sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
783 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi tapahtuman myyntipistettä kutsutaan buffetiksi? 244 Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan...
Aila Meriluodon kesänvietosta Takaniemessä kerrotaan muutaman kerran hänen menevän multioon. Mikä on multio? 104 Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä...
Mistä tulee niistämistä tarkoittava sana pyrsiä? 87 Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Tampereen yläalkeiskoulun oppiaineena oli sanapuento. Tarkoittaako se aineenkirjoitusta? 111 "Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia 
Mä tiodän mikä peli Rappakalja on, mutta tarkoittaako itse sana mitään? 316 Sanalle rappakalja en löytänyt mitään varsinaista merkitystä. Kyseessä lienee pelkkä väännös sanasta rapakalja, joka arkikielessä merkitsee 'huonoa sahtia, kaljaa tai olutta', Stadin slangissa myös ykkösolutta.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/rapakalja Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii
Etsin runoa tai laulua, joka kuvaa paluuta kaupunkiin kesän jälkeen. Muistelen, että siinä sanottaisiin jotain tämän tyylistä: ”Kuinka voin nyt kävellä… 95 Kysyin asiaa viisailta kirjastokollegoiltakin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tunnistanut kuvailuun sopivaa laulua.Rami Välimäen Kesän jälkeen tulee mieleen, vaikka se ei taida täsmätä. Don Henleyn The Boys of Summer vuodelta 1984 kertoo sekin kaupungista ja menetetystä kesästä.  
Onko tädin miehellä (isän siskon mies) jotain perinteistä nimeä muuta kuin setä? 502 Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä. 
Äitini käytti minusta 1970-luvulla usein nimitystä "paskahärkä" kun olin lapsi. Mitä tämä sana tarkoittaa? Kuulostaa negatiiviselta, mutta olin kuitenkin… 195 "Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/ 
Suomen kieli: ennen oli juoheva, nykyään näkee ja kuulee sen sijaan jouheva, joka korvaani kuulostaa väärältä. Mutta jos tarpeeksi moni ja tarpeeksi kauan… 703 Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on  – kantasanansa jouhen mukaisesti –  käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä...
Mikä on se teos, jossa kuvataan suomenkielen sanojen juontuminen, sanojen historia? Mikä on uusin ilmestynyt kirja? 162 Tarkoitat varmaan etymologiaa eli sanojen alkuperän selvittämistä. Siitä löytyy uusimpina suomen kieltä tutkivina kirjoina Pitkäranta, Reijo: Nova fata verborum : näkymiä sanojemme historiaan. (2023), Saarikivi, Janne: Hankalat sanat (2023) sekä Männikkölahti, Hanna: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen (2022) Selkokirja. Linkki Helmet hakutulokseen
Rönö sanan merkitys 425 Rönö on saari Kuopiossa Pohjois-Savossa. Saari on ollut kivikkoinen, ja aiemmin siellä on ollut niittyjä. Nimeen sisältyvä sana rönö, rönä merkitsee "risukkoa, kosteikkoa, kivikkoa". Lähde: Suomalainen paikannimikirja. Toim. Paikkala, Sirkka & al. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
Mistä tulee sanonta säkäkorkeus, mikä sen alkuperä? 326 Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja 
Takaraivon etymologia. Miksi takaraivo on takaraivo? 763 'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
'Ainoa' tarkoittanee yhtä. 'Pari' kahta, mutta mikä mahtaisi olla ilmaisun 'muutama' aritmeettinen haarukka? Onko ilmaisua jouduttu testaamaan ja… 208 Tässä palvelussa on aikoinaan vastattukin samanlaiseen kysymykseen, tässä linkki vastaukseen. Kielitoimiston ohjekirjan mukaan sanaa muutama (tai muutamia) käytetään ilmaisemaan "vähäistä määrää; yleensä tarkoitetaan useampaa kuin kahta". Tämän tarkempaa virallista määritelmää tuskin on, ja kannattanee kiinnittää huomiota ilmaisuun "vähäinen määrä".Mitä tulee kysymykseen oikeuden määrittelystä, niin en ainakaan onnistunut löytämään mitään oikeuden päätöstä asiasta. Useissa eri nettikeskusteluissa pyörii kyllä tarina hyväuskoisesta metsänomistajasta, "muutamasta" kaadetusta puusta ja oikeuden päätöksestä, jonka mukaan muutama tarkoittaisi (tarinan kertojasta riippuen) maksimissaan 99:ää. Tarina lienee urbaanilegenda, koska kukaan ei...
Miten menee hiljaa hiihti hilja haahti. 230 Kyseessä on ilmeisesti sanaleikki, netistä löytyy myös muoto "Hilja Haahti hangella hiljaa hiihti". Esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla on kerätty samantapaisia hauskoja sanaleikkejä, kuten "Hilja sanoi Hiljalle hiljaa, niin hiljaa ettei Hilja kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa".
Mistä löytäisin SANAT Kaisu Pato-ojan Pielisen Balladiin. Haluaisin sanat, jotka voisin suoraan tulostaa. En halua kirjautua mihinkään. Löysin netistä vain… 312 Pielisen balladi l öytyy paristakin runokirjasta. Jyväskylän pääkirjaston hyllystä tällä hetkellä löytyvästä: Runo on vapaa ; radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996). Runo löytyy myös teoksesta Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979). Jälkimmäinen teos löytyy vain Petäjäveden ja Kannonkosken kirjastoista. Näistä teoksista voi siis käydä ottamassa vaikkapa kopiot sanoista. 
Mistä tulee sana "epäperäinen" ja mitä se oikeastaan tarkoittaa? Uudissana varmaankin, milloin lanseerattu ja kenen toimesta? 208 "Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925)
Miksi kaasukello on nimeltään kaasukello? Oletan että se on suora käännös ruotsin sanasta gasklocka, mutta en löytänyt itse tietoa sanan etymologiasta suomeksi… 349 Kaasukello on saanut nimensä laitteen mekanismin osan muodon perusteella: " -- kaasu johdetaan 'kaasukelloon', s. o. rautalevystä tehtyyn kellomaiseen säiliöön, josta on upotettu avonainen alapää veteen" (Seppo, 1/1908).Kielessämme muodoltaan kupu- tai maljamaisia esineitä  – kuten erilaisia suojuksia tai säiliöitä –  ja kukkia saatetaan nimittää 'kelloiksi': kaasukello, sukelluskello, sinikello (kello - Kielitoimiston sanakirja).
Haluaisin tietää, mistä suomen kielen sana saldo on tullut ja miten sitä on käytetty. 403 Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mistä tulee sana "piikki" tarkoittaen lukua 25. Esim uimarannaalla oli kelluva saareke jota sanottiin piikiksi, "uidaan piikille!" (25m.) ja satapiikki kevari … 1220 Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P