| Mikä on turkale-sanan etymologia? Tarvitsen tiedon suomennokseeni. |
1521 |
|
|
|
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
|
| Mitä sana hauskahko tarkoittaa? Onko jokin asia silloin hauska, melkein hauska vai yrittää olla hauska? |
494 |
|
|
|
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294 |
| Mitä tarkoittaa käytännössä "active recovery" kun kuntopyöräilen? |
303 |
|
|
|
"active recovery" tarkoittaa sananmukaisesti aktiivista palautumista.
Emmi Kangas määrittelee blogissaan aktiivisen palautumisen:"Aktiivinen palautuminen on matala sykkeistä, rentoa tekemistä joka palauttaa kehoa, hermostoa ja mieltä raskaista päivistä/treeneistä. Aktiivinen palautuminen voi olla esim kävelylenkki, uiminen/vesijuoksu, pyöräily, kevyttä joogaa tai pilatesta. Sykkeet tulisi pysyä matalana tekemisen ajan ja palautumista auttaa jos myös nautit tekemisestä. Koita siis löytää itsellesi mieluinen palautumis aktiviteetti. Keskity suorituksen sijaan hengitykseen ja hetkessä olemiseen." https://movement-matters-ft.com/enemman-irti-palautumisesta/
Kuntopyöräohjelmassa aktiivinen palautuminen lienee kevyempää polkemisjaksoa.... |
| Nasu tai Tikru on kysynyt Nalle Puhilta: "Mitä sanat tarkoittavat?" |
566 |
|
|
|
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/... |
| Mistä on peräisin ” tuomarit rokottivat kaatumisesta paljon pisteitä”? |
450 |
|
|
|
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus... |
| Mikä on leikinlaskun etymologia? Laskea leikkiä? |
1299 |
|
|
|
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja |
| Aineosa vai ainesosa? Miten määritellään näiden eri muotojen käyttö? |
1218 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjassa sanat määritellään sana aines kohdalla ainesosa elementiksi, josta jokin esim. koostuu 1. aineista, tuotteista t. esim. muistiinpanoista, joista jtak tehdään, materiaali. .2. aineosa- (nen), elementti. |Maalajin hienot a:kset. Vereen kulkeutuneet vieraat a:kset. - Yhteiskunnan kumoukselliset a:kset. Myös sanan ainesosa kohdalla on vastaavaa kuvausta. Aineosa puuttuu Nykysuomen sanakirjasta.
Kielitoimiston sanakirjassa ainesosa -selityksessä annettu esimerkki salaatin ainesosat viittaa samanlaiseen käyttöön,
Aineosan kohdalla esimerkkinä on lause siellä Hiili on aineosana kaikissa orgaanisissa yhdisteissä.
Näiden perusteella voisi tulkita siis ainesosan... |
| Mitä eroa näillä kolmella termillä on: tautologia, tautonomia ja tautofonia? |
5021 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille
tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all ja
tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all.
Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa
tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa
Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on... |
| Mikä on pisin suomen kielen sana, jossa sama kirjain ei toistu? |
2158 |
|
|
|
Suomenkielisten sanapelien ratkaisuun tarkoitetulla SanaApu -sivulla mainitaan kaksi 14-kirjaimista suomenkielistä sanaa: myöhäiselokuva ja sydänhermovika.
https://www.sanaapu.com/kayttoohjeet.html |
| Mitä ovat gourmet ja gourmand? |
1256 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee gourmet-sanan, suomeksi myös gurmee, näin:
1. gurmeeruoka; yhdyssanojen alkuosana: herkku.
2. harv. hyvän ruoan ja viinien ystävä ja tuntija, herkkusuu.
gurmee - Kielitoimiston sanakirja
Gourmand on ranskaa ja sanakirjan mukaan sillä on seuraavia merkityksiä:
- herkutteleva, perso hyvälle ruoalla, ahne, perso (kuvainnollisesti), herkkusuu, syömäri, gastronomiassa käytetään mm. ilmaisussa gurmeeateria (repas gourmand), kasvitieteessä hedelmäpuun vesaoksa (branche gourmande), juurivesa tai mansikan rönsy, sokeriherneet (pois gourmands)
|
| Mistä tulee sana navetta? Eikö siitä voitaisi käyttää esim. sanaa karjala, koska kun on myös esim. kanala ja sikala? |
1846 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan navetta-sana on johdos germaanisperäisestä sanasta nauta, joka on karjan lisäksi merkinnyt myös omaisuutta.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
|
| Mikähän on oravan etymologia? |
1120 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla kerrotaan että orava-sana palautuu uralilaiseen kantakieleen ja on siis hyvin vanhaa perua. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä (esim. viron orav), saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Sana esiintyy jopa Uralin takaisessa etäsukukielessä matorissa, jossa orava on orop.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/o…
https://sanat.csc.fi/wiki/EVE:orava
|
| Viita-sanan synonyymejä |
3171 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
|
| Mikä on tikkaremmi? |
505 |
|
|
|
Suomalaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan remmi tarkoittaa paitsi hihnaa myös joukkoa, sakkia tai jengiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/remmi?searchMode=all
Tikkaremmi on siis tikkaa pelaava sakki. |
| Lapsena poltettiin roskia ja sulavaa muovia sanottiin kuttaperkaksi. Mistähän tämä sana juontaa juurensa. Tiedän, että gutta on latinaksi tippa/pisara, mutta… |
501 |
|
|
|
Etsiskelin etymologisista sanakirjoista tätä sanaa ja löysinkin sanan samassa muodossa muistakin kielistä. Se ei siis ole suomennos, vaan sana guttaperkka esiintyy esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan kielissä kirjoitusasussa guttapercha tai gutta-percha ja italian kielessä guttaperca. Sen alkuperästä löysin seuraavanlaisen selityksen melko vanhasta etymologisesta sanakirjasta: se koostuu malesian sanasta gatah tai ghetah, joka merkitsee kasvin erittämää nestettä sekä Pertjah, joka on Sumatran saaren ja sen puun malesialainen nimi, joka tuottaa nestettä, josta guttaperkka on peräisin, http://www.etimo.it/?term=guttaperca. Saman selityksen antaa Wahrig Deutsches Wörterbuch ja ranskalainen CNRTL, https://www.cnrtl.fr/etymologie/gutta-... |
| Miksi uupuminen voi tarkoittaa myös, että jotain puuttuu? |
1504 |
|
|
|
Verbi "uupua" tarkoittaa tosiaan sekä väsymistä että vailla ja ilman olemista, puuttumista: Kielitoimiston sanakirja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/uupua?searchMode=all
Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 3: R-Ö (2000) -teoksen mukaan sana on mahdollisesti johdettu onttoa ja tyhjää merkitsevästä sanasta uu (vesilinnun munituspönttö, uuttu). Sanan alkumerkityksestä "tyhjetä" on voitu johtaa toisaalta verbi väsyä ja toisaalta verbi vajentua, olla vajaa, puuttua.
|
| Äidin pikkuserkun lapset, miten ne ovat minulle sukua. |
1835 |
|
|
|
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368 |
| Törmäsin sanaan 'raapale' Anna Salon kääntämissä Nora Robertsin kirjoissa. Sitä on käytetty ihoon jääneistä jäljistä, kun esim. uhri on puolustautunut… |
721 |
|
|
|
Synonyymimit.fi sivusto tuntee sanan raapale myös merkityksessä naarmu. |
| Törmäsin vanhassa lehtiartikkelissa adjektiiviin ”henttuinen”. Henttu on myös vanha sukunimi, mutta sanan merkitystä en oikein tunne. Missään ei tunnu olevan… |
1302 |
|
|
|
Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&... |
| Mikä on sanan "pillittää" (itkeä) etymologia? :) |
1100 |
|
|
|
Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku).
Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).
Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995)
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto |
Kysy kirjastonhoitajalta