| Onko kyseinen runo suomennettu? Jos on, kuka se on suomentanut? |
272 |
|
29.11.2021 |
|
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Minä vuonna ALUN PERIN Camilla Läckbergin "Kvinnor utan nåd" ilmestyi? Tosi hankala löytää oikeaa tietoa. Suomennos ilmestyi 2021. |
168 |
|
21.10.2021 |
|
Camilla Läckbergin Kvinnor utan nåd ilmestyi vuonna 2021 yhteisniteenä Gå i fängelse -teoksen kanssa. Kustantaja oli Forum.
Aleksi Milonoffin suomennos teoksesta ilmestyi vielä samana vuonna nimellä Naiset vailla armoa.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/ |
| Kysyn vielä tätäkin: minä vuonna Henning Mankellin "Den orolige mannen" ilmestyi alun perin, alkukielellä siis? Onko jo tuolloin nimittäin suomennettu samana… |
130 |
|
21.10.2021 |
|
Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
|
| Saako kirjaa Dit drömmar färdas för att dö suomenkielisenä? |
129 |
|
7.10.2021 |
|
Mattias Edvardssonin teosta Dit drömmar färdas för att dö (2012) ei valitettavasti ole suomennettu.
Fennica - Suomen kansallisbibliografia
|
| Haluaisin tietää, minä vuonna/minä vuosina J. L. Runebergin runo "Flickan kom ifrån sin älsklings möte" on julkaistu suomeksi ja kenen/keiden kääntämänä?… |
266 |
|
14.4.2021 |
|
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b nro 1... |
| En löytänyt googlella tietoa Topeliuksen Pikku Matti -tarinasta. Missä se on julkaistu ensimmäisen kerran ja milloin? Oliko se jossain lehdessä kuten muistelen… |
448 |
|
15.3.2021 |
|
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170 |
| Olisiko mahdollista saada lukuvinkkejä? Olisin kiinnostunut ruotsinkielisistä romaaneista, joissa ruotsin kieli ei olisi kovin vaikeaa. Pidän suomalaisista… |
175 |
|
4.1.2021 |
|
Välitän pyyntösi Keski-kirjastojen lukuneuvojille. Pyyntöösi vastataan parin viikon kuluessa.
Tässä linkki Keski-kirjastojen Lukuneuvontaan: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Sinun ei tarvitse täyttää uutta pyyntöä, jos et halua tarkentaa pyyntöäsi.
|
| Ovatko Emelie Scheppin Jana Berzelius sarjan teokset itsenäisiä osia? Eli voinko lukea ne sekalaisessa järjestyksessä tai vaikka pelkästään vain lainaamani… |
686 |
|
9.12.2020 |
|
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
|
| Haluaisin vinkkejä helppokielisistä ruotsinkielellä kirjoitetuista kirjoista, joiden avulla olisi helppo lähteä kehittämään omaa kielitaitoa. Voivat olla myös… |
297 |
|
18.11.2020 |
|
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone’s Mythical... |
| Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennoksista: onko O Manninen tehnyt kaksi käännöstä? Esimerkiksi vuonna 1922 (WSOY) ilmestyneen kirjan Sven Tuuvan alku: Sven… |
898 |
|
6.11.2020 |
|
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.
Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330
https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…
http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html |
| Osaisiko kukaan auttaa? Mikähän kirja voisi olla kyseessä tällaisilla tuntomerkeillä: Dekkari joka on ilmestynyt tässä viime vuosina. Ei tänä vuonna mutta ehkä… |
269 |
|
3.11.2020 |
|
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä... |
| Mistä Koskenniemen tuotannossa löytyy suomeksi seuraava: Var inte rädd för mörkret, ty ljuset vilar där vi ser inga stjärnor, där intet mörker är? Kiitos |
337 |
|
12.10.2020 |
|
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/ |
| Mistä kirjastosta pääkaupunkiseudulla löytyy ruotsinkielistä kauhua? Sellosta ei löytynyt nuorten osastolta eikä aikuisten osastolta. Aikuisten osastolta etsin… |
174 |
|
14.7.2020 |
|
Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin |
| Teini-ikäisenä noin 40 vuotta sitten luin vanhaa, muistaakseni jonkun ruotsalaisen runoilijan runokirjaa. Mieleeni jäi runo (tai osia runosta?). |
263 |
|
6.7.2020 |
|
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
|
| Suomen suosituin keittokirja lienee "Kotiruoka". Onko siitä tehty myös ruotsinkielistä versiota ja mistä kirjastosta sellaista voisi kysellä? |
557 |
|
3.5.2019 |
|
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta.
https://finna.fi/... |
| Missä järjestyksessä Maria Wern -kirjat kannattaa lukea? |
14513 |
|
4.4.2019 |
|
Anna Janssonin Maria Wern -sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Stum sitter guden, 2000. (suom. Vaitelias jumala, 2002).Alla de stillsamma döda, 2001. (suom. Kalpeat ja kuolleet, 2003).Må döden sova, 2002. (suom. Loputon uni, 2004).Silverkronan. 2003. (suom. Hopealantti, 2005).Drömmar ur snö. 2004. (suom. Jäljet lumessa, 2006).Främmande fågel. 2006. (suom. Outoja lintuja, 2007.Pojke försvunnen. 2007. (suom. Pääkallovaras, 2008).Inte ens det förflutna, 2008. (suom. Hylynryöstäjä, 2009).Först när givaren är död, 2009. (suom. Haudankaivaja, 2010).Drömmen förde dig vilse, 2010. (suom. Unissakävelijä, 2011).Alkemins eviga eld, 2011. (suom. Murhan alkemia. 2012).När skönheten komm till bro, 2012. (suom. Haudan takaa,... |
| Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Ronja rövardotter esiintyy mieshenkilö nimeltä Skalle-Per. Mikä hänen nimensä on suomenkielisessä versiossa? |
768 |
|
2.2.2019 |
|
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY) |
| Ruotsalaisen Hjalmar Söderbergin teoksessa Doktor Glas on seuraava kohta: ”Man vill bli älskad, i brist därpå beundrad, i brist därpå fruktad, i brist därpå… |
802 |
|
16.1.2019 |
|
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93) |
| Onko tätä Hjamar Gullbergin runoa suomennettu ja jos on, niin mistä se löytyisi ja miten se kuuluisi? |
319 |
|
31.12.2018 |
|
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://arto.linneanet.fi/ |
| Etsinnässä lasten joulukirja, jonka tekstinä on Tonttu-laulun sanat. (Pakkasyö on ja leiskuen...) Ei siis mikään laulukirja, vaan lasten kuvakirja. Mikähän… |
1043 |
|
12.12.2018 |
|
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
Kysy kirjastonhoitajalta
