| Mihin asti Suomessa on ollut käytössä tuollaiset vanhat tavata lainata, että lainoja on joutunut käsittelemään käsin? |
65 |
|
|
|
Suomen kirjastoissa oli käytössä erilaisia käsikäyttöisiä lainausjärjestelmiä on Suomessa ollut yleisesti 1970-1980 luvuille asti. Niistä siirryttiin kameralainauksen kautta ATK-aikaan 1980-1990-luvuilla. Siirtymät tapahtuivat hieman eri aikoina. Niihin vaikuttivat mm. kirjaston koko ja kunnan varallisuus. Linkit: Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi. Rovaniemen kirjasto 150 vuottaMaisa Hopeakunnas: Kirjastohistorian taitekohtia Suomessa (Slidesheare 15.8.2014) Angelika Nikkinen opinnäytetyö Digitalisaatio kirjastoissa - Case omatoimikirjaston palvelupolku (syksy 2016)Pauliina Pietarilan opinnäytetyö VIhkosta viivakoodiin - Suomen lainakirjastojen käsin käytetyt lainausjärjestelmät (kevät 2020 ) |
| Milloin meijeritoiminta alkoi Rovaniemellä ? Milloin separaattorien käyttö loppui Rovaniemellä? |
31 |
|
|
|
Rovaniemen meijeri perustettiin maidonmyyntiosuuskunnaksi vuonna 1927. Peräpohjolan sanomalehdessä 9.1.1927 mainitaan osuusmeijerin kokous, missä päätettiin aloittaa meijerin toiminta. Valion Rovaniemen meijeri aloitti toimintansa Kemijoen rannassa vuonna 1955. Ennen sotaa meijerirakennus sijaitsi Kemijoen toisella puolella Pohjanhovin läheisyydessä. Meijeri kuitenkin vaurioitui pahoin pommituksessa, ja sodan jälkeen meijeritoiminta päätettiin siirtää Pullinpuolelle. Siellä meijeri ehti toimia 48 vuotta. Vuonna 2003 Valio keskitti meijeritoimintojaan ja lopetti Rovaniemen meijerin.Tällä hetkellä Rovaniemen kaupunginkirjastossa on remontti ja Lappi-osaston arkistot jäivät kirjastotaloon, sen takia separaattorien käytöstä ei ole mahdollista... |
| Luin jostakin ilmari Kiannon kirjoituksen Rovaniemeltä puhujamatkalla lyseonpuisto lukiossa. Mistähän se löytyisi? |
50 |
|
|
|
Kianto kuvailee Rovaniemen-esiintymistään kirjassaan Mies on luotu liikkuvaksi : Iki-Kianto muistelee matkojaan, luvun Kiertävä kirjailija osiossa Kaukana ja korkealla (s. 181–184). |
| Mistä saan tiedon koska varaukseni on noudettavissa |
116 |
|
|
|
Lapin kirjaston uudella yhteisellä sivustolla kerrotaan:"Varaaminen on ilmaista. Voit tehdä varauksen henkilökohtaisesti kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjastossa.
Lapin kirjastoilla on yhteinen varausjono. Se tarkoittaa sitä että asiakas voi saada varaamansa aineiston lainaan mistä tahansa Lapin kirjastosta. Saat ilmoituksen sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeenä, kun varattu aineisto on haettavissa. Ilmoituksessa kerrotaan mihin saakka aineisto pidetään varattuna. Jos et hae varausta, kirjasto perii noutamattoman varauksen maksun, joka on 2 euroa.
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei ole Lapin kirjastossa, voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen" Saat siis ilmoituksen saapuneesta varauksesta valitsemallasi viestintätavalla. ... |
| Etsi lastenkirjaa, tyttö jonka nimi oli ehkä Piitu, asui Rovaniemellä, Ratamestarin talossa, kirja sijoittuu ajalle 1920-1960 ehkä? |
124 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Tuija Alarieston ja Ulla Eton lastenkirja Priitu Rovaniemen markkinoilla (Lapin maakuntamuseo, 2009).
https://lastenkirjainstituutti.fi/teos/priitu-rovaniemen-markkinoilla
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.906251 |
| Rovaniemen pohjoispuolella on korkeaprofiilinen näkyvä vaara, jonka nimi on Prikses. Mistä Prikses nimi voisi tulla? |
225 |
|
|
|
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren läheisyydessä on myös sellaisia... |
| Mitä tapahtui Rovaniemellä 10.8.1990? Mistä esimerkiksi Lapin kansa tuolloin uutisoi? |
285 |
|
|
|
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta. |
| Veikko Laihanen Oy:n elokuva, Palosalmi-metsämiehen koti, valmistui 1962. Milloin, minä vuonna, elokuvan kuvaukset Palosalmi-kodissa tehtiin? Tarkka kuvausaika… |
428 |
|
|
|
Nimi:
Palosalmi - metsämiehen koti (virallinen nimi)
Maa:
Suomi FI
Laji1:
lyhyt
Laji2:
dokumentti
Valmistumisvuosi:
1962
Lähde:
lähdekirjallisuus
Tekijät:
Kari Uusitalo (ohjaus)
Reijo Hassinen (kuvaus)
Carl-Erik Creutz (selostus)
Elokuva on katsottavissa Finna Elonetissä osoitteessa:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_607993
Lähde: Finna Elonet:
Sisältö: Palosalmen... |
| Kuuluuko Sodankylässä ilmestyvä Sompio-lehti kirjaston lehtivalikoimaan? |
213 |
|
|
|
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka. |
| Isomummo oli kotoisin Rovaniemen pitäjän "Taipaleenkylästä". Hän oli käynyt vain neliviikkoisen kiertokoulun ja myöhemmin rippikoulun. Onko niin, että sillä… |
844 |
|
|
|
Kiertokoulusta koulunkäynti kylissä alkoi ja ne olivat pitkälle vuosisadan loppuu asti tavallinen koulunkäyntitapa. Rovaniemen kouluoloista löytyy paljon tietoa mm. Jorma Ahvenaisen kirjasta Rovaniemen historia II 1632-1960. Taipaleen kylä oli Kivijärven koulupiiriä vuodesta 1900 ja sai kansakoulun vuonna 1924. Kirjassa mainitaan, että vuosina 1875-1891 kansakoulua kävi vain noin 1-1,7 % koko Rovanniemen väestöstä.
