sää

34 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minkälainen Sää oli Joutsenossa 12.10.1991 37 7.6.2022 Mikkelin lentokentän havaintoaseman tiedot tuolta päivältä: weather | Joutseno, Finland  | Saturday, October 12, 1991 Recorded weather for Joutseno, Finland time range | day of Saturday, October 12, 1991 temperature | (7 to 10) °C (average: 8 °C) conditions | rain, fog, overcast relative humidity | (92 to 99)% (average: 95%) wind speed | (0 to 5) m/s (average: 3 m/s) Säähistoria on haettu tämän sivuston kautta: https://www.wolframalpha.com/ Hakulausekkeena on käytetty: weather finland joutseno 12.10.1991 
Olen tutkiskellut kilotavu.com sääkarttoja, mutta en osaa tulkita eidän sademäärä ja lumensyvyys tilastoa (liite). Ko sivuilla ei ole yhteystietoja jotta voisi… 45 17.1.2022 Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa. Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu. https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986 Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Jos haluaisi elää paikassa, jossa ei juuri koskaan ole kireää pakkasta eikä tukalaa hellettä, missä kannattaisi asua? 119 14.12.2021 Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https://www.climatestotravel.com/climate/...
Mitkä ovat korkeimmat ja alhaisimmat lämpötilalukemat, jotka Ison-Britannian eri osissa (Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti) on mitattu? 54 13.12.2021 Kysytyt tiedot löytyvät Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen sääpalvelun sivulta. Kun on hyväksynyt evästeet (accept all), pudotusvalikosta valitaan Temperature by country. Esiin tulee taulukko, jossa on Ison-Britannian osien ja Pohjois-Irlannin äärilukemat, päivämäärät ja mittauspaikat.
Onko kirjaa mikä käsittelee vanhoja suomalaisia kansan uskomuksia/sanontoja esim. pihlaja ei kanna kahta taakkaa ja muita tämän tyyppisiä ja muita laajasti. 168 10.9.2021 Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville. Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella. Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista...
Millainen sää oli 20.9.1963 Helsingissä ja 10.12.1971 Oulussa 231 30.7.2021 Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus  Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.  Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.    20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:  Sademäärä: 0 mm  Lumensyvyys: 0 cm  Ilman lämpötila: 8,6°C  Päivän ylin lämpötila: 13,5°C  Päivän alin lämpötila: 4,8°C  10.12.1971, Oulu lentoasema:  Sademäärä: 1,2 mm  Lumensyvyys: 5 cm  Ilman lämpötila: -9,5°C  Päivän ylin lämpötila: -7,4°C  Päivän alin...
Millainen sää oli Helsingissä 29.11.1991 alkaen ja seuraavalla viikolla. Luminen /sula, aurinkoinen/pilvinen, kylmä/leuto. En tarvitse eksakteja meteorologisia… 113 28.4.2021 29.11.91 Suomessa vallitsi lauha lännen puoleinen ilmavirtaus ja sää oli muuttumassa selkeäksi. Lämpötila pääkaupunkiseudulla oli +6 astetta. Helsingin Sanomissa viiden vuorokauden sääennuste lupasi lauhaa, mutta vähitellen kylmenevää säätä. Pääkaupunkiseudulla oli odotettavissa sateita, jotka muuttuisivat vähitellen rännäksi tai lumeksi. Lämpötila oli aluksi 0 – +5 asteen välillä.   HS 29.11.91    
Lumitilanteen vuoksi ainakin pk-seudulla on useita kirjastoja, minne ei pääse lastenvaunujen kanssa. Auratut polut ovat niin kapeita. Olisiko kirjastoilla… 103 19.1.2021 Hei! Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.  
Korkeapaineen aikana auringon ei tarvitse olla taivaalla.Mistä on kyse? 97 1.10.2020 Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että korkeapaineessa sää on yleensä selkeämpää ja sateettomampaa kuin matalapaineessa, mutta etenkin talvella voi korkeapaineenkin aikana olla pilvistä. Tähän vaikuttavat auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila. Lisää tietoa Ilmatieteen laitoksen (ilmanpaine) ja Ylen Oppiminen (Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset) -sivuilta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanpaine https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/09/korkea-ja-matalapaine-ja-suihk…      
Mistä saisin ajanmukaisinta ja yleistajuista tietoa merituulista ja sisävesien tuulista erityisesti veneilijjän näkökulmasta? Tarvitsemieni lähdeteosten… 86 3.9.2020 Ilmateieteen laitos on julkaissut teoksen Vesilläliikkujan opas vuonna 2013. Kirjassa on perustietoa sään, tuulien, aallokon ja merivedenkorkeuden vaikutuksista vesillä liikkumiseen. Siinä kerrotaan kuinka säätä ja mitä ennusteita kannattaa seurata ja kuinka yhdistää omat havainnot ajankohtaisiin ennusteisiin. L. G. Nilssonin Merisää vuodelta 2011 käsittelee havainnollisesti sään ilmiöitä ja niiden vaikutusta olosuhteisiin vesillä. Matalapainetta, korkeapainetta, merituulta, usvaa, aaltoja, virtauksia ja lukuisia muita ilmiöitä käsitellään perinpohjaisesti ja ymmärrettävästi. Lisää teoksia voi hakea Helmet-luettelosta hakusanoilla veneily ja sää tai sääilmiöthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.searc…...
