runoilijat

Tilaa aihepiirin runoilijat RSS-syöte
175 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko suomalaisia naispuolisia nykyrunoilijoita, joiden runot liittyvät jotenkin arkeologiaan? 1175 Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q… Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Kuka on kirjoittanut tämän runon, ja onko sitä suomennettu? Once in a saintly passion I cried in desperate grief "Oh Lord, my heart is black with guile, Of… 947 Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869. Runoa ei ole suomennettu. https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0 http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.) http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Osallistuin tänään Strasbourgin yliopistossa pidettyyn Edith Södergrania käsittelevään luentoon. Luennon jälkeen luennoitsija etsi paikalliset suomalaiset… 912 Edith Södergranin äidinkieli oli ruotsi ja hän kävi saksalaisen koulun. Merkintää Södergranin suomen kielen taidosta ei löydy biografiasta. Todiste siitä, että Södergran osasi suomea niin hyvin, että kirjoittikin joitakin tekstejä suomeksi, löytyy kuitenkin esimerkiksi kirjailijan mietelmällisten tekstien kokoelmasta "Kaikkiin neljään tuuleen" (toim. Hilja Mörsäri, Into, 2013). Södergran kirjoitti tämän noin sivun pituisen poosatekstin "Parantolateksti" suomeksi vuonna 1910 ollessaan Nummelan tuberkuloosiparantolassa. Hän kirjoitti myös muita lyhyitä proosatekstejä suomeksi. "Kaikkiin neljään tuuleen" -teoksen toimituksellisissa huomioissa kerrotaan Södergranin pahoitelleen kirjeessään Hagar Olssonille vuonna 1920, että hänen suomensa on...
Pidän kovasti Alpo Noposen runosta "Mahdoton ratkaista". Onko Aaro Hellaakoskella runoa,joka käsittelisi samaa aihepiiriä kuin tämä runo(milloin ihminen on"… 1755 Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema: http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/ Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
Haluaisin tietoja Sirkka Seljan elämästä: Vanhemmat ja heidän ammattinsa,sisarukset ja heidän ikänsaä, Seljan nuoruusajasta,ihmissuhteista. Tuotanto minulla jo… 889 Runoilija Sirkka Seljan (oik. Sirkka-Liisa Tulonen) vanhemmat olivat maanviljelijä Jalmari Tulonen ja Hilja Auroora Eerola. (lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944, 1981) Sisaruksia ei mainita. Sirkka Selja syntyi Hämeenkoskella vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta vuonna 1942. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiallis-kielitieteellisellä osastolla. Lähde: kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175989474530#.VL-… Yksityiselämästään Selja ei ole paljon kertonut. Kotiliesi-lehdessä (1986, nro 14, s. 2-5) on hänen haastattelunsa, jossa hän mm. kertoo, että yksinäisyys ja hiljaisuus ovat kirjoittamisen edellytys. Mutta että runoilijakin tarvitsee...
Tarvitsisin suomennoksen ja lähdetiedot Rilken runosta Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Englanniksi tarvitsemani katkelma kuuluu näin: This above all – ask… 743 Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi. http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung… Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
Etsin Arja Tiaisen runoa N aisen vapaus.Mistähän kirjasta sen löytäisin?Kiitos! 940 Runo on Arja Tiaisen runokokoelmasta Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle vuodelta 1985. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1547759__Sa%3A%28tiainen%2…
Persialainen runoilija Rumi on kirjoittanut näin: Rise up nimbly and go on your strange journey to the ocean of meanings. Löytyyköhän tämä jostain… 2905 Jaakko Hämeen-Anttila on koonnut ja suomentanut Rumin runoja teokseensa Rakkaus on musta leijona (Basam Books 2002). Runot on pääosin kerätty B. Furuzanfarin kymmenosaisesta laitoksesta, ja teoksessa esiintyvät runot on listattu kirjan loppuun Furuzanfarin numeroinnin mukaan. Valitettavasti kysymäsi runo (the Torrent Leaves, numero 2873) ei ole näiden Hämeen-Anttilan suomentamien runojen joukossa. Rumista kiinnostuneelle voisi hyödyllistä ja mukavaa luettavaa olla myös esim. Ruokopillin tarinoita : Kertomuksia Dzalaladdin Rumin Masnavista / persiasta suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila.
Miten voin antaa palautetta runoilija Kristiina Lähteelle? Haluaisin kiitellä kirjasta. 984 Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/. Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Voiko runoja kirjoittamalla elättää itsensä Suomessa? Tuleeko runoilija siis toimeen vain julkaisemalla runoja? Entä ulkomailla, voiko siellä saada riittävän… 1612 Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin: "Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä. – Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta. Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa...
Kenen runoilijan teoksesta: Silloin päivä paistavampi, kullan kehrä kirkkahampi, kun on salot samonnunna, soutanut siintävät selät, päässyt taivahan laelle. 652 Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Luin vähän aikaa sitten Hesarista egyptiläisestä runoudesta. Se oli hyvin koristeellista ja runsasmuotoista. Löytyisikö näillä eväillä sopivia teoksia… 1029 Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua? Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin. Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista: - Todellisuuden maailmat :...
Onko Elmer Diktoniuksen Edith Södergranille omistettua runoa suomennettu? Sillä ei kai ole muuta nimeä kuin Edith Södergran. Jos on käännetty, niin mistä sen… 981 Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk. Runo alkaa näin: Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades - Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta: Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin - Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx… https://finna.fi http://www...
Voisitteko mainita joitakin runoja, jotka kertovat koti-ikävästä tai kaipuusta kotiin? Runoilija voi olla kotimainen tai ulkomainen, mutta kaikkein mieluiten… 3208 Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita: - Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun - Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi - Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan" - Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Mitä voisi tehdä, kun Suonion (Julius Krohn 1835-1888) lastenrunoihin sävellettyjä lauluja on yhä uusissa lastenlaulukokoelmissa ja äänitteissä ainakin yli… 1047 Virheellisten tietojen merkitsemistä julkaisuihin ei voi mitenkään estää, kuten ei myöskään virheellisten tietojen monistumista, kun ne saadaan tietosanakirjan tai Teoston kaltaisesta auktoriteettilähteestä. Tämä on ikävää, mutta valitettavasti myös vääjäämätön tosiasia. Silti tällaisista asioista kannattaa sitkeästi julkisuudessa muistuttaa, koska se on ainoa keino edes rajata haittoja ja lisätä oikean tiedon esiintymistä. Tässä suhteessa kustantajat ja esimerkiksi juuri Teoston rekisteri ovat tärkeässä asemassa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on perushankaluutena se, ettei nimeen "Suonio" satunnaisesti törmäävä välttämättä tiedä, että kyseessä on tavallisen suomalaisen sukunimen lisäksi taiteilijan salanimi, vaan olettaa löytäneensä...
Haluaisin kirjavinkkejä espajalaisesta kirjallisuudesta. Löytyykö suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Espanjan sisällissotaa tai Francon aikaa (muita… 3249 Espanjan sisällissodan ajasta kertovat mm. seuraavat suomennetut romaanit: Timanttiaukio / Mercè Rodoreda ; suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, (Otava, 1988). Timpurinkynä / Manuel Rivas ; suomentanut Anu Partanen, (Tammi, 2001). Salamiin soturit / Javier Cercas ; suomentanut Matti Brotherus, (WSOY, 2003). Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina ; suomentanut Tarja Härkönen (Tammi, 2010). Talvi Madridissa / C. J. Sansom ; suomentanut Seppo Raudaskoski (Otava, 2010). Ommelten välinen aika / María Dueñas ; suomentanut Sari Selander (WSOY, cop. 2013). Kuuluisan muistelman "Katalonia, Katalonia" samalta aikakaudelta on kirjoittanut George Orwell, suomennoksen julkaisi WSOY ensin vuonna 1974 ja uudelleen 1991. Francon aikaan 1950-luvulle sijoittuu...
Koti- ja ulkomaista lyriikkaa aiheista skitsofrenia, mielenterveys, mielisairaus, mielisairaala, psykoosi. Miten voisin hakea kyseistä materiaalia?… 2738 Lauri Viidan Kootut runot sisältää varmaan joitakin aiheeseen sopivia runoja. Vuoden 2006 painos on uusin, ja siinä on alussa luonnehdintaa runoilijasta. Uuno Kailaksen runoissa on myös mielenterveyteen liittyviä runoja. Hänestä on Kalle Achte julkaissut kirjan: Uuno Kailas, runoilija psykiatrin silmin. Kirjassa on myös Kailaksen runoja asiayhteyksissä. Häneltä on ilmestynyt lukuisia runokokoelmia, yksi koottujen runojen kokoelma on Palava laulu : valitut runot, 2000. Uuno Kailas on kääntänyt suomenruotsalaista runoutta, ja niistä L. Onervan ja Edith Södergranin runoissa on teemaan sopivia runoja, esimerkiksi kokoelmissa L. Onerva: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952; Edith Södergran: Levottomia unia ja Kultaiset linnut. Uudempien...
"To live in this world, you must be able to do three things: to love what is mortal; to hold it against your bones knowing your own life depends on it; and,… 1246 Amerikkalaiselta runoilijalta Mary Oliverilta ei ole tähän mennessä suomennettu yhtään runokokoelmaa. Ensi vuonna (2013) on ilmestymässä kokoelma Joutsen: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522601381 Sen sisältämistä runoista ei siis vielä ole tietoa. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta selviää, että muutamia yksittäisiä Mary Oliverin runoja on ilmestynyt runouslehti Taitteessa (Taite, 2004, nro 4), mutta vaikuttaa siltä, että kysymäsi ei ole niiden joukossa. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Onko beat runoilijoista tullut/tulossa mitään antologiaa? 705 Katsoin Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ josta löytyy kirjastojen aineistoa. Turun kaupunginkirjastossa on Beat poets, 1961. Mikäli olet kiinnostunut em. teoksesta, voit pyytää lähikirjastoasi kaukolainaamaan sen. Ilmestynyt on esimerkiksi: - Beat voices : an anthology of beat poetry, 1996 - Beat poems (Everyman's library pocket poets) 2002 Erillisiä teoksia beat-runoilijoilta kirjastoissa, on esimerkiksi seuraavilta tekijöiltä: Ginsberg Allen, Kerouac Jack, Corso Gregory . Muista on tietoa esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta löytyvässä teoksessa Penguin book of the beats. Netissä on sivusto, josta voit etsiä yksittäisiä runoja http://www.poemhunter.com
Kenen suomalaisen (nais)runoilijan runo alkaa jotakuinkin sanoin: "Kaikki naiset menevät vangeiksi espoolaisiin omakotitaloihin..." (tai sinne päin). Runo on… 1563 Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.