|
| Rovaniemen kunnallisvaalien tulos vuonna 2009? |
1709 |
|
|
|
Oikeusministeriön nettisivulta vaalien 2008 tulos Rovaniemellä puolueittain:
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html
ja valitut:
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/rovaniemival.htm
|
| Ranskalais-englantilaisen yliäänilentokoneen käynnit Rovaniemellä ja Ivalossa: monestiko, milloin, ranskalaiset vai englantilaiset koneet? |
1305 |
|
|
|
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
|
| Mikä on Rovaniemen pinta-ala? |
2977 |
|
|
|
Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto:
"Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2."
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on
8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden
415,69 km².
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
|
| Kuinka monta asukasta on Rovaniemellä? |
1270 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
|
| Löytyykö kirjaa Leena Satta: Songan kylän historia? |
931 |
|
|
|
Leena Satta-nimiseltä henkilöltä ei löydy kirjaa Songasta. Songasta on kyllä kylähistoria: Maanselän laidalla,
kyläsuunnitelma: Sonka, kuninkaitten kylä ja lehtiartikkeleita.
Kirjat ovat lainattavissa Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla ja myös artikkelit saa meiltä.
|
| Haltuuni on päätynyt ilmeinen lupatodistus, joka muodostuu valokuvasta ja toiselle puolelle kirjoitetusta tekstistä..."suomen kansalainen (nimi)… |
2555 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla ns. kassinajo talvella 1915-16 välillä Kantalahti-Rovaniemi?
Kassinajoksi sanottiin venäläisten ympärysvalloilta saamien sotatarvikkeiden hevoskuljetusta suomalaisten voimin Kantalahden (Kannanlahden) asemalta Sallaan (Kuolajärvelle) ja sieltä toisella hevoskyydillä Rovaniemelle (ja edelleen rautateitse Suomen alueen kautta Pietariin ja Venäjän rintamille).
Hanketta varten perustettiin oma organisaatio, nimeltään
Valtion tavarankuljetus Kantalahti-Rovaniemi.
Suomalaisia hevosia oli kuljetusta hoitamassa eri lähteiden mukaan parhaimmillaan 1000-2000, suurin osa Sallasta ja Kemijärveltä, mutta myös kauempaa. Urakka kesti marras-joulukuun vaihteesta 1915 huhtikuun loppuun 1916. Palkkoja ja korvauksia pidettiin "hyvin... |
| Entisen Rovaniemen maalaiskunnan alueella, nykyisellä PV:n Rovajärven ampuma-alueella on Ahvenjärvi. Se on vajaa 10 km Yli-Nampan kylästä itään. Tällä… |
965 |
|
|
|
Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
|
| Onko Rovaniemen kuvat ? |
987 |
|
|
|
Rovaniemestä lötyy kuvia esimerkiksi Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta, http://www.rovaniemi.fi . Internetistä voit etsiä kuvia Rovaniemestä esimerkiksi Googlesta, valitsemalla kuvat-haku ja kirjoitamalla hakulaatikkoon Rovaniemi. Valokuvateos Rovaniemestä löytyy myös, mutta sillä on jo jonkun verran ikää, Saanio, Matti, Rovaniemi / [kuvat]: Matti Saanio, [sanat]: Jorma Etto. [Oulu] : Pohjoinen, 1979.
|
| Etsin tietoa Rovaniemen vanhoista Rautatieläisten taloista, jotka säilyivät Lapin sodan tulipaloilta. Minua kiinnostaa erityisesti tietää 1920-1946 ajalle… |
1605 |
|
|
|
Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen... |
| Mistä kirjasta löytyy tietoa Rovaniemen kirkon Freskosta. |
1118 |
|
|
|
Tietoja Rovanimen kirkon freskoista löytyy seuraavasta kirjasta:
Ylimartimo, Sisko, Lennart Segerstråle ja Elämän lähde : Rovaniemen kirkon alttarifreskon taustaa ja tulkintaa. Rovaniemi : Rovaniemen Seurakunta, 2000. (Rovaniemen Seurakunta ; nro 10)(Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. c, Katsauksia ja puheenvuoroja, ISSN 1236-9616 ; no. 18), ISBN: 951-634-743-6.
Pyydän tarkistaan saatavuustiedot esim. Lapin yliopiston kirjaston HILLA-tietokannasta osoitteesta https://hilla.linneanet.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta