| Tampereella 1960-luvullakin asunut tuttu muisti omistaneensa joskus Tampereen kartan, jossa kadunnimet olivat ruotsiksi. Onko sellainen lainattavana… |
2654 |
|
|
|
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "... |
| Mitkä Eino Leinon teoksista on ruotsinnettu ja mikä niiden niimet ovat ruotsiksi? Esim. Helkavirret - Helkasånger |
1634 |
|
|
|
Seuraavat Leino-ruotsinnokset löytyvät tietokannoista [kääntäjän nimi hakasuluissa]:
Inför allmaktens anlete (Alla kasvon kaikkivallan), 1991 [Nils-Börje Stormbom]
Helkasånger (Helkavirsiä), 1963 [Thomas Warburton]
Julen (Joulu), 1978 [Thomas Warburton]
Lyriskt urval, 1931 [valinnut ja kääntänyt Elmer Diktonius]
Den unga kvinnan (Nuori nainen), 1911 [Bertel Gripenberg]
|
| Onko olemassa kirjaa, jossa olisi tieto, kuinka paljon ranskankielisiä käännöksiä (kirja, näytelmä ym) on käännetty ruotsiksi (ruotsissa tai suomessa) ja… |
1283 |
|
|
|
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
|
| Onko helsingin kirjastoista saatavilla puhu ja rupattele yläasteen suomen kielen kirjaa. väisänen tarja tuulikki on tekijä |
1011 |
|
|
|
Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin
Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella.
Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä:
https://finna.fi
Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin.
Kansalliskirjastosta oppikirjaa ei saa lainaan, mutta siihen on mahdollista... |
| Voiko suomalaisella ruotsia äidinkielenä puhuvalla olla suomalainen sukunimi? |
1320 |
|
|
|
Voi olla. Esimerkiksi kaksikielisen perheen sukunimi voi olla peräisin suomenkieliseltä isältä ja äidinkieli ruotsinkieliseltä äidiltä. Sukunimi saattaa olla myös peräisin joltakin sukupolvien takaiselta suomenkieliseltä haaralta, vaikka koko perhe olisikin nykyään ruotsinkielinen.
Sukunimi ei välttämättä kerro mitään edes suvun aiemmasta äidinkielestä. Suomen nykyinen sukunimikäytäntö on varsin nuori. 1600-luvulla suomenkielisen miehen siirtyessä esim. sotilaaksi tai käsityöläiseksi saattoi myös nimi muuttua ruotsin- tai vieraskieliseksi.
1900-luvun alussa taas monet ruotsinkieliset suomensivat sukunimensä. Tämä liittyi fennomania-nimiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli saada suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa.
Tässä... |
| Miksi vesivaakaa kutsutaan vatupassiksi? |
2168 |
|
|
|
Vatupassi on muunnos ruotsin kielen sanasta "vattenpass", joka tarkoittaa vesivaakaa.
|
| Etsin listaa kotimaisista nuortenkirjoista, jotka olisi käännetty suomesta ruotsiksi. Nuorilla tarkoitan nyt lukioikäisiä eli lähes nuoria aikuisia. Mistä… |
1536 |
|
|
|
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan kautta on mahdollista etsiä käännöksiä kirjoistamme eri kielille. Valitettavasti tietokanta niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteen, joten tulokseksi saa sekä lasten- että nuortenkirjoja. Tämän tietokannan kautta saat kuitenkin parhaan ja laajimman tuloksen.
Tietokanta löytyy täältä:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Etsi näin: valitse Haun rajaus –kohdasta käännöskieleksi ruotsi ja kohderyhmäksi lapset ja nuoret. Saat luettelon, jossa kirjailijat ovat aakkosjärjestyksessä.
Vanhemmista käännöksistä löytyy tietoa teoksesta Nuorisokirjamme maailmalla / toimittaneet Merja Kaipiainen ja Liisa Virtanen (1990).
|
| Löytyykö Rauman pääkirjastosta A-ruotsille (=pitkälle ruotsille) kirjasarjaa? Ja mikä on tämän kirjasarjan nimi? |
710 |
|
|
|
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
|
| Onko olemassa ruotsin ja englannin alkeita aikuiselle cd-levyllä ? Mielellään sellaisia missä ei ole niinkään tehtäviä, vaan puheen/ääntämisen opiskelua… |
3155 |
|
|
|
Seuraavat kirjat & CD-levyt löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta. Niistä varmasti löytyy sopiva näin alkuun. Alla olevien verkko-osoitteiden kautta voi tehdä varaukset. Varausten tekoon tarvitaan HelMet-kirjastokortti ja siihen liittyvä nelinumeroinen salasana. HelMet-kirjastokortin ja salasanan saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta kunhan esittää joko passin, ajokortin tai valokuvalla varustetun KELA-kortin. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Englannin kieli:
Tulkki, Heikki: Kuuntele ja opi englantia
http://www.helmet.fi/record=b1911674~S9*fin
Open road. Course 1 / Jim McWhirr ... [et al.]
http://www.helmet.fi/record=b1856551~S9*fin
Lamping, Alwena: Puhu englantia : käytännön englannin... |
| Haluaisin cd-levyn, jonka avulla voisin harjoitella 'ruotsin'ruotsin kuuntelua. Eli löysin kyllä ruotsin kielikurssit, mutta niissä oli useimmiten… |
1944 |
|
|
|
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan... |
| Miten sanotaan tai oikeammin kirjoitetaan ruotsiksi "Uudelle ylioppilaalle"? Se tulisi kortin otsikoksi. Onko se "för den nya studenten" tai "för ny student"… |
5087 |
|
|
|
Koska kysymyksestäsi ei käy ilmi, tahdotko onnitella tyttöä vai poikaa
niin seuraava vaihtoehto voisi olla käyttökelpoisin: "Till den nya studenten" tai "Till den nybakade studenten", "uudelle yloppilaalle". "Parhaimmat onnittelut" voi puolestaan luontevimmin ilmaista seuraavasti:"Hjärtliga gratulationer".
|
| Mistähän löytäisin Itä-Suomen murteella kirjoitettuja kirjailijoiden romaaneja, jotka on käännetty ruotsin kielelle? |
1389 |
|
|
|
Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet .
Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin.
Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi:
Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen)
Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta)
" Hamsterit. 1957 (Hamstrare)
" Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna)
Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena)
(ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om... |
| Löytyykö ruotsin-kielen opetus cd:tä missä olisi aiheesta suunnistus, liikunta jne. |
1480 |
|
|
|
Kirjastoissa oleva kielten opetusmateriaali cd-levyillä keskittyy "perusruotsiin", matkailuun, sosiaali- ja terveysalaan ja liike-elämään. Kysymääsi liikuntaruotsia ei löydy Suomen kirjastoista.
Kannattaisi kysyä vaikka urheiluopistoista tai Ruotsin suurlähetystöstä suoraan. Esim. Pajulahden urheiluopisto kouluttaa liikunnanohjaajia ja heillä voisi olla sisäistä opetusmateriaalia
|
| Olen etsinyt opettajan opasta sekä äänitettä Varför inte (kurs 3) - oppikirjaan, tekijät ovat Fiilin, Pulliainen, Suominen ja Öberg. |
966 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on vain oppikirja Varför inte(kurs 3)sekä siihen liittyvät cd-äänitteet. Opettajan opas sekä kurssiin liittyvää tietoa ja aineistoa löytyy internetistä osoitteista http://www.finnlectura.fi/materiaali.php?id=RU1060 sekä http://www.edu.fi/oppimateriaalit/varforinte/. Opettajan materiaalia on mahdollisuus tulostaa esim. Finn Lecturan sivuilta.
|
| Eräs ruotsalainen ystäväni oli nähnyt televisiossa jonkin ohjelman suomalaisista kirjoista. Hän nappasi siitä yhden nimen, mutta ei ehtinyt "tavata" etunimeä… |
1240 |
|
|
|
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
|
| Tiedän, että "ej" ja "pojke" ovat suomesta ruotsiin lainattuja sanoja, mutta mitä muita tällaisia suomen kielestä/muista suomalais-ugrilaisista kielistä… |
2030 |
|
|
|
Teoksessa Edlund Lars-Erik: Lånord i svenskan mainitaan ainakin:
- kängä (tarkoittanee samaa kuin suomen "mono")
- mittayksikkö kappe "kappa"
- rappakalja
- pjäxa "pieksu"
- kola (av)(dö)
- hyvens (bra)
- sauna
Tähän voisi lisätä vaikka stavgång "sauvakävely"
Teos Benckert, Karl-Axel: 100 finska ord i svenska språket. 1979. löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ainakin Opiskelijakirjastosta
|
| Mistä aloittaa Ruotsin kielen preppaus? |
1980 |
|
|
|
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat... |
| 1600-luvun kalastusta koskeva ruotsinkieli ei aukea minulle. ... fiskevatten till 3 vindnotvarp, 1 vinternotvarp och lillenotvarp, skötläggning på 3 à 6 mil… |
1415 |
|
|
|
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä... |
| Onko Lauri Pohjanpään runoteosta "Metsäsatuja" käännetty ruotsin kielelle ja jos on mikä on sen nimi ja mahdollinen tunnus? |
1406 |
|
|
|
Fennica-, Libris- ja SKS käännöstietokantojen perusteella ei ole käännetty Lauri Pohjanpään Metsän satuja -teosta ruotsin kielelle.
|
| Löytyisikö autoillessa käytettäväksi soveltuvaa ruotsin kielen audio-CD kielikurssia keskitasolle. Tavoitteena olisi lähinnä kohentaa arkikielen puhevalmiutta… |
2029 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
voi kielikursseja etsiä valitsemalla vetovalikosta kielikurssit, asiasanoiksi ruotsin kieli ja kielidc-levyt.
Tästä tulosjoukosta valitsin seuraavia:
Kaija Turpeinen: Sujuvaa matkaa ruotsiksi (2004)(saattaa olla liian helppo)
Marja Hakkarainen: Hålligång. Ruotsia aikuisille (2006)
Marja Hakkarainen: Tobbjobb (työ- ja liike-elämän ruotsia (2006)
Tiina Halonen: Väl bemött (2005)(työelämän ruotsia)
Lukion ruotsin kirjasarjat Dags, Kanal ja Varför inte.
Ingen panik: kertauskirja ruotsin yo-kokeeseen valmistautujille (2003-2005)
|
Kysy kirjastonhoitajalta