ruokakulttuuri

69 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Perinteisessä Japanilaisessa ruokakulttuurissa syödään pieniä annoksia. Esim. yksi annos riisiä, toinen kasviksia, kulhollinen misokeittoa... Kuinka suuri tämä… 111 21.7.2021 Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/ Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden ruokakirjoista esim. Okazu : japanilaista...
Onko olemassa Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta elämästä jotka etenkin kertovat ja avaavat etenkin kyseisen ajan urheilua ja ruokailua? 48 12.1.2021 Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta: 1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990. 2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.   Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia: 1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907. 2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939. 3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004. Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.   Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin koronarajoitusten...
Peruna tuli suomeen 1700-luvun alkupuolella, mutta mitä kasveja ja eläimiä Suomessa kasvatettiin ruuaksi metsästetyn lihan lisäksi ennen 1700-lukua? 75 23.12.2020 Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut. Lähteet: Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&… Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/...
Metsästän kirjaa, jossa olisi mahdollismman monesta ruoasta taustatietoa. Esim; miten kello viiden tee sai alkunsa tai miten homejuusto hoksattiin (paimenpoika… 143 16.4.2019  Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa ja historiaa ruoasta ja ruokalajeista: - Ruoka-Kalevala, eli, Makumuistoja Suomesta / toimittanut Jani Kaaro - Klassikkoruokia : reseptit & tarinat / Tiina Rantanen - Ihmiskunnan syötävä historia / Tom Standage - Parasta pöytään : suomalaisen gastronomian historia / Kari Martiala & Helena Lylyharju - À la carte : ravintolaruokien historiaa / Anita Viitasaari
Löytyykö kirjastosta yhtäkään norjalaisen ruokakulttuurin reseptikirjaa? 87 19.3.2019 Seuraavissa kirjoissa on norjalaisia reseptejä sekä muutakin tietoa norjalaisesta ruokakulttuurista: Eurooppalaisessa keittiössä Maailman ihanimmat leivonnaiset: suolaiset ja makeat herkut 15 maasta Nars, Kenneth: Purtavaa Pohjolasta Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin Täydellinen päivä: ruokaretki Pohjoismaissa
Wikipediassa sanotaan, että tyypillinen illallinen sisältää neljästä kuuteen ruokalajia, jotka ovat arvokkaista raaka-aineista valmistettuja ja kevyitä. Eli… 150 20.2.2019 Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.  Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä. Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia...
Mistä saisin tietoa kalahaarukan historiasta ja käytöstä? 117 28.12.2018 Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:  Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino  Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY   Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.    
Milloin ja mistä munamaitoa ja erilaisia täytteitä sisältävä suolainen piirakkatyyppi on tullut Suomeen? 397 29.12.2016 Piirakoiden historian on arvioitu alkaneen keskiajalla, jolloin uunin käyttö yleistyi. Uuninrakennustaito ja ruoan valmistaminen uunissa opittiin venäläisiltä, niin kuin myös piirakoiden valmistustapa. Piirakoita on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Virallisissa aikakirjoissa ensimmäiset maininnat piirakoista ovat 1600-luvun loppupuolelta. Lähde: Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju, Kari Martiala, Karjalainen keittiö : uusia tuulia perinneruokiin. Karisto, 2013
Mistä bostonkakku on saanut nimensä? Miten se liittyy Bostoniin? Kiitos avusta. 5871 17.9.2014 Bostonkakku on mitä luultavimmin supisuomalainen leivonnainen. Sitä ei löydy vanhemmista amerikkalaisista keittokirjoista. Vanhassa amerikansuomalaisessa Co-op keittokirjassa (s. 84) mainitaan Boston cream pie, jossa sokerikakkukerrosten väliin lisätään vaniljakreemiä. Hakusanalla Boston cake haettaessa netistä, saadaan ohjeita samanlaisiin vaniljakreemikakkuihin. Amerikansuomalaiset tunsivat myös ohjeen Bostonin ruskea leipä, joka oli ruis- ja maissijauhoista leivottu soodalla kohotettu leipä, joka kypsennettiin asettamalla leipävuoka kiehuvaan veteen. (Walli 1928, s. 320) (Keittokirja s.a., s. 34) Bostonkakku tunnetaan amerikansuomalaisissa keittokirjoissa vasta Beatrice Ojakankaan myötä. Ojakangas on amerikansuomalainen...
Nimeä gastronomiset palakoot 2x2x45mm, tulitikkua muistuttava suikale. 3x3x3 mm kuutio 12x12x12mm kuutio 4595 9.9.2014 Ravintolakoulu Perhon kirjasto (http://www.ravintolakouluperho.fi/opiskelupalvelut/kirjasto) selvitti asian. Kokkiprokkis-kirjasta (tekijät Arja Kaikkonen, Timo Mäkynen, Minna Tiusanen, Eija Viinikka, 2013) löytyivät vastaukset: 2x2x45mm, tulitikkua muistuttava suikale on nimeltään Julienne, 3x3x3 mm kuutio on Brunoise ja 12x12x12mm kuutio Paysanne.
