| Kenen runo alkaa sanoilla " rakastin monenlaisia ihmisiä..." Runo kertoo siitä, kuinka voi rakastaa ahkerasti ruumiillista työtä tekeviä, älyänsä yhteisiin… |
55 |
|
|
|
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808 |
| Heikki Asunta on kirjoittanut Ruskealan taistelun 150-vuotisjuhlaan kolme runoa nimiltään Kahlittu Karjala, Länsimyrsky ja Karjalan vala. Minulla on paperi,… |
53 |
|
|
|
Heikki Asunnan runosarja Länsimyrsky (Kahlittu Karjala, Länsimyrsky ja Karjalan vala) on luettavissa Rajan turva -lehden numerossa 5/1939. Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Rajan turva -lehdestä (s. 4):01.05.1939 Rajan turva : Sortavalan suojeluskuntapiirin äänenkannattaja no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Missä Eeva-Liisa Mannerin runossa on kohta: ”tavoittain aikaa kuin lintua lennostaan/ vaikka aika on pudonnut lennostaan/ kalastain unia virtaan hukkuneita…” |
47 |
|
|
|
Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- " |
| Mikä Nazim Hikmetin runo alkaa sanoilla Elämä ei ole pila? |
76 |
|
|
|
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976). |
| Hellaakosken runo, mikä alkaa, " ei ole... ei sokeoita" . Mistä teoksesta löydän? |
49 |
|
|
|
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto |
| Kenen runo alkaa sanoilla: On metsässä vaiennut lintujen laulu… |
67 |
|
|
|
Kyseessä on Johann Wolfgang von Goethen runo Vaeltajan yölaulu II (Wandrers Nachtlied II), tässä Ilari Edelmannin suomentamana. Edelmannin suomennosta ei ole julkaistu tekstinä, mutta se on kuultavissa äänitteiltä, esimerkiksi Samuli Edelmannin levyltä Vaiheet. 2.https://finna.fi/Record/heili.33dea390-1eae-41e5-b431-c9533386abc2?sid=5142807764https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka.5424100#componentpartshttp://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=051d5b98-319c-43be-89a3-7087281a9f0b&culture=svRunon on suomentanut myös Otto Manninen. Mannisen suomennosmukaelman runosta voi lukea esimerkiksi hänen teoksestaan Virrantyven (1925). Alla olevasta linkistä aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Virrantyven. ... |
| Mistä Hermann Hessen runosta on ulkoministeri Elina Valtosen X.ssä siteeraama runo: Ruusunlehdet leijaavat, jostain kaukaa kantautuu malvansoitto. Sitten… |
95 |
|
|
|
Valtosen sitaatin kahden ensimmäisen säkeistön lähde on Hessen runo Abschied, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Velhagen u. Klasings Monatsheftessä vuonna 1908. 1911 se oli mukana Hessen runokokoelmassa Unterwegs. Suomeksi runoa ei vaikuta käännetyn. Hessen Huilunsoittaja-suomennosvalikoiman sisältöä analysoinut Aarre Heino huomauttaakin, että sen painotus on selvästi Hessen myöhäisessä runotuotannossa (Huilunsoittaja – Hessen runoja suomalaisille, teoksessa Myytit ja runon arki).Suomenkielisen sitaatin ensimmäinen säkeistö jättää pois ja sekoittaa säkeitä niin, että lopputulos on hiukan absurdi. Hessen runossa malvoilla ei soiteta – ne vain seisovat kuihtuneina puutarhapolun varrella ("Verblühte Malven stehen / den Gartenweg entlang").... |
| Kansakoulun lasten ohjelmistoksi tarkoitetussa vihkosessa oli noin vuonna 1958 runonäytelmä, kuvaelma ammateista. Roolit olivat: leipuri, opettaja,lääkäri,… |
43 |
|
|
|
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'." |
| Etsin runoja, jotka kävisivät otsakkeen Onko tämä huumoria? alle. |
61 |
|
|
|
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024) |
| Mikä runo: tämä teitten tiukka hiljaisuus, tämä veltto tuuli joka vaipuu alas kuolleisiin lehtiin, ehkä saamattomuus, alhaisin puutoksemme, lausua sana sinulle… |
63 |
|
|
|
Kyseessä on Salvatore Quasimodon runo Kirje (Lettera) kokoelmasta Giorno dopo giorno (1947).Elli-Kaija Köngäksen suomennos runosta sisältyy teokseen Salvatore Quasimodo: Ja äkkiä on ilta (1962, s. 60). https://www.lestroverso.it/salvatore-quasimodo-tutte-le-poesie/ |
| Miten Antero Manninen on suomentanut seuraavat säkeet Kiplingin runosta If? "If you can make one heap of all your winnings And risk it on one turn of pitch-and… |
60 |
|
|
|
