sää

30 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko kirjaa mikä käsittelee vanhoja suomalaisia kansan uskomuksia/sanontoja esim. pihlaja ei kanna kahta taakkaa ja muita tämän tyyppisiä ja muita laajasti. 50 10.9.2021 Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville. Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella. Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista...
Millainen sää oli 20.9.1963 Helsingissä ja 10.12.1971 Oulussa 51 30.7.2021 Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus  Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.  Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.    20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:  Sademäärä: 0 mm  Lumensyvyys: 0 cm  Ilman lämpötila: 8,6°C  Päivän ylin lämpötila: 13,5°C  Päivän alin lämpötila: 4,8°C  10.12.1971, Oulu lentoasema:  Sademäärä: 1,2 mm  Lumensyvyys: 5 cm  Ilman lämpötila: -9,5°C  Päivän ylin lämpötila: -7,4°C  Päivän alin...
Millainen sää oli Helsingissä 29.11.1991 alkaen ja seuraavalla viikolla. Luminen /sula, aurinkoinen/pilvinen, kylmä/leuto. En tarvitse eksakteja meteorologisia… 50 28.4.2021 29.11.91 Suomessa vallitsi lauha lännen puoleinen ilmavirtaus ja sää oli muuttumassa selkeäksi. Lämpötila pääkaupunkiseudulla oli +6 astetta. Helsingin Sanomissa viiden vuorokauden sääennuste lupasi lauhaa, mutta vähitellen kylmenevää säätä. Pääkaupunkiseudulla oli odotettavissa sateita, jotka muuttuisivat vähitellen rännäksi tai lumeksi. Lämpötila oli aluksi 0 – +5 asteen välillä.   HS 29.11.91    
Lumitilanteen vuoksi ainakin pk-seudulla on useita kirjastoja, minne ei pääse lastenvaunujen kanssa. Auratut polut ovat niin kapeita. Olisiko kirjastoilla… 71 19.1.2021 Hei! Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.  
Korkeapaineen aikana auringon ei tarvitse olla taivaalla.Mistä on kyse? 61 1.10.2020 Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että korkeapaineessa sää on yleensä selkeämpää ja sateettomampaa kuin matalapaineessa, mutta etenkin talvella voi korkeapaineenkin aikana olla pilvistä. Tähän vaikuttavat auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila. Lisää tietoa Ilmatieteen laitoksen (ilmanpaine) ja Ylen Oppiminen (Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset) -sivuilta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanpaine https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/09/korkea-ja-matalapaine-ja-suihk…      
Mistä saisin ajanmukaisinta ja yleistajuista tietoa merituulista ja sisävesien tuulista erityisesti veneilijjän näkökulmasta? Tarvitsemieni lähdeteosten… 46 3.9.2020 Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin. L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi. Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.searc…...
Onko sään ennustamiseen tekoälyn avulla keskittyviä projekteja menossa parhaillaan millään julkisella taholla? 69 21.7.2020 Välitimme kysymyksen Ilmatieteen laitokselle, Ilmatieteen laitoksen ohjelmistoarkkitehdin Roope Tervon vastaus: "Koneoppimista käytetään ja tutkitaan sään ennustamisessa monilla eri tavoin. Esimerkiksi osana säämalleja käytetään Markovin piilomalleja (HMM) [1, 2] ja mallidatan jälkikäsittelyssä muun muassa lineaariregressiota (LR) [3]. Esimerkkeinä uudesta tutkimuksesta voidaan mainita muun muassa uudet tilastolliset kausiennusteet [4, 5], ukkosen todennäköisyyden ennustaminen neuroverkoilla [6], myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen ennustaminen [7] ja jäissä kulkevien laivojen nopeuden ennustaminen [8].    Edellä mainittujen, jo julkaistujen tulosten lisäksi, koneoppimisen hyödyntämistä tutkitaan muun muassa havaintojen...
Millainen sää oli 7.4.1907 Paltamossa? 84 7.7.2020 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.  1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661  
Missä muodossa käytetään sanaa ”sadekuuro” jos kyseessä on vastaus lauseeseen ”millainen sää tänään on” ? 81 25.5.2020 Sadekuuroinen käy, mutta kuurosateinen lienee parempi vaihtoehto.  https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/tilaajille-7.140698?aId=1.232126
Millainen sää oli 8.4.1948 helsingissä 93 23.3.2020 Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla  vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/  
Isoäitini Karjalasta runoili kalatuuli/ tuurirunoa, näin 40 vuoden jälkeen muistan loppuvärssyn ” luodetuuli vie lusikastakin” . Löytyisikö tämä… 205 8.8.2019 Tämä on itämerensuomalainen sananlasku, joka löytyy Kansainvälisestä Matti Kuusi sananlaskutietokannasta : Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin. http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/finproverbrespond.asp?whichpr… .
