| Missä runossa Saarikoski käyttää sanaa ”sihtuuna” |
22 |
|
|
|
Emme valitettavasti muistaneet mistä runosta voisi olla kyse. Muistaako joku kysymyksen lukijoista Saarikosken runon, jossa olisi käytetty sanaa "sihtuuna"? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Osmo Hormia (1926-83) kirjoitti ilmeisesti 1970- tai 1980-luvulla runon Siirtolaisten laulu, joka käsittelee Ruotsissa asuvia suomalaisia. Mistähän runon voisi… |
14 |
|
|
|
Emme löytäneet runoa nimeltä "Siirtolaisten laulu". Runo voi kenties olla hänen teoksessaan "Matkalaulu". Kyseistä teosta ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa. Toisaalta, myös teoksen nimeä kantavan runon hengestä voi löytää siirtolaiselämän kaikuja. Emme voi tekijänoikeussyistä kirjoittaa runoa vastauksen yhteyteen, mutta löydät osia siitä Osmon muistokirjoituksesta Kieliviesti-lehden numerosta 1/83: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1176719/FULLTEXT01.pdf |
| Mistä kokoelmasta löytyy Maaria Leinosen runo, joka alkaa: Kun on lähtölaulun aika? |
61 |
|
|
|
Maaria Leinosen runo, joka alkaa noilla sanoilla sisältyy kokoelmaan Otsalla perhosen varjo (1996). |
| Missä Helinä Siikalan runossa on säe: Tahtoisin olla kukassa varsi? |
36 |
|
|
|
Helina Siikalan runo, joka alkaa Tahoisin olla kukassa varsi on kokoelmasta Elämän ikäsi, nukut tai valvot : Runoa, mietettä 1975 - 1985 (s. 27).https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.35454?sid=5502319778 |
| Mistä kokoelmasta on Carpelanin runo joka alkaa Det kommer monen över tröskeln? |
32 |
|
|
|
Kävimme läpi Turun pääkirjastossa olevia Bo Carpelanin runoteoksia, mutta valitettavasti emme löytäneet runoa, joka alkaisi sanoilla "Det kommer".Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon? Aina silloin tällöin runot löytyvät kommenttien perusteella. |
| Mistä Eeva Kilven kirjasta on runo, joka alkaa: "Se että on kerran käynyt kaukana, se jatkuu," |
56 |
|
|
|
Kyseessä on Eeva Kilven runo kokoelmasta Animalia (1987). Runo alkaa tosiaankin siis näin: Se että on kerran käynyt kaukana. |
| Löytyykö Octavio Pazin ruotsiksi käännetty teos "Vid världens strand" myös suomennettuna? |
45 |
|
|
|
Vid världens strand -kirja on valikoima runoja, eli henkilöt, jotka käänsivät sen ruotsiksi ovat valinneet kirjassa olevat runot Octavio Pazin runoista. Tämän takia on hankala tietää varmasti, jos samoja runoja on suomennettu, mutta kyseistä teosta ei kuitenkaan näytä löytyvän kansallisbibliografia Fennicasta. Sen sijaan muita Octavio Pazin teoksia löytyy suomenkielisenä, esimerkiksi Aurinkokivi-niminen kirja. Lähteet:Fennica-haku Octavio Pazin teoksista. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&lookfor=author%3A%28%22Paz%2C+Octavio%22%29+OR+author2_id_str_mv%3A%28%22melinda.%28FI-ASTERI-N%... |
| Muistan alakoulun musiikinkirjasta runon, joka meni jotenkin näin: "Miksi saduissa aina köyhän lapsen kyyneleet muuttuvat helmiksi eihän köyhä kurjimus… |
66 |
|
|
|
Kollega tiesi kertoa Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, että runo ei ole Kirsi Kunnaksen, vaan Kaija Pakkasen. Runo on nimeltään Minkä vuoksi. Se sisältyy esimerkiksi Pakkasen kirjoihin Hassu noita ja muita saturunoja ja Leikkimökin runokoppa sekä kirjaan Suomen lasten runotar. |
| Saako kirjastojen Kirjoita runo rakkaudesta-kilpailun runo olla jossain (esim. lehden runopalstalla) jo aiemmin julkaistu? En löydä tietoa asiasta alla olevan… |
63 |
|
|
|
Runon täytyy olla ennestään julkaisematon. Varmistin asian kirjaston runokilpailusta vastaavilta henkilöiltä, ja kilpailun säännöt on nyt päivitetty. |
| Kenen runo alkaa: Helppohan se on suutaan piestä. Lyödä yksin kulkevaa miestä joka milloinkaan suostunut laumassa kulkemaan. |
48 |
|
|
|
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Ehkä joku lukijoistamme tuntee sen? Vastauksen voi jättää kommenttikenttään. |
| Runo Tulevaisuuteen ja toivoon. Kirjoitettu Reisjärven opiston juhlaan 31.7.1965 |
51 |
|
|
|