Onko sään ennustamiseen tekoälyn avulla keskittyviä projekteja menossa parhaillaan millään julkisella taholla? 125 21.7.2020 Välitimme kysymyksen Ilmatieteen laitokselle, Ilmatieteen laitoksen ohjelmistoarkkitehdin Roope Tervon vastaus: "Koneoppimista käytetään ja tutkitaan sään ennustamisessa monilla eri tavoin. Esimerkiksi osana säämalleja käytetään Markovin piilomalleja (HMM) [1, 2] ja mallidatan jälkikäsittelyssä muun muassa lineaariregressiota (LR) [3]. Esimerkkeinä uudesta tutkimuksesta voidaan mainita muun muassa uudet tilastolliset kausiennusteet [4, 5], ukkosen todennäköisyyden ennustaminen neuroverkoilla [6], myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen ennustaminen [7] ja jäissä kulkevien laivojen nopeuden ennustaminen [8].    Edellä mainittujen, jo julkaistujen tulosten lisäksi, koneoppimisen hyödyntämistä tutkitaan muun muassa havaintojen...
Millainen sää oli 7.4.1907 Paltamossa? 108 7.7.2020 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.  1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661  
Missä muodossa käytetään sanaa ”sadekuuro” jos kyseessä on vastaus lauseeseen ”millainen sää tänään on” ? 134 25.5.2020 Sadekuuroinen käy, mutta kuurosateinen lienee parempi vaihtoehto.  https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/tilaajille-7.140698?aId=1.232126
Millainen sää oli 8.4.1948 helsingissä 177 23.3.2020 Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla  vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/  
Isoäitini Karjalasta runoili kalatuuli/ tuurirunoa, näin 40 vuoden jälkeen muistan loppuvärssyn ” luodetuuli vie lusikastakin” . Löytyisikö tämä… 288 8.8.2019 Tämä on itämerensuomalainen sananlasku, joka löytyy Kansainvälisestä Matti Kuusi sananlaskutietokannasta : Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin. http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/finproverbrespond.asp?whichpr… .
Onko vappuna aina kylmä? 294 29.4.2019 Vappusäistä on Ilmatieteen laitoksella perusteellinen analyysi, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu . Kun katselee keskimääräisiä lämpötiloja Suomen kartalla vuodesta 1981 vuoteen 2017 näyttää siltä, että aika usein on ollut melko viileähkö sää, vaikka tulkinta tietysti riippuu siitäkin, millaisen kelin kokee kylmäksi. Ylin keskimääräinen lämpötila on etelässäkin 12-14 välillä. Sadepäiviä on laskettu 1961-2000 välillä, Helsingissä poutapäivät voittavat, niitä on ollut 21, kun sateisia kelejä 19 päivänä. Noista 19:stä 5:nä on satanut lunta taikka räntää. Vastaavat luvut Ivalossa ovat 11 poutapäivää, 29 sadepäivää, joista 22:na on satanut lunta taikka räntää. Vuosien 1829-2017 välillä lämpimin vappuaatto Helsingin Kaisaniemessä on ollut...
Muistan äitini kertoneen, että v. 1949 (tai v. 1948) huhtikuun alussa olisi ainakin pohjanmaalla ollut todella lämpimiä päiviä. Oliko näin ja olsiiko muutenkin… 648 1.4.2014 Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot menneestä säästä paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Kun lämpötila on miinus 0 / että lämpötila on "noussut" miinus asteista nollaan, ja vastaavasti plus 0 / että lämpötila on "laskenut" plus asteista nollaan… 1758 28.2.2014 Ilmatieteen laitókselta kerrottiin, että syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi. +0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5 pyöristyy +1:een ja -0,5 -1:een. Jos lämpötila 0,0 astetta, se on nolla. Esitysmuodot vaihtelevat esittäjän ja esitysyhteyden mukaan, eikä kaikissa esityksissä tätä periaatetta välttämättä käytetä. Sillä, onko lämpötila nousemassa vai laskemassa, ei ole merkitystä merkinnän kannalta.
Saako mistään tietoa minkälainen sää on ollut 8.4.1948? 1409 8.2.2014 Ilmatieteen laitoksella on Ilmastopalvelu p. 0600-10601 (sähköposti: ilmastopavelu(at)fmi.fi), josta saa päivän säätiedot paikkakunnittain: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Vaihtuvatko Näsinneulan säämajakan värit automaattisesti vai ihmisvoimin? Osoittavatko ne vallitsevaa säätä vai ennustetta? 2641 20.1.2014 Särkänniemestä kerrotaan, että säävaloja ohjataan manuaalisesti Näsinneulan ala-aulasta käsin. Valot säädetään sääennusteiden mukaan, mutta niitä voidaan muuttaa, mikäli säätilassa tapahtuu äkillisiä ja merkittäviä muutoksia.