Mikä tai mitkä ruokalajit olivat Sibeliuksen mieleisiä, niin arjessa kun juhlassakin? Entäs mieli leivonnainen? 6186 5.2.2014 Kerrotaan, että kun nuori rouva Aino Sibelius oli kysellyt miehensä ateriatoiveita, tämä oli vastannut: "Shampanjaa ja ostereita!" Ainolan päivittäisenä arkiruokana tarjottiin kuitenkin usein puuroa, keitettyjä perunoita ja sianlihakastiketta sekä kasviksia ja hedelmiä Ainon huolella hoitamasta puutarhasta. Yleinen pyhäruoka taas oli vasikanpaisti ja vihreät herneet. Juhla-aterioille Ainolan keittäjä Helmi Vainikainen sai tehdä lintupaistia, jota Sibelius piti lempiruokanaan ostereiden jälkeen. Ruokajuomana oli punaviiniä, merkkeinä esimerkiksi Chateau Paveil de Luze ja Pontet-Canet. Sibelius nautti erityisesti hyvistä viineistä, hänen juomamieltymyksiinsä voi tutustua lähemmin täällä: http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/nautinta-...
Teen esitelmää Kreikan ruoista ja perinteistä. Tarvitsisin tietoa Kreikan ruokahistoriasta? (kuten miten maan uskonto vaikuttaa siihen, mitä syödään) Netistä… 2180 6.2.2013 Näistä kirjoista voi löytyä tietoa: Helmet-tietokannasta voi etsiä hakusanoilla Kreikka and ruokakulttuuri. Sieltä löytyvät nämä kirjat: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kreikka+and+ruokakulttuur… Toisaalta voi myös hakea hakusanoilla Kreikka and ruokaperinne: http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kreikka… Kirjastossa voi myös käydä selailemassa hyllyjä, joissa on kirjoja matkailusta, ruoanlaitosta, uskonnosta tai historiastakin. Esim. Merja Tuominen-Gialitaki: "Kreeta vieraanvaraisten jumalten saari" löytyy matkaoppaista.
Opisken kokiksi ja teen opinäytetyötä aiheesta andalusialainen keittiö. Tarvitsisin teoriatietoa ym. Andalusialaisesta keittiöstä 921 12.1.2012 Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat mm. seuraavat Andalusian ruokaperinnettä käsittelevät teokset: - Kultainen keittokirja, osa 3. - Vivi-Ann Sjögren: Andalusian karkea suola - Cocina Andaluza - Antti Uusitalo: Sherry Viimeksi mainittu kirja on lainassa, mutta sisältänee nimestään huolimatta asiasanoituksen mukaisesti myös andalusialaista ruokakulttuuria. Lisäksi kirjastomme kokoelmiin kuuluu espanjalaista ruokakulttuuria käsitteleviä teoksia, joissa mahdollisesti on tietoa myös andalusialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi Adrian Linssen: Tapas, Keith Floyd: Floyd Välimerellä ja Pepita Aris: Espanjalainen keittiö.
Löytyykö kaunokirjallisia teoksia, johon liittyy jollain tavalla kreikkalainen ruoka/keittiö? 1115 8.12.2011 Satunnaisia ruokaan ja ateriointiin liittyviä mainintoja keskeisemmässä roolissa kreikkalainen ruoka ja keittiö ovat ainakin Andreas Staikosin hilpeässä tarinassa Herkullisia suhteita, ja eiköhän myös Maeve Binchyn Taverna tähtien alla kannata mainita tässä yhteydessä. Gastronomisia kaunokirjallisuusvinkkejä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista: Bengtsson, Niklas, Syö ja seurustele : keittokirjabibliografia 1990-2003 ja gastronomista kaunokirjallisuutta. BTJ Kirjastopalvelu, 2004 Sivumakuja : kirjallisesta keittiöstäni / [koonnut] Suvi Ahola. WSOY, 2005
Etsin tietoa pasteijan historiasta ja sen vaikutuksesta maailman ruokakulttuureissa. Osaatko suositella jotain hyvää teosta? Kielinä käyvät suomi ja englanti. 1483 3.3.2011 Ritva Lehmusoksan ja Pirjo Muurisen Ruokasanakirjan (ilm. 1998) mukaan pasteija on ”pieni suolainen voitaikinaleivonnainen, jossa on liha-, kala- tms. täyte tai hieno vuossa kypsytetty mureke, jota tarjotaan kylmänä leikkeleenä (esim. maksapasteija). Myös leivänpäällysaineena käytettävä tahna eli pasta” (s. 185). Tietoa historiasta ei meidän lähteistämme löytynyt. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Ravintola-koulu Perhon kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.perho.fi/koulu/opiskelijalle/kirjasto.htm
