runot

2925 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1621–1640.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta. 546 Einari Vuorelan runo Rikasmies ja aarreaitta julkaistiin runokokoelmassa Kolmen teinin  lauluja (1928), joka on Vuorelan, Heikki Asunnan ja Martti Merenmaan yhteinen kokoelma. Kolmen teinin lauluja kuuluu Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa alla olevasta linkistä. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144146__Skolmen%20teinin%20lauluja__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt  
Kenen runo? 1671 Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263). Lähde: Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)    
Kysyn runosta, sitaattioikeudesta ja opinnäytetyöstä. Teen pro gradua, jossa taideteoksen analyysin yhteydessä vertaisin taideteosta erääseen runoon. Runon… 1582 Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä. "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista. Kun...
Onko tälle Rumin runolle/aforismille olemassa vakiintunut suomennos: “I said: what about my eyes? He said: Keep them on the road. I said: What about my passion… 1126 Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta -- - Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia - Kauppias ja papukaija - Rakkaus on musta leijona - Ruokopillin tarinoita Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta: https://finna.fi Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country= Todennäköisesti tekstejä löytyy myös...
Luin joskus kauan sitten runon, jossa mies oli polttanut kylän tai jotain muuta vastaavaa pahuutta. Vaimo puolusti miestään viimeiseen asti. Mikä runo oli… 1339 Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään. Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla: http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/  
Löytyisikö tälle runolle tekijä. En tiedä mitään kirjoittajasta, vain tämä teksti: Kun päättyyy maallinen matkani, kun musiikki vaimenee ja valot sammuvat. Älä… 224 Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin. Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?  
Onko tämä sitaatti kirjasta Liisan seikkailut ihmemaassa? 1088 Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi. Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole. Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth
Asiakas kysyy, milloin Tabermann on kirjoittanut runon ”Tee sitä mihin uskot”. Ja mistä kokoelmasta tämä löytyisi? 605 Runo, tai ehkä pikemminkin aforismi löytyy Tommy Tabermannin ja Jussi T. Kosken yhteisestä kirjasta Kuinka olla sivulta 108. Kirjaan on koottu eri henkilöiden aforismeja tai ajatuksia. Osassa on mainittu tekijä, ja oletettavasti ne , joissa tekijää ei mainita, ovat Tabermannin tai Kosken kirjoittamia.
Hannu Salaman runo Suomen Kuvalehdessä 492 Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa". Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla. Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille....
Kuka kirjailija on kirjoittanut ja missä kirjassa oheisen runon? 423 Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa. Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.   https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946 Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926)
Kuka on seuraavien säkeidn tekijä? "Olen kuullut matkasauvas sinä kuljetit kauas, kauas. Monet kulutit anturat. Minun sallinet lojua, makaan. En astu… 258 Säkeet on runoillut Aaro Hellaakoski. Ne ovat peräisin vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Te kirjastonhoitajat olette auttaneet minua ennenkin, joten kokeilen taas kepillä jäätä. 859 Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja. Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä. Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta. http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta. http://runosto.net/ Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...
"Runon äärellä" on kohta 10 vuotta toiminut lukupiiri Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa. Kevätkaudella 2018 teemamme on "RUNON JA RUNOKRITIIKIN SUHDE"… 354 Kaikki kritiikit toivottuihin runoteoksiin löytyivät. Viisi ensimmäistä vain paperimuotoisena eli Parnasson ja Kirjallisuusarvostelujen arkistonumeroista 1977-1995. Ne ovat saatavilla Itäkeskuksen kirjastosta. Mainitsemanne runoteos "Sillä ei ole nimeä" on Jyrki Kiiskisen kirjoittama. Sen sijaan Merja Virolaiselta on ilmestynyt samana vuonna (1990) runoteos "Hellyyttäsi taitat Gardenian". Molemmista löytyy kritiikit.   Tiedot löydetyistä kritiikeistä ja verkko-osoitteet: Haavikko: Parnasso, 4 /1977, s. 250-251 Turkka: Parnasso, 2 / 1987, s. 116-118 Kiiskinen: Kirjallisuusarvosteluja  / kauno 2/91, s. 96 (22) Virolainen: Kirjallisuusarvosteluja / 2/91, s. 112 (38) Koskelainen: Kirjallisuusarvosteluja / 10/95, s...
