sanoitukset

Tilaa aihepiirin sanoitukset RSS-syöte
440 osumaa haulle. Näytetään tulokset 281–300.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyisikö sanoja Teuvo Hakasalon "Jouluyönä"-lauluun? 2235 Sanat löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 20 (F-Kustannus, 2010). Ne on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta ”Suurta toivelaulukirjaa” löytynee useimmista kirjastoista.
Kultainen harmonikka sanat. Löytyykö? "Hän on vanha ja harmaapäinen" Kiitos etukäteen. 1073 Seppo Leinon salanimellä "Soile Noppe" säveltämä ja Aappo I. Piipon sanoittama "Kultainen harmonikka" on levytetty moneen kertaan, mutta ainoa julkaistu nuotti sisältyy Seppo Leinon toimittamaan kokoelmaan "Harmonikkakerhojen parhaat 1" (Hellasedition 1994). Nuotti löytyy ainakin Kauniaisten kokoemasta, mutta luettelointitiedon perusteella ei näyttäisi siltä, että tässäkään julkaisussa on sanoja. Asia varmistuu ottamalla yhteyttä Kauniaisiin (09-505 6403, kirjasto​@kauniainen​.fi) tai lainaamalla nuotti (pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1036239~S9*fin). Netistäkään ei sanoja tunnu löytyvän, useimmat videoklipitkin ovat tekstittömiä harmonikkaversioita. Hätätilassa sanat saa äänitteeltä kuuntelemalla ja sanat paperille...
Asiakas haluaisi laulun sanat kappaleisiin: Yön siniset siivet ja Laaksojen laulu. En ole löytänyt mistään. 987 Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan. Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole. Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä. Heikki Poroila
Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa vuodelta 1968 kohtauksessa Laurilan häätö lauletaan: ''lippumme liehuu siellä maamme kunnia turvattu on maamme kunnia… 2130 Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa. Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi): ”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon. ”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto. ”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen. ”Siis eespäin,...
Kurjet saapuvat, laulanut ainakin Kauko Käyhkö. Löytyykö sanat ja nuotit? 3274 Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Mistä löytyisi sanat lauluun joka menee jotenkin näin... venhe liukuu järven pintaa, järven pintaa tuulantei... tyttö nojaa pojan rintaan, pojan rintaan… 1868 Kappale on nimeltään Kahden venheessä. Sen sanat löydät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan teoksesta numero 15, sivuilta 192-193. Suurta toivelaulukirjaa on hyvin saatavilla kirjastoissa.
Meillä on kuoron ohjelmistossa kappale "Rakastu en milloinkaan" (suom. Reino Bäckman, alkuper. "I'll never fall in love again"). Olemme uudistaneet… 1441 Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nuoteista Suuri toivelaulukirja 17 ja Suuri toivelaulukirja : musikaali, TV, elokuva. Niissä kysymässäsi kohdassa on sana "jos": "Kuinka on käyvä, jos suudellaan?"
Tiedustelisin kirjoittajaa seuraavalle värssylle: Sä lapsen uskos säilytä Se sul’on paras ystävä. On maailman aarteet Tomua vaan rinnalla Uskon lapsekkaan. … 2116 Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
Miten kuuluvat Martti Seppälän Juorulaulun sanat? Koko laulu siis, kiitos . 1176 Martti Seppälän Juorulaulun sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siikajokilaakson laulukirja (julk. Siikajoen kotiseutu- ja kulttuuriliitto, 1993). Nuottikokoelmaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
KUKA ON TEHNYT SUOMEKSI SAN KAPPALEESEEN JOULU ARMAHAINEN, RUOTS. G. NORDQVIST. TARVITSISIN VASTAUKSEN MIELUMMIN TÄNÄÄN, KIITOS. 2639 Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen. https://finna.fi http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
Mahtaisko mistään enää löytyä seuraavan vanhan (< 1920 arvelen) joululaulun sanoja kokonaisuudessaan Taas on joulu meillä, Joulu armahin Lunta ompi teillä,… 841 Valitettavasti kyseistä laulua ei löytynyt kokoelmistamme.
