappaleen osalta aikoinaan tapahtui.
Pelkkää sointukulkujen käyttöä ilman melodiaa ei pidetä plagioimisena.
Juicen tai Tikanmäen Libertango-kommenteista ei löydy tietoa.
|
| 1. Kenen tekemät sanat ja sävellys on Only You -kappaleessa? 2. Onko Paul Anka laulanut sen myös? Moi Ari J |
2237 |
|
|
|
Wikipedian mukaan maailmassa on tehty lukuisia "Only you" -nimisiä kappaleita, mutta jos rohkenen olettaa, että kysyjä tarkoittaa The Platters -yhtyeen ensimmäisenä hitiksi tekemää kappaletta "Only you (and you alone)" (http://en.wikipedia.org/wiki/Only_You_%28And_You_Alone%29), sen säveltäjä-sanoittaja on Buck Ram (oikeasti Samuel Ram), joka käytti myös taiteilijanimiä Ande Rand, Lynn Paul ja Jean Miles (http://en.wikipedia.org/wiki/Buck_Ram).
Yritin myös löytää Paul Ankan tästä laulusta tekemää versiota (myös internetin kautta aika laajasti), mutta en löytänyt. Hän on toki voinut sitä konserteissaan esittää, mutta näyttäisi siltä, ettei hän ole sitä koskaan levyttänyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Voisinko saada mistään suomalaisesta kirjastosta nuotteja musikaaliin Hukassa on hyvä paikka? Se on Kari Hotakaisen näytelmä johon laulujen sävellyksen on… |
988 |
|
|
|
Nuotteja tähän ei ole julkaistu missään, joten kirjastoista niitä ei ole saatavana.
Nuottimateriaalia kannattaa tässä tapauksessa tiedustella suoraan säveltäjältä tai esimerkiksi Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen (Fimic) kautta. Rantalan yhteystietoja ei nettisivulla ole, mutta keikkamyynnin sähköpostiosoitetta kannattanee kokeilla.
http://www.iirorantala.fi ->Management ->Bookings in Finland
http://www.fimic.fi
|
| Löytyykö mistään nuotteja seuraavaan kauniin surulliseen lauluun: Isisip: Waltz of the flowers Kiitos paljon vastauksesta! |
899 |
|
|
|
Painettua nuottijulkaisua ei löytynyt. Nuotti on tilattavissa The-Sheet-Music-Store-verkkokaupan kautta osoitteesta: http://isisippianosheetmusic.blogspot.com/ .
|
| Joitakin vuosia sitten joku (esiintyvä mies?) teki kirjasen, jossa neuvottiin ja opastettiin laulujenteon jalossa taidossa. Minkähän niminen kirja ja kuka oli… |
929 |
|
|
|
Kysymäsi kirja on todennäköisesti Heikki Salon Kahlekuningaslaji, joka opastaa laululyriikan kirjoittamiseen. Kirjan 1. painos ilmestyi vuonna 2006 Liken kustantamana.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei oikein löydykään, mutta englanninkielistä on Pirkanmaan kirjastoissa jonkin verran saatavilla. Aiheeseen johdattavat esim. nämä:
Appleby, Amy: You can write a song (Amsco, 1995)
Gillette, Steve: Songwriting and the creative process : suggestions and starting points for songwriters (Sing Out, cop. 1995)
Leikin, Molly-Ann: How to write a hit song : the complete guide to writing and marketing chart-topping lyrics & music (Hal Leonard, cop. 2000)
Rooksby, Rikky: Melody : how to write great tunes (Backbeat Books, 2004)... |
| Etsisin nuotteja pianokappaleeseen Theme of Rain. Tuolla nimellä sen löysin YouTubesta. Minkä esittäjän kappaleesta on kyse, ja voiko mistään lainata tai ostaa… |
1469 |
|
|
|
En onnistunut löytämään kysymäsi kappaleen nuotteja kirjastoista enkä netin nuottikaupoista. Verkossa on toki anime-musiikkia fanien omina transkriptioina, (mm. Scribd.com, Pianofiles.com), mutta tekijänoikeuskysymykset ovat ikävä kyllä näissä pienoinen ongelma.
YouTubessa on kaksiosainen kurssi jossa opetellaan soittamaan ko. kappaletta:
http://www.youtube.com/watch?v=rQsva7yD2f8
http://www.youtube.com/watch?v=YK9R3jd0xwg
Kappaleen säveltäjä on Shinji Kakijima. Se tunnetaan myös nimellä "Ame no Theme" ja se on alun perin japanilaisesta Gundam Seed -animaatiosarjasta.
|
| Kenen sävellys ja sanat : Kuva : Mun huonehessain seinäl on yks kuva halpa ja koruton. Se siinä ollut jne |
1880 |
|
|
|
Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
|
| Mistä löytäisin Clint Mansellin Lux Aeterna- sävellykselle nuotit pianolle? |
1268 |
|
|
|
Nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei löydy Suomen maakuntakirjastoista.
|
| Onko Omar Khajamin runoja sävelletty lauluiksi? Jo on, niin onko laulujen nuotteja saatavissa jostakin? Tai edes levyllä jonkun laulajan esittämänä… |
2213 |
|
|
|
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten tarkoituksiisi.... |
| Onko tekijänoikeudellisesti ok, laittaa kirjaston musiikkiosaston hyllylle itse sovitettua ja tietokoneella kirjoitettua versiota tietystä alkuperäisestä… |
1187 |
|
|
|
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin... |
| Onko Eino Leinon Runoon "Drubaduurin laulu" tehty sävellystä ? Jos on niin kuka? Samoin onko Larin Kyöstin runoihin tehdyistä sävellyksistä luetteloa? |
1790 |
|
|
|
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta... |
| 70-luvun alussa kuulin musiikkikappaleen kasetilta tai radiosta, ja sanat menivät jotenkin näin: Hän saapuu päähän käytävän, hän pian kolkuttaa mä lasken… |
1162 |
|
|
|
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
|
| Mistähän löytyy Elgar, Edward: The Self Banished (laulu + piano tai laulu + orkesteri) nuotti. |
1837 |
|
|
|
En löytänyt Suomen enkä pohjoismaiden kirjastoluetteloista kyseistä nuottia. Vain kappaleen sisältämä CD löytyy.
Googlettamalla sain selville, ja tulkitsin, ettei nuottia ole julkaistu. Edwar Elgar on säveltänyt kappaleen Edmund Wallerin runoon, jonka sanat kyllä löyhtyvät. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Self_Banished
|
Kysy kirjastonhoitajalta