Onko vappuna aina kylmä? 249 29.4.2019 Vappusäistä on Ilmatieteen laitoksella perusteellinen analyysi, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu . Kun katselee keskimääräisiä lämpötiloja Suomen kartalla vuodesta 1981 vuoteen 2017 näyttää siltä, että aika usein on ollut melko viileähkö sää, vaikka tulkinta tietysti riippuu siitäkin, millaisen kelin kokee kylmäksi. Ylin keskimääräinen lämpötila on etelässäkin 12-14 välillä. Sadepäiviä on laskettu 1961-2000 välillä, Helsingissä poutapäivät voittavat, niitä on ollut 21, kun sateisia kelejä 19 päivänä. Noista 19:stä 5:nä on satanut lunta taikka räntää. Vastaavat luvut Ivalossa ovat 11 poutapäivää, 29 sadepäivää, joista 22:na on satanut lunta taikka räntää. Vuosien 1829-2017 välillä lämpimin vappuaatto Helsingin Kaisaniemessä on ollut...
Muistan äitini kertoneen, että v. 1949 (tai v. 1948) huhtikuun alussa olisi ainakin pohjanmaalla ollut todella lämpimiä päiviä. Oliko näin ja olsiiko muutenkin… 622 1.4.2014 Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot menneestä säästä paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Kun lämpötila on miinus 0 / että lämpötila on "noussut" miinus asteista nollaan, ja vastaavasti plus 0 / että lämpötila on "laskenut" plus asteista nollaan… 1556 28.2.2014 Ilmatieteen laitókselta kerrottiin, että syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi. +0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5 pyöristyy +1:een ja -0,5 -1:een. Jos lämpötila 0,0 astetta, se on nolla. Esitysmuodot vaihtelevat esittäjän ja esitysyhteyden mukaan, eikä kaikissa esityksissä tätä periaatetta välttämättä käytetä. Sillä, onko lämpötila nousemassa vai laskemassa, ei ole merkitystä merkinnän kannalta.
Saako mistään tietoa minkälainen sää on ollut 8.4.1948? 1315 8.2.2014 Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Vaihtuvatko Näsinneulan säämajakan värit automaattisesti vai ihmisvoimin? Osoittavatko ne vallitsevaa säätä vai ennustetta? 2457 20.1.2014 Särkänniemestä kerrotaan, että säävaloja ohjataan manuaalisesti Näsinneulan ala-aulasta käsin. Valot säädetään sääennusteiden mukaan, mutta niitä voidaan muuttaa, mikäli säätilassa tapahtuu äkillisiä ja merkittäviä muutoksia.
Millainen sää mahtoi olla Helsingissä 16.9.1963? Kirjoitan vaimoni 50 -vuotisjuhlapuhetta ja hän syntyi Helsingissä kyseisenä päivänä. Kiitos jo etukäteen… 744 9.9.2013 Hei! Sää 16.9.1963 (lähde: Sanomalehti Keskisuomalainen, Ilmatieteenlaitoksen ennuste) "Odotettavissa Etelä- ja Keski-Suomessa heikkenevää länsituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, päivällä monin paikoin sadekuuroja, yöllä hallanvaara". Lämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa 12-15 astetta, Pohjois-Suomessa 6-10 astetta. Seuraavan päivän lehdessä ei ollut mainintaan mistään poikkeuksellisesta sääoloissa. Toivottavasti saatte tuosta ainesta juhlapuheeseen. Hieno ajatus.
Onko 18.syyskuuta vielä kesäinen sää? 506 7.9.2013 Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään. Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Heikinpäivään liittyy kansan suussa säätä koskeva sanonta. Mikäs se olikaan? 7235 18.1.2013 Sään suhteen Heikin päivä on Paavalin pari. "Kun on helppo Henrikki, niin on paukku Paavali" (Ylöjärvi) - tai päinvastoin: "Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina." (Kankaanpää) Heikin päivään liittyy myös ajatus sään muuttumisesta: "Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin." (Sotkamo) Heikin päivä on tärkeä taitekohta matkalla talvesta kohti kesää: "Heikki on talven napa" (Pieksämäki), "Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi" (Suomussalmi) ja "Heikki talven selän katkaisee" (Teisko). "Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen." (Saarijärvi) Lähde: Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto Heikin päivä on 19.1.,...
Millainen sää oli 19.4.1925 Keski-Suomessa (Kannonkoski)? 1647 27.4.2012 Noin vanhoja säätietoja löytynee parhaiten Ilmatieteen laitoksen kautta (http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot). Heillä on säähavaintoja digitaalisessa muodossa tosin vain vuodesta 1961 alkaen. Sitä vanhempien päivittäishavaintojen digitointi on vielä kesken, ja niitä voi tiedustella ottamalla yhteyttä Ilmatieteen laitokseen puhelimitse tai sähköpostitse. Ilmastokeskus vastaa puhelintiedusteluihin menneestä säästä ja ilmastotilastoista. Palvelunumero on 0600 10601 arkisin kello 8 -16.15 (hinta 3,98 €/min+pvm). Tilastoja on myös julkaisuissa: Ilmastotietoa on julkaistu meteorologisissa vuosikirjoissa sekä kuukausikatsauksissa. Monet ilmastolliset perussuureet ja frekvenssijakaumat on myös julkaistu.