Mikä on sääsken lentonopeus? |
109 |
|
|
|
Suomenkielistä lähdettä en löytänyt, mutta englanninkielinen lähde kertoo seuraavaa: Sääsket lentävät noin 1-1,5 mailia tunnissa, eli noin 1,5-2,5 kilometriä tunnissa, vaihtelua on hieman lajista riippuen. Lähde: FAQs - American Mosquito Control Association |
Mikähän tämä ötökkä voisi olla? Huomasin sen vaan mun pimennysverhossa, kun olin menossa nukkumaan. Luulin eka hyttyseksi ennen kuin aattelin napata pari kuvaa. |
299 |
|
|
|
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/ |
Mikä pieni hyönteinen tämä on. On nähty monta kertaa vessassa jossa on kosteaa ja lämmin. Lentää yleensä valonlähteen ympärillä. |
3583 |
|
|
|
Kuvat ovat epäselviä, mutta koon ja muodon perusteella kyseessä voisi olla jokin perhossääski (Psychodidae). Kuvia perhossääskistä löytyy esim. Raimo Peltosen Hyönteiskuvastosta, http://www.hyonteiset.com/diptera-kaksisiipiset/nematocera-saasket/cf-c…
Lisätietoa hyönteisistä:
Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (2009)
Sandhall, Åke: Sääsket ja kärpäset (1980) |
Kesäinen kysymys! Minkälaiset ovat sääsken (hyönteinen) ravintoarvot? Kuinka monta kaloria on yhdessä sääskessä, tai esim. 100 grammassa sääskiä? |
1536 |
|
|
|
Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37)
Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä... |