| Haluaisin tiedon suomentajasta ja suomennoksen Emily Dickinsonin runon F372 (1862) alkusäkeistä: "After great pain, a formal feeling comes." Kiitos! |
221 |
|
|
|
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ |
| Tarvitsisin Franz Schubertin laulusarjan "Talvinen matka" 4. laulun sanat suomeksi. Kuka on kääntänyt, milloin, missä julkaistu. |
980 |
|
|
|
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu. |
| Mistä saisin Lauri Pohjanpään runon Muurahaisen neuvo? |
1039 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Muurahaisen neuvo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän runoja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja teoksessa Pohjanpää Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (2002).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voitte tarkistaa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/ |
| Hyvä kirjastonhoitaja! Missä V. A. Koskenniemen kokoelmassa on runo Kesäyö kirkkomaalla? |
399 |
|
|
|
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/ |
| Löysin netistä suomennoksen Rumi Mowlanan runoon When I die. Kuka sen on suomentanut? |
645 |
|
|
|
Rumilta on julkaistu suomeksi runokokoelma Rakkaus on musta leijona (Basam Books, 2002), jonka kääntäjä on Jaakko Hämeen-Anttila. Siinä runo esiintyy nimellä "Kun olen kuollut" ja alkaa näin: "Kun olen kuollut / ja arkkuani kannetaan / älä luule että tunnen / tämän maailman tuskaa."
Mikäli internetistä löytämäsi käännös poikkeaa tästä, se voi olla jonkun nimettömänä pysyttelevän kääntäjän työtä. Ellei kyseisen nettisivun kautta löydy tietoa kääntäjästä tai siitä, keneltä asiaa voisi kysyä, asiaa on vaikea selvittää.
1200-luvulla elänyt persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko Rumi tunnetaan useilla eri nimillä, joiden kirjoitusasu vaihtelee sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Suomenkielisessä... |
| Löytyykö suomennosta Christina Rossettin runoon "Remember"? |
777 |
|
|
|
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073 |
| En meinaa netistä löytää juuri ollenkaan tietoa tosta ”Tuu tuu tupakkarulla”- alkuisesta runosta/laulusta. Luin, että se on jo vanha, mutta onko sen… |
12031 |
|
|
|
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja... |
| Missä Nuoren seurakunnan veisukirjan 1970-luvun painoksessa on ollut Eino Leinon Herran hymy -runoon tehty laulu? (Kun Herra ynnä Pyhä Pietari ne merta, maata… |
894 |
|
|
|
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen. |
| Jaakko Haavio:Kanerva, runo "Loi Jumala muinoin päivät.." |
1085 |
|
|
|
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) |
| Onkohan Johannes R. Becherin runoa "Lenin" suomennettu? |
228 |
|
|
|
Hanss Eissler on säveltänyt Johannes R. Becherin runon Lenin. Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Kansan laulukirja (1971) ja äänitteeseen V. I. Lenin 1870-1970 (1970). Laulun on saanut suomenkielisen nimen Leninin sanat. Suomennos on Pentti Saaritsan.
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mikä on tämä mieskuoro laulu, missä on tällaista sanastoa: On vetten äärellä... vuotan ... pois pois ikävöin... murheiden alta.. Muistan vain katkelmia ja… |
216 |
|
|
|
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua tai runoa.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Tahtoisin löytää kuvailun / luonnehdinnan lappilaisesta luonteesta. Myös pohjoista kuvaava runo tai mietelause olisi kiinnostava. Runopoljentoa en toivo. |
786 |
|
|
|
Lauri Silvanderin artikkeli Ilta-Sanomissa "Maamme: Luonnoltaan ylivertainen - tällainen on Lappi marraskuussa 2017" sisältää luonnohdintoja lappilaisista:
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005477843.html
Iltalehdessä on julkaistu artikkeli "Mihin Suomi-heimoon sinä kuulut?", johon on koottu stereotyyppisiä käsityksiä eri maakuntien asukkaista. Mukana on myös lappilaisiin liittyviä luonnehdintoja:
https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2013120417794935
Lapista on kirjoitettu paljon runoja. Kysy kirjastonhoitajasta löytyy ansiokas vastaus, johon on listattu Lappia käsitteleviä runoja:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisin-loytaa-lappi-aiheisia?langua…
Lisäksi kannattaa selata Kirjasammosta Lappiin liittyviä runokokoelmia:
https://www.... |
| Mistä löytäisin Eila Kivikk'aho runon, jossa on kohta: ....röijyni on lämpöinen, niin lämmin että ruma..... |
1081 |
|
|
|
Kyseessä on Eila Kivikk'ahon runo Noita kokoelmasta Venelaulu (1952, s. 31 - 32) Runo alkaa rivillä Kuljin, kuljin kädessäni ilon silkkihuivi...
