runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2925 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1701–1720.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sakari Topeliuksen runo Vintergata on niin hieno rakkausruno. Itse hallitsen ruotsin kielen, mutta kun haluaisin antaa tuon runon lapsilleni kysyn, onko sitä… 2032 Vintergatan löytyy Uuno Kailaan suomentamana nimellä Linnunrata Topeliuksen Runoja-valikoimasta (WSOY, useita painoksia). Niilo Salan varhaisempi suomennos sisältyy kokoelmaan Z. Topeliuksen runoja (WSOY, 1898).
Kenen runossa sanotaan: milloin minusta tuli haava 456 "Milloin minusta tuli haava, pelkkä haava?" -säkeellä alkaa yksi Arja Tiaisen Isolde, pakolainen -kokoelman runoista.
Missä runossa, ajatelmassa tai teoksessa sanotaan jotenkin näin: "Kärpäsen siivet revittiin, koska eivät olleet perhosen, perhosen siivet, koska eivät olleet… 884 Kärpäsen, perhosen ja enkelin siivistä sekä niiden nyppimisestä on runoillut ainakin Krista Vuorela. Kärpäsen siivet -runo sisältyy Vuorelan ja kolmen muun runoilijan vuonna 2009 julkaistuun yhteisantologiaan Liekkisiskot.
Runo alkaa Enkeli tuli ikkunasta terveysikkunasta .. P. Mustapää, voiko olla? 1018 Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
Mistä löytyy Lasse Heikkilän kirjoittamat Suomi I ja Suomi II tekstit. Suomi II alkaa sanoilla Ystäväni Peguy ja se löytyy kirjasta Runon lumo. Oletan, että… 989 Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959). Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu. Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Kenen runo alkaa: Männynkävyltä minä kysyn, rakastatko minua 534 Männynkävyltä kyseli Tommy Tabermann vuonna 1974 julkaistussa kokoelmassaan Tähtiä kämmenellä.
Ylen esittämässä elokuvassa 'Räme' (Myrín)on tunnuslauluna mieskuoron esittämänä laulu 'Til eru frae'. Laulu on tuttu, mutta en saa mieleeni sen suomennosta… 1535 Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi. Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin: Til eru fræ, sem fengu þennan dóm: að falla í jörð, en verða aldrei blóm. Eins eru skip, sem aldrei landi ná, og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá, og von, sem hefur vængi sína misst, og varir, sem að aldrei geta kysst, og elskend ur, sem aldrei geta mæst, og aldrei geta sumir draumar ræst. Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn, og lítil börn, sem aldrei verða menn. http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran= Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt. You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Mikä ja kenen runo? Joku oli: "saanut (pukinjalka- tai pukinhäntä-) faunin vieraakseen" jne. Seuraa keskustelua. Runo loppuu toteamukseen: "...mitä teille… 850 Viimein löytyi vastaus. Goethen runo PYHÄ MIES JA FAUNI. Pyhä mies hän arolla vaeltaen tapas faunin pukinjalkaisen,joka alkoi puhua: »Herra, sun esirukoustasi pyytäisin, ma että taivaan iloihin, myös päästä voisin ja heimoni mun». Mut pyhä mies hän vastasi noin: »Sun pyyntösi tuskin täyttää voin, on halusi melkein toivoton, sillä pukinjalkahan sinulla on.» Mies hurja hän huusi kuultuaan tään: »Mit' on pukinjalkani tehnytkään? Niin usein jo taivasta kohti ma näin monen astuvan uljain aasinpäin.» https://books.google.fi/books?id=nV6JBAAAQBAJ&pg=PA56&dq=fauni&hl=fi&sa… Teos on ilmestynyt näköispainoksena 2014. Sitä myyvät mm. Suomalainen kirjakauppa, Booky ja Adlibri. Kirjastosta se löytyy alkuperäisenä varastokappaleena...
Kukahan on piirtänyt Eero Suvilehdon teoksen Avattava varovasti kannen? Kiitos etukäteen tiedosta. 420 Eero Suvilehdon teoksen Avattava varovasti kannen on tehnyt Jouko Toiviainen (kuva ja suunnittelu).