Antero Mannisen suomennos Rudyard Kiplingin runosta sisältyy teokseen Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976, s. 195). Manninen on suomentanut nämä rivit seuraavasti:"Voittosi kaikki jos voit yhteen tuoda / ja kertaheiton varaan uskaltaa, -" |
| Kuka on kirjoittanut runon, joka alkaa: Väki torpan sai kutsun kirkkohäihin... Otsikko on mahdollisesti Sapattimekko. |
51 |
|
|
|
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin". |
| Puolalaisen Andrzej Wajdan klassikkoelokuvan Tuhkaa ja timanttia (joka perustuu Jerzy Andrzejewskin romaaniin) nimi viittaa puolalaisen runoilijan Cyprian… |
53 |
|
|
|
Jerzy Andrzejewskin romaanissaan Tuhka ja timantti (Popiół i diament) siteeraama katkelma on Cyprian Kamil Norwidin runosta W pamiętniku (joka sisältyy Norwidin näytelmään Za kulisami). Valitettavasti runoa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.Kaltio-lehden numerossa 43(1987) : 2, s. 45 on suomennos Norwidin runosta Coś ty Atenom zrobił, Sokratesie (Mitä siis teit, Sokrates, Ateenalle?) sekä runoilijan esittely.https://finna.fi/Record/arto.012711197?sid=5137084645https://pl.wikisource.org/wiki/W_pami%C4%99tniku_(Norwid,_1907) |
| Saanko Viljo Kojon koko runon, alkaa sanoilla me oltiin jätkiä kumpikin... |
140 |
|
|
|
Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962) |
| Mistä kirjasta löytäisin Arvo Turtiaisen runon "Poika Helsingin asemalla"? Tämän niminen runo mainitaan parhaillaan lukemassani Seela Sellasta kertovassa… |
62 |
|
|
|
Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe. |
| Mitä runomittaa Velisurmaaja-runo käyttää? Löytyisikö myös tietoa siitä, millainen alkuperäinen runo on? Esimerkiksi Runosto-nettisivuilla ja Suomalaisen… |
83 |
|
|
|
”Velisurmaaja” (tai ”Verinen poika”) on balladi, joka on eurooppalaisen kansanlaulun laji. Se on kertova, suullisesti periytynyt kansanlaulu, Asplundin sanoin: "Balladi on tapa kertoa tarina pukemalla se säe- ja sävelmäasuun" (s. 13). Suullisesti periytyneitä balladeja alettiin 1800-luvun loppupuolella julkaista arkkeina. ”Velisurmaaja” ilmestyi arkkina ensimmäisen kerran vuonna 1856. Balladista lajina on Anneli Asplundin kirjassa laaja selostus sen lisäksi, että siihen on koottu suuri määrä balladeja toisintoineen.”Velisurmaajan” tekstistä on Asplundin kirjassa 14 toisintoa. Niitä on tallennettu eri aikoina eri puolilta Suomea. Asplundin mukaan kansanomaisia toisintoja on tästä laulusta tallennettu suhteellisen vähän, koska se oli... |
| Etsin esitettäväksi luontorunoa, jossa tulisi esille 1) luonnon merkitys, mutta 2) myös uhka menettämisestä ja sitten vielä 3) toivo tai aavistus, jokin toivon… |
57 |
|
|
|
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa... |
| Onko Goethen runosta "Kophtisches Lied" olemassa julkaistua suomennosta? |
48 |
|
|
|
Ensimmäisestä Koptisesta laulusta ["Laßet Gelehrte sich zanken und streiten --"] löysin yhden julkaistun suomennoksen, toisesta ["Geh! gehorche meinen Winken, --"] kaksi.Otto Mannisen Kophtisches Lied -suomennokset Kophtan lauluja I, II sisältyvät Goethe-suomennosvalikoimaan Runoja, joka on ilmestynyt myös vuosina 1923–28 julkaistujen Goethen Valittujen teosten 7. niteenä. Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen kääntämässä Goethe-valikoimassa Jälkisointuja on näistä ainoastaan Koptinen laulu (II) (Kophtisches Lied, ein anderes). |
| Löytyykö jostakin runoantologiasta (esim. Tuhat laulujen vuotta) Antonio Machadon runoa "Oda a Guiomar"? Etsin tätä säettä: De mar a mar entre los dos la… |
36 |
|
|
|
Kaivattua runoa ei tutkimistani antologioista löytynyt. Tuhat laulujen vuotta sisältää Machadolta runot El limonero lánguido (Riutuva sitruunapuu), Las tierras de Alvargonzález (Alvargonzálezin maa) ja Anoche, cuando dormia (Näin eilen unta). Kaksi ensin mainittua on myös Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa. Uskonnollisten runojen kokoelmat Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni sisältävät kumpainenkin yhden Machadon runon: Ylösnousemus (Lähteenkirkas hiljaisuus) ja Valituslaulu (Suurempi kuin sydämeni). |
| Kysyisin runoa, jossa kesän päättyessä mietitään missä se kesä on ja todetaan että se on vain unelmissa. Kirjoittajankin nimi on hukassa, ehkä Kerstin? |
54 |
|
|
|
Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni. |