Onko Majakovskin runo 150 000 000 saatavissa suomenneksena. Jos ei niin löytyykö englannin kielinen käännös 573 Armas Äikiän suomennos Vladimir Majakovskin runoelmasta 150 000 000 sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia.
Mitenhän on suomennettu seuraava kohta César Vallejon runosta: Hay soledad en el hogar sin bulla, sin noticias, sin verde, sin niñez. Y si hay algo quebrado… 562 Kyseinen katkelma on perulaisen César Vallejon (1982 - 1938) runon Los pajos lejanos (Kaukaisen askelet) viimeinen säkeistö. Runon on suomentanut Matti Rossi ja suomennos sisältyy teokseen Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (Tammi, 1975).   http://ciudadseva.com/texto/los-pasos-lejanos-2/ http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ Musta kivi valkoisen päällä : César Vallejon runoutta ja proosaa (suom. Matti Rossi, 1975)  
Vanha jouluruno mutta kenen ja mikä? Mistä löytyisi? Kuusi korvessa norja, kasvoi kaunis ja sorja. Lumi oksia peitti, taivas lisää vain heitti. 3492 Kyseessä on E. Kaihorinnan runo nimeltä Joulukuusi. Se löytyy ainakin aikakauslehti Pääskysestä vuodelta 1915. E. Kaihorinta voi tietenkin olla nimimerkki. Pääskynen-lehtiä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Tässä linkki Pääskynen-lehden numeroon 1 vuodelta 1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959130?page=15&term=Kuusi&term=korvessa&term=norja
Eila Kivikk'ahon runo 908 Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia. Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Mikähän Tommy Tabermannin runo on kyseessä ja mistä runokirjasta se löytyy. siinä sanotaan jotenkin näin: Näinkö helppoa on tehdä ihmeitä? Kuin leipää söisi… 234 Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tätä runoa. Monissa Tommy Tabermannin runoissa puhutaan ihmeistä, ja myös leipä esiintyy useassa runossa, mutta juuri tällaista runoa emme löytäneet.
Muistan osan runosta, ja toivoisin että saan varmistettua tekijän ja runon oikeellisuuden (oliskohan Hellaakoski?) ..Olen kuullut matkasauvas sinä raahasit… 481 Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Sakari Topeliuksen 200-v syntymäpäivän (14.1.2018) tiimoilta olen kiinnostunut löytämään Topeliuksen runoihin sävellettyjä lauluja. Virsikirjassamme on… 1761 Sakari eli Zacharias Topeliuksen runoista on sävelletty varsin monia. Tässä muutamia: En etsi valtaa, loistoa, Kesäpäivä Kangasalla, Sylvian joululaulu, Vaasan marssi, Roineen rannalla, Sinun maasi (Laps Suomen, älä vaihda pois), Aamulaulu (Tuhanten rantain partahalla). Tunnettuja lastenlauluja ovat mm. nämä: Pikku Lauri (Maailma on niin lavea), Varpunen jouluaamuna, Rekiretki  (Soios, sorja tiuku, illan hämyssä), Varpunen (Varpunen lentää, kylmä on sää) ja Vuodenajat. Lisäksi on sävelletty ja levytetty Sylvian paluu (myös ruotsin kielellä Sylvias återkomst, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=sylvian+paluu&ID=d20c6a1d-0e…. Virsikirjasta löytyvät mm. Totuuden henki, Ei valtaa, kultaa loistoa ja Oi etkö, ihminen,...