Laulussa sanotaan mm Marja-Liisa isän äidin nukki kun sä ...Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen... 3754 Kyseinen katkelma on Väinö Hannikaisen laulusta Marja-Liisa, jonka sanat ovat L. Onervan runoilemat. Laulun nuotti ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 3 (s. 23). Runo Marja-Liisa sisältyy kokonaisuudessaan L. Onervan runokokoelmaan Helkkyvät hetket (1922) ja se on luettavissa esimerkiki L. Ornervan runojen antologiasta Liekkisydän : valitut runot 1904-1964 (Tammi, 2010). https://finna.fi https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Olen etsimässä Taistelija-nimisen laulun sanoja ja nuotteja. Laulun on levyttänyt ainakin Kari Tapio. Löytyisikö kirjaston kautta? 4283 Kyseinen Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu Taistelija sisältyy nuottikokoelmaan Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001). Nuottikokoelma näyttää olevan tällä hetkellä lainattavissa useista HelMet-kirjastojen toimipisteistä. https://finna.fi http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsin tällaista laulua; sanoja tiedän näin paljon. Mikähän on laulun nimi ja kuka sen esittää. Laulu on 30-40 -luvulta. Syyskeltaiset lehdet maan peittää/päivä… 4361 Laulu nimi on Murtunut elämä. Tämän valssin on säveltänyt Maks Kjuss, ja sen alkuperäinen nimi on Razbitaja žizn. Laulu alkaa: "Syyskeltaiset lehdet maan peittää pitkä on päivä ja harmaa". Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt ilmeisesti Elbe Häkkinen, joka käytti salanimeä K. Raikko. Samaa salanimeä käytti myös Kauko Käyhkö, mutta esimerkiksi Viola-tietokannassa ja Suomen äänitearkiston tietokannassa tämän sanoituksen tekijänä pidetään Elbe Häkkistä. Yleisradion Fono-tietokanta taas pitää sanoittajana Kauko Käyhköä. Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet A. Aimo (eli Aimo Andersson)ja Kalevi Korpi. Lauluun on olemassa toisetkin suomenkieliset sanat, jotka on kirjoittanut Reino Helismaa salanimellä Rainer Kisko. Helismaan sanoitus...
Laulu Kellot kaikuu, kellot temppelin askarruttaa. Minkämaalainen on laulun säveltäjä Cary Gross ja milloin hän eli ja vaikutti? Sanoittajaksi on merkitty on… 2238 Immi Hellénin runo on mainittu sepitetyksi 1883 ”Lasten runokirjassa” (1930). Viola-tietokannassa mainitaan, että sävelmä saattaisi olla saksalaista alkuperää ja kenties nimeltään ”Wenn in stiller Stunde”. Jos kyseessä on Wikipediasta osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/Pommernlied löytyvä ”Pommernlied”, joka alkaa noilla sanoilla, sanat eivät tunnu muistuttavan Hellénin sanoitusta. Sanoitus saattaa siis olla alun perinkin Hellénin, mutta on aika vaikea sanoa, voisiko se olla mukaelma jostakin tai saanut vaikutteita muualta. ”Pommernlied” perustuu osoitteesta löytyvän saksankielisen Wikipedian artikkelin mukaan saksalaisen säveltäjän Karl August Groosin (1789–1861) sävelmään ”Freiheit, die ich meine”. Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta...
Mistä löydän nuotit ja sanat lauluun Jeesus verivirtansa alla 1775 Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Kyösti Roth. Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä: Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja (C-kasetti vuodelta 1992) Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991) Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983) Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään. Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
Etsin lastenlaulun "Seitsemän siskosta" sanoja. Ne näyttäisivät löytyvät levyltä Anni Tannin muskarilaulut, joka on monessakin kirjastossa hyllyssä. Saisiko… 1590 Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin: "Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei! Meidän myöskin tietänee, trallalallalei! MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu! Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei! Tässä pikku talossa, trallalallalei!" Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin: "Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei, lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei. MA ja TI ja KE ja TO PE ja LA ja sulo SU. Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei, tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Kaipaisin ranskalaisen laulun "Picardien ruusut" suomenkielisiä sanoja. 1839 Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito". Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981) https://finna.fi
Mistä kirjasta löytyisi kaikki säkeistöt lauluun Paljon onnea vaan? Muistelen, että toinen säkeistö alkaa sanoilla Kaikki tuttus mä nään, tulin tervehtimään... 3728 Tähän Mildred J. Hillin säveltämään onnittelulauluun "Happy birthday" löytyy muitakin suomennoksia kuin tutuin Sauvo Puhtilan versio "Paljon onnea" (muista suomenkielisistä sanoituksista ks. esim. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista osoitteessa http://urly.fi/r2U). Muistelemasi säkeistö on Erkki Ainamon versiosta "Onneksi olkoon", sen 3. säkeistöstä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. Nuotissa Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : säestykset (Otava, 1959) 3. säkeistö alkaa kuten muistelitkin: "Kaikki tuttus' mä nään tuli tervehtimään". Nuotissa 105 kitaralaulua (Fazer, 1969) 3. säkeistö alkaa: "Kaikki tuttusi nää tuli tervehtimään". Myös Hilkka Norkamon...
Koulun laulukirja Musiikin aika 3-4 (1989, copyright 1987) kertoo sivulla 108, että Heikki Sarmannon säveltämän Kesä-runon (Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä,… 2570 Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää. Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".