runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2953 osumaa haulle. Näytetään tulokset 2281–2300.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Hyvää iltapäivää! Kateissa on runo (lieneekö V.A.Koskenniemi), jonka idea ja/tai alku lähtee jotensakin näin: vaik olikin kauan talvea (syksyä), kylmyyttä… 3198 Kyseessä lienee Viljo Kojon runo Veet välkkyy taas. Se löytyy kokoelmasta Suviautuus (1948) tai Viljo Kojon kauneimmista runoista. Ohessa linkkejä kirjaston kappaleisiin: http://www.helmet.fi/record=b1346289~S9*fin http://www.helmet.fi/record=b1346306~S9*fin Pieni katkelma, jossa on tarkoittamanne kohta, löytyy myös: http://www.taivaanpankko.fi/fin/toiminta/Akvarellikurssi.pdf
Mistä löytäisi Oiva Paloheimon runon joka alkaa se on poika jo aika kalamies? 4323 Olisiko muistamasi runo kuitenkin Lauri Pohjanpään? Kirjassa Lapsuuden kotiseutu, Otavan III lukemisto (Otava 1955) on Kalajuttu-niminen runo, jonka keskivaiheilla on säkeet - "se on, poika, jo koko kalamies, isä niitulla hymähteli - tais saada oikein ahvenen, siihen veisti iso veli." Runossa pojan onkeen saama pieni kiiski kasvaa huhuna suureksi loheksi. Kalajuttu-nimisenä runo tai osa siitä on julkaistu muissakin teoksissa, mm. kirjassa Meidän lasten lukukirja: alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 / Aukusti Salo, Urho Somerkivi (Otava, 1957). Runo kuuluu laajempaan runoelmaan, joka löytyy Pohjanpääm runoteoksesta Sininen hämärä (WSOY, 1933). Runoelman nimi on Eriskummainen uni merikäärmeestä. Sankariruno. Siinä runo on...
Voisittekohan auttaa minua parissa ruotsennokseen liittyvässä ongelmassa, joihin en ole löytänyt vastausta. Mikä Eino Leinon "Se kuitenkin liikkuu" runon… 1681 ”Se kuitenkin liikkuu” runo on alun perin julkaistu kokoelmassa Tähtitarha, joka ilmestyi vuonna 1912. Löysäläisen laulu julkaistiin kokoelmassa Shemeikan murhe vuonna 1924. Eino Leinon runoista on käännetty ruotsiksi Helkavirret / Helkasånger. Lisäksi Elmer Diktonius käänsi Leinon yksittäisiä runoja ruotsiksi ja ne ilmestyivät kokoelmassa Lyriskt urval, 1931. Myös muutamissa antologioissa on julkaistu Leinon runoja (mm. Finsk lyrik I-II, Finsk dikt i svenska tolkning, Fågeln flyger långt) Näistä kokoelmista en löytänyt mainitsemiasi runoja (ainakaan nimen perusteella). Suomalaisen kirjallisuudenseuran SKS:n käännöstietokannasta löytyvät Eino Leinon tuotannon käännökset. http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Yle on esittänyt 90-luvulla jouluaaton lastenohjelmissa tarinaa tontusta. Ohjelma siis nimellä tonttu. Erittäin hyvin piirretty, kuvitettu, todentuntuinen… 2499 Voisikohan kyse olla viisiosaisesta Tonttu- sarjasta vuodelta 1999. Sarjan tarina kertoo tontusta joka asuu yksin mökissään metsän keskellä. Tarina oli Marjut Hjeltin, piirrokset Jaana Aallon ja sarjan oli toimittanut Maija Koivula. Musiikin sarjaan oli tehnyt Jari Sirniö. Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista ei löydy kyseistä sarjaa, eikä monista ohjelmista edes dvd:tä/videota välttämättä koskaan julkaistakaan. Mutta laita ihmeessä palautetta Ylelle, että lähettäisivät sen uudelleen! Tässä Ylen palautesähköpostiosoite: ohjelmapalaute@yle.fi. Etsimääsi muistuttaa myös Viktor Rydbergin joululauluksikin sävelletty runo Tonttu, josta löytyy ainakin Martta Wendelinin kuvittama samanniminen kuvakirja vuodelta 1945. Runo kertoo...
Etsin Yrjö Jylhän runoa Kohtaus metsässä englanniksi. Ilmeisesti runon on kääntänyt Cid Erik Tallqvist (Meeting in the Woods), mutta netistä olen löytänyt… 1914 C. E. Tallqvistin Jylhä-käännös Meeting in the woods löytyy ainakin Elli Tompurin toimittamasta antologiasta Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947).