Runo Tulevaisuuteen ja toivoon löytyy kirjasta Elävän sanan koulussa: Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta (Jukka Tervo, 2005; s. 72). Runon vierestä löytyvässä kuvatekstissä mainitaan: "Niilo Rauhala (Runo Reisjärven kr. kansanopiston 10-vuotisjuhlaan 31.7.1965)".Kirja löytyy Koivuhaan ja Halsuan kirjastojen kokoelmista https://anders.finna.fi/Record/anders.928dd97b-155b-4a73-b4aa-74357dc5cb56?sid=5485783367.Voit tehdä siihen varauksen verkkokirjastossa https://anders.finna.fi/ tai käymällä kirjastossa. |
| Mistä kirjasta löytyisi runo, jossa sade kastelee niityn kukkia ja lopussa "lankeaa. / - Suven sade! Ihanaa"? |
77 |
|
|
|
Kysymäsi runo on Lauri Pohjanpään "Sataa...", ja se on alun perin ilmestynyt hänen kokoelmassaan Sininen hämärä vuonna 1933. Runo alkaa säkeillä: "Kukat yössä havahtaa. / - Sade jossain putoaa. // Pisaroitten soittelon / koko metsä kuullut on."Mainittu kirja on saatavana Vaski-kirjastoissa Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotLisäksi "Sataa..."-runo sisältyy seuraaviin Lauri Pohjanpään valittujen ja koottujen runojen kokoelmiinMetsän satuja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKaipuu ylitse ajan | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotValitut runot | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVoit tehdä verkkokirjastossa itse varauksen kyseisiin kirjoihin tai voit kääntyä lähimmän kirjastosi... |
| Etsin Tommy Tabermannin runoa, jonka nimestä en ole varma. Muistelen nimen olleen mahdollisesti “Kuusi ryyppyä”. Runossa toistetaan useita kertoja rakennetta … |
79 |
|
|
|
Tommy Tabermannin kokoelmassa Anna minä kumoan vielä tämän maljan (1977) on runo, joka on otsikoitu Kuusi ryyppyä.Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Tommy Tabermann: Runot 1970 - 2006 (s. 66).Finna-hakupalvelusta löytyy paljon runojen lähdeteoksia esimerkiksi runon nimellä tai alkusäkeellä. https://finna.fi/ |
| Minä vuonna ja missä runokokoelmassa on alun perin ilmestynyt Eero Eerolan runo Paimenet? |
31 |
|
|
|
Kyseinen Eero Eerolan runo on alkuperäiseltä nimeltään Kaks paimenta ja se ilmestyi kokoelmassa Kyläsoittajan lauluja vuonna 1912. Runo alkaa riveillä "Kaksi paimenta karjoja metsään vie, / kaksi paimenta torvea soittaa..."Toivo Kuula sävelsi runon lauluksi. Lauluna runo sai nimen Paimenet (op. 29 a nro 3).https://taju.uniarts.fi/server/api/core/bitstreams/611be06c-942b-466e-a593-351ccc25c516/content |
| Etsin vanhaa riimitettyä runoa, jossa jokainen säe päättyy "mutta rakastan toista". On humoristinen, jossa kerrotaan miehen hyviä puolia/ominaisuuksia, joiden… |
91 |
|
|
|
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Tietokannoistakaan ei ollut apua. Muistaisiko kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Nuoruussika ruusuinen on kuin oras keväinen vihetiöimään ksiken saa mikä sitä kodkettaa.kenen runo ? |
56 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään runon tekijää. Tunnistaisiko joku palstamme lukija kyseisen runon? |
| Onko tietoa, kenen kirjoittama liitteen runo on? |
64 |
|
|
|
Valitettavasti en saanut selville "Aurinko murskaa murheen mielen" -alkuisen runon kirjoittajaa. Olisiko tällä palstalla mahdollisesti lukijoita, joille runo on tuttu? |
| Mistä löydän Larin Kyöstin runon, jonka nimi on mahdollisesti Äiti ja poika? |
53 |
|
|
|
Larin-Kyöstin tuotannosta löytyy kertomus nimeltä Äiti ja poika. Se on julkaistu ainakin teoksissa Katupeilin kuvia (1910) ja Valitut kertomukset (1924), jotka ovat luettavissa myös Project Gutenberg -palvelussa: https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=larin+ky%C3%B6sti+%C3%A4iti. Oskar Merikanto on säveltänyt laulun Äiti ja kulkuripoika, jonka teksti on Larin-Kyöstin. Teksti alkaa sanoilla "kuka se ulkona kolkuttaa". |
| Onko seuraavia Goethen säkeitä suomennettu: "Orient und Okzident sind nicht mehr zu trennen. Sinnig zwischen beiden Welten sich zu wiegen lass ich gelten; also… |
67 |
|
|
|
Otto Manninen on ilmeisesti suomentanut runon "Zum Divan" kokoelmalle Runoja (Otava, 1928) nimellä "Länsi-itämaisesta divaanista". |
| Haluaisin tietää mistä Lassi Nummin teoksesta ja runosta adressin säkeet ovat: "Ilo ja suru. Aina ovat ilo ja suru, kuolema ja kauneus sisäkkäin, lepäävät… |
144 |
|
|
|
Runoa ei ole valitettavasti löytynyt Nummen teoksista. Olisiko tämän palvelun seuraajilla parempaa tietoa asiasta? |