Teen esitelmää kouluun espanjalaisesta ruokakulttuurista, ja tarvitsisin tietoa espanjalaisen ruoan säilöntä- ja säilytystavoista. Miltä nettisivulta tätä… 1036 20.1.2011 Espanjan kielen taidosta olisi nyt hyötyä, mutta tässä joitakin nettisaitteja, joista saattaisi olla hyötyä. http://www.iberianature.com/spainblog/a-guide-to-food-in-spain-f-g-h/ http://www.spanishfoodfinder.com/spanishfood.html http://chowhound.chow.com/topics/523945 http://spanishfood.about.com/od/discoverspanishfood/Discover_Spanish_Fo… http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristokinkku Kirjoista voisi löytyä varmemmin (ainakin suolauksesta, kuivaamisesta ja öljyyn säilömisestä), esim. Goldstein, Joyce, Espanja ja Portugali : ruokaohjeita ja tunnelmia Iberian niemimaan keittiöstä. Weilin+Göös, 2000. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=espanja+ruokaohjeet&searchscop…
Onko totta, että Kirgisiassa syödään yhä käsin? 1167 24.11.2009 Kirgisialaisesta ruokakulttuurista löytyy tietoa mm. kirgisialaisen turistiyhdistyksen CBT:n sivuilta http://www.cbtkyrgyzstan.kg/index.php?option=com_content&task=view&id=4… (National cusine). Siellä kerrotaan, että varsinkin perinteisiä ruokalajeja syödään sormin. Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan myös tällaisesta perinneruuasta nimeltä besh barmak, jota syödään sormin. Besh barmak tarkoittaa englanniksi "five fingers" eli viisi sormea juuri syömätavan mukaan. Besh barmakia syödään varsinkin isoissa juhlissa, kuten syntymäpäivät ja hautajaiset. Islamilaisten pöytätapojen mukaan sormin syötäessä on käytettävä vain oikeata kättä. Facta-tietopalvelun mukaan 75% kirgiiseistä on muslimeja, joten oikean käden käyttö on...
Mistä löytäisin parhaiten tietoa Kreikan ruokakulttuurista? 900 11.11.2009 Turun kaupunginkirjaston ja useimpien Turun lähikuntien kirjastojen kirjoja voi hakea Vaski-tietokannasta. Tähän aiheeseen liittyviä teoksia löydät Vaskista asiasanoilla Kreikka ja ruokakulttuuri. Liedon kunnankirjastosta löytyy esim. Rena Salman kirjoittama Kreikkalainen keittiö. Jos englanninkielinen lähde kelpaa, tietoa löytyy myös internetistä greek-recipe.com -sivustolta: http://www.greek-recipe.com/index.php Vaski-tietokannan www-osoite on http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1257956990&ulang=…
Uudenmann ruokakulttuuri 1886 19.8.2009 Aiheesta löytyy parikin kirjaa Teos: Uusimaa a la carte : ruokakirja = matbok = foodbook / [toimittajat = redaktör = editors: Leena Kurronen, Ilse Kuusinen ; valokuvat = fotograf = photos: Martti Jämsä ; på svenska: Ilse Kuusinen, Annika Valovirta ; English translation: Marjaliisa Inha] Julkaisutiedot [Helsinki] : Uudenmaan liitto, 1999 Teos: Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte / [toimittaja = redaktör: Topi Haapanen] ; [käännös = översättning: Stig Wilkman] Julkaisutiedot [Porvoo] : Itä-Uudenmaan liitto, 1998 Näitä teoksia on saatavissa HelMet-kirjastoista. Netistä aiheesta löytyy tietoa mm. Ruokatieto-sivustolta http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri/Paikallista_kulttuuria… Ylen nettisivuilta löytyy Lähiruokaa-sivusto,...
Pitäisi saada tietoa Viron ruokahistoriasta. Mitä kirjoja olisi tarjolla? 960 10.8.2009 Viron ruokakulttuurista ja –perinteestä saa tietoa ainakin seuraavista kirjoista: Roosme, Ellen: Virolainen keittokirja; suom. Ritva Lehmusoksa. Jyväskylä; Hki: Gummerus, 1986, Herkkuja virolaiseen tapaan: Olli Vuori, Jorma Puusa, Porvoo, SR-julkaisut, 1993 (Kansiylänimike: Ruokasilta yli Suomenlahden), Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta, Hki, Wsoy, 2005, Makuja laajentuvasta unionista, koonnut Laura Mauno, Hki: Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-.tiedotus, 2002. Kannattaa tutustua myös artikkeliin ”Tallinnan keskiaikainen Olde Hansa” julkaisussa Kotitalous 8-9, 2000, s. 44-45.