Runo sisältyy myös teokseen Eila Kivikk'aho: Kootut runot (1979).
|
| Alkaa näin Ja pieni haamu, hassunkurinen Kaulaansa ojennellen, silmiänsä räpytellen Lauloi laulua.... |
285 |
|
|
|
Kyseessä on P. Mustapään runo Vanha juttu kokoelmasta Laulu ihanista silmistä (1925). Runo sisältyy myös teokseen P. Mustapää: Kootut runot (1969).
https://finna.fi/ |
| Mistä Lassi Nummen runosta on seuraava lainaus:" Kun ihminen lähtee sieltä, missä asui maan päällä, jokin lähtee myös sieltä missä hän yhä asuu, sisimmästäsi… |
2697 |
|
|
|
Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta.
Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän.
Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi... |
| Lapsuudestani muistui mieleeni osia laulun sanoista sekä myös melodia. .."äiti laittaa Laurin paitaa, isä korjaa niityn aitaa..." "..Veikko kyntää vainiolla,… |
366 |
|
|
|
Kyseessä on P. J. Hannikaisen runo Veikkoa tuudittaissa kuvakirjasta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (1882).
Ilmari Hannikainen on säveltänyt runon lauluksi. Laulu on kuultavissa äänikasetilta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (es. Kypärämäen musiikkiluokan kuorouoro, 1983)
https://finna.fi/Record/fikka.4996341
Koko runon voit lukea esimerkiksi Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille -teoksen digitoidusta versiosta.
Tässä linkki teokseen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/... |
| Miten jatkuu ja kenen runo...älä turhaan huolehdi tarhuri ... |
836 |
|
|
|
Kyseessä on Aale Tynnin runo Puutarhurin laulu, joka alkaa riveillä Minä kylvän vihreä nurmikon, joka kasvaa apilaa...
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Aale Tynnin runokokoelmassa Runoja ja balladeja (1967). Se on luettavissa myös mm. teoksesta Aale Tynni: Kootut runot 1938-1987 (2013).
https://finna.fi/ |
| Kenen runo? Nyt iloitkaa nyt laulakaa, niin kaunis taas on maa, mut kauniimpi se toivo on min kevät kasvattaa: Nyt Vappu on, nyt Vappu on, taas, veikot… |
1102 |
|
|
|
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Vappulaulu.
Runo on luettavissa esimerkiksi kokoelmista Larin-Kyösti: Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946 (toim. Helena Anhava, Otava, 1985) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980, Karisto). |
| Kenen tekstistä on kyse? Teksti on suomennos alkuperäistekstistä: "Jos joskus se yö palaa sinunkin luoksesi, kesken minulle käsittämätöntä kohtaloasi, tiedä… |
265 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on Anna Ahmatovan tekstiä Marja-Leena Mikkolan suomentamana (Sikermästä "Sivuja Taškentista", Valitut runot, s. 160). |
| Haluaisin löytää käsitöihin, etenkin parsimiiseen, paikkaamiseen ja muuhun tavaroiden huoltamiseen ja elinkaaren pidentämiseen liittyviä runoija ja aforismeja… |
310 |
|
|
|
Valitettavasti runoja ei ole asiasanoitettu kirjastoluetteloihin eli runojen aihepiirin perusteella on hankala tehdä hakuja. Käsityöt lienee muutenkin aika harvinainen aihe runoudessa/aforismeissa. Niitä saattaa olla vaikea löytää selaamalla.
Ehkä joku kysymyksyn lukijoista muistaa jonkun aihetta käsittelevän runon. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
Kysy kirjastonhoitajalta