Olisin sangen kiitollinen, jos voisitte kertoa, mitä runoja Gabriela Mistralilta on suomennettu ja ketkä ovat olleet niiden suomentajia. Jos on olemassa… 602 Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella. Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
Keskikoulun lukukirjassa oli runo 'Kaksi väkevää miestä' tms, jonka sankarit eksyivät tunturiin. Välttääkseen paleltumisen he yrittivät pysyä hereillä, ja… 1034 Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Kotiseutu on isänmaan sydän... Eri lähteissä tämän runon on sanottu olevan sekä Martti Korpilahden että Lauri Haarlan tekstiä. Joissakin lähteissä sanotaan,… 1395 Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema: "Kotiseutu on isänmaan sydän, ja sen pohjalta lähtee se tie, jota myöten ihmisyys astuu, liki toistansa kansoja vie." Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Oli kilua, kalua pihamaa nyt käräjätuvan täynnä....jotain...ja toiset oli jo käynnä...mikä runo? Pohjanpää? 661 Kyllä, Lauri Pohjanpään Käräjillä-runossahan se käräjäpaikan pihamaa kilua ja kalua oli täynnä, "meni sisälle toiset synkkinä ja toiset jo oli käynnä". Käräjillä sisältyy Pohjanpään neljänteen runokokoelmaan Metsän satuja (1924). Se löytyy myös hänen Valituista runoistaan sekä esimerkiksi ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
Haluaisin saada selville runon ja tekijän. Pitkä runo joka alkaa "Näin haudan umpeen mullatun ja hunajaisin huulin puheen ulkokultaisen puhuneen kuulin ......"… 591 Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
Runo koski Alkibiadeen koiran häntää ja muistaakseni loppuu jotenkin näin : ... mitä tehnyt on teille häntä tää, monen taivaaseen minä astuvan näin toki aivan… 1079 Aivan oikeaan osui uumoilusi. V. A. Koskenniemen Ateenan porvarit, teoksessa Hannu; Nuori Anssi ; Sydän ja kuolema, joka löytyy Gutenberg projektin linkistä: http://archive.org/stream/hannunuorianssis20148gut/pg20148.txt Myös Helmetin sekä muiden kirjastojen kokoelmista löytyy Sydän ja kuolema. ATEENAN PORVARIT.
Etsin Pentti Saarikosken runoa "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta". Löysin runon Mia Bernerin vuonna 1986 ilmestyneestä PS - Merkintöjä… 3210 Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983. Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi...
Miten kuuluu Aaro Hellaakosken runo, joka alkaa "Jo kohina illan tuulen käy metsiä tuudittain..."? 2218 Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
Onko tietoa mistä löytyisi runo sudenkorennosta ja muurahaisesta, jonka säkeet menevät osittain kenties näin: Tässä vähän ollaan pyykkäämässä Vai mitä se on Me… 1739 Runo on Lauri Pohjanpään "Muurahaisen neuvo". Se alkaa: "Oli tullut aurinko, tullut kesä, piti sirkkojen laittaa pesä." Se runon pari, joka vetää rakennushommissa eri suuntiin, on sirkkapariskunta. Runon puolivälissä isäsirkka sanoo touhua ihmettelevälle muurahaiselle: "tässä vähän ollaan pykäämässä". Muurahainen kertoo sirkoille, että heillä muurahaisilla on tapana vetää samaan suuntaan, mutta eivät ne sirkat opiksi ota. Tämä runo sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989, s. 51-52) Eläinrunojen kirja / toimittanut Satu Koskimies (Kirjayhtymä, 1997, s. 202)
Tarvitsisin apua yhden runon tunnistamisessa. Minulla on tallessa paperisena Helinä Siikalan ruono yksinäisyydestä mutta en tiedä runon oikeaa nimeä enkä sen… 1251 Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Mistä Pentti Saarikosken teoksesta on peräisin lainaus "Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni." ? Kiitos! 2776 Kysymyksessä siteerattu Saarikosken runo löytyy Mia Bernerin kirjasta PS : merkintöjä suruvuodelta (Tammi, 1986), sivulta 70.