Olisiko teillä tietoa, mistä kokoelmista ilmestymisvuosineen ovat seuraavat runot, jotka alkavat näin: 1. Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa,/kaiken aikaa… 1058 Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13. Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75. Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Onko Karin Boyelta suomennettu runo jossa sanotaan "ilande, pilande svalor, på vingarna vilande/högt i det vinda blånande/vindlätt i vinande kast/ jordens… 1200 Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin. Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
Onko Kuno kailaan runo "Linnut" ruotsinnettu? Jos, niin mistä löydän? 1690 Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna. Linkki teokseen Vaski-tietokannassa: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
Löytyykö suomeksi Frans Mikael Franzenin runo Till de hemmavarande? 1338 Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty. Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Onko Esaias Tegnérin runoa FLYTTFÅGLARNA suomennettu? Jos on, mistä löydän? 932 Tegnérin yksittäisten runojen suomennoksia löytyy joistakin antologioista, mutta kysymääsi runoa ei niistä löytynyt. Lähde: Linkki maailman runouteen - käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… Tarkistin Tegnérin teosten/runojen suomennokset myös Suecana extraneasta, ruotsalaisen kirjallisuuden käännöstietokannasta, mutta siellä mainittiin ainoastaan suomeksi käännetyt kokonaiset teokset. http://libris.kb.se/hitlist?q=tegner&p=1&r=;spr:fin&f=simp&g=&m=10&d=li…
Mistä Verner von Heidenstamin runosta seuraava lainaus mahtaa olla: Det är skönare lyssna till den sträng som brast, än att aldrig spänna en båge. Ja onko sitä… 966 Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte. Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta. Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei...
Mistä runokoelmasta on peräisin seuraava Tommy Tabermannin runo: Joka valitsee aseekseen sulan, höyhenen kynänpätkän, hän voittaa raudan ja teräksen, hän… 2331 Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Etsisin runoa rakkaan siskoni poismenoon liittyvään lehti-ilmoitukseen jossa ilmoitetaan hautapaikka sekä aika. Kummatkin siskoni laittavat oman tekstinsä… 6323 Hei, Läheisen poismenoon ja suruun liittyviä runoja löytyy useista eri teoksista. Tässä niistä muutamia: - Anhava, Helena. Valoa: runoja - Haikea on aika jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun. - Kaskinen, Anna-Mari. Lohdun sanoja. - Raittila, Anna-Maija. Ota hänet vastaan: sanoja suruun. - Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja. Lisää teoksia löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aiheluettelosta Sanoja suruun: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e… Autamme mielellämme kirjastossa runokirjojen löytämisessä. Lauseita ja runoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Memoria hautaustoimisto on koonnut joitakin lyhyitä muistolauseita nettisivuilleen: http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet...
Mistä kokoelmasta löytyy Pablo Nerudan runo: "Päivästä päivään leikit..." tai "päivät päästään leikit..." 1976 Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
Onko Tommy Tabermannin kirjoja käännetty ranskan, espanjan tai englannin kielelle? 2374 Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa: http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty. Lähde: Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Onko Alfred Tennysonin runoa The Two Voices suomennettu? 769 Tennysonilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Joitakin yksittäisiä runosuomennoksia löytyy http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… , mutta ei runoa The Two Voices.
Onko T. Tranströmerin runoa Blåsipporna suomennettu ja jos on niin mistä löytää? 1057 Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
Onkohan Nils Ferlinin runoa Vilse suomennettu? Jos on, niin mistä voisin saada sen käsiini? Runo on ilmestynyt ruotsiksi kokoelmassa Goggles (1938). 1127 Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Harhaan, s.143. Suomentaja Leo Saukkoriipi.) Saatavuus Helmetissä: http://www.helmet.fi/record=b1241692~S9*fin Mainio tietokanta hakea runosuomennoksia on Linkki maailman runouteen, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Miten jatkuu runo "Oli ruuhessa poika ja koukkuhun sylkäs...". Lauri Pohjanpään runo. Haluaisin koko runon. 1964 Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana): http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
Kysymys on runosta "Heikki ja peikko", joka on ollut 1940-luvun lopussa jossain kansakoulun lukukirjassa. Kuka on runon kirjoittanut ja missä kirjassa runo on… 2481 Heikki ja peikko on Lauri Pohjanpään runo. Runo on alun perin ilmestynyt pienenä kirjasena vuonna 1938, mutta tätä painosta voi olla vaikea saada käsiinsä. Pohjanpää, Lauri Heikki ja Peikko / kuvitt.: R. Koivu Helsinki : Koulutarpeiden keskusliike, [1938] 15, [1] s. Sarja: Pikkuväen kuvasatuja; 6 Runo on painettuna myös ainakin teoksessa Pieni aarreaitta III, WSOY 1993 (s. 253-254)ISBN 951-0-17874-8. Pieni aarreaitta –kirjasarjaa löytyy monista kirjastoista.