sahat

4 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–4.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä on lähtöisin sanonta: "Sen kunniaks' ku sisko pääsi sahalle töihin." 707 22.10.2019 Sananparsi sahalle töihin päässeestä siskosta on pohjoispohjalaista kulttuuriperintöämme Haukiputaalta. Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta, ja siellä toimi kuusi suurta sahaa (Maunun saha, Pateniemen saha, Pirttikarin saha, Martinniemen saha, Santaholman saha ja Halosenniemen saha). Sahat olivat paikkakunnalla merkittäviä naisten työllistäjiä. https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/kun-sisko-paasi-sahalle-toihin-ja-seppo-mopon-osti/ http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sananparsia/koyhat_ja_rikkaat http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sahat
Kenttäsahan rakenne ja osin historia, mistä voisi löytää tietoa? 198 11.10.2017 Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa: http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/ https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Minun tulisi kirjoittaa essee aiheesta 'Saha ja savotta maaseutua muuttamassa'. Mistähän löytyisi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta? 1324 18.11.2010 Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa: RANNIKKO, PERTTI METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO 1987 KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81 KAINULAINEN, Kalevi Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006 - tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista JUUTILAINEN, SEPPO JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988 TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11 VIRTANEN, Pekka Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008 Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta: BJÖRN...
Näin Kontiolahden museossa omituisen vempeleen, joka oli nimetty murresahaksi. Mikä mahtaa olla kysessä? 588 2.10.2002 Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.