rannikkotykistö

3 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–3.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä kirjallisista lähteistä voisin löytää tietoa Rannikkotykistörykmentti 2:n vaiheista jatkosodassa vuonna 1944? Isoisäni palveli kyseisessä joukko… 41 Rannikkotykistörykmentti 2:sta käytettiin myös kutsumanimeä Keltainen rykmentti. Ehkä paras kyseisestä rykmentistä kertova kirja on Juho Tenhiälän vuonna 1988 toimittama Keltainen rykmentti Kannaksella 1941-1944 : muistojen kirja. Toinen kiinnosta teos, jossa rykmenttiä käsitellään on A. E. Lyytisen 1958 kirjoittama Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44. On muitakin kirjallisia lähteitä, joissa rykmentti mainitaan. Lisäksi löytyy mm. Kuvia ja artikkeleita. 
Örön saarella on kaksi valtavaa Oubouhov-tykkiä. Löytyykö mistään tietoa miten, millä aluksella ja mistä tykit Örööseen tulivat? 199 Johanna Pakolan teoksesta Örön linnake (2015) löytyy luku ”Örön tykit” (s. 87–96), jossa kuvaillaan seikkaperäisesti linnakkeen tykkejä. Teoksessa esitettyjen tietojen mukaan Örössa sijaitsi vielä sen siirryttyä Suomen valtion hallintaan vuonna 1918 useita Obuhovin teräsvalimolla sekä Permin teräsvalimolla Venäjällä vuosina 1901–1915 valmistettuja tykkejä. Tykkien numerot, kaliiperit, valmistusvuodet sekä valmistuspaikat on lueteltu teoksessa tarkasti. Listauksen mukaan saarella on vuonna 1918 sijannut neljä 12 tuumaista Obuhov-tykkiä, joista kaksi on vielä paikallaan. Nämä neljä tykkiä on valmistettu Obuhovin teräsvalimolla vuosina 1914–1915. Myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)...
Huomio! Nyt (syksyllä-2016) filmataan Aku Louhimiehen Tuntematonta sotilasta Suomenlinnassa. Silmääni on mediassa pistänyt silmään sellainen kohtaus, mikä on… 432 Petroskoi sijaitsi Äänisen rannalla, ja valtauksen varmistaminen on edellyttänyt myös rannikkopuolustuksen järjestämistä. Suomalaiset valtasivat Petroskoin 1.10.1941. Jo seuraavan päivän iltaan mennessä kaupunkiin siirrettiin Laatokalta viisi patteria ja moottoriveneosaston käsittävä patteristo, joka nimettiin "Äänisen rannikkopatteristoksi". Todennäköisesti myös nämä joukot ovat ehtineet osallistumaan paraatiin. Reponen, T. Rannikkojoukot sodissa [teoksessa: Suomen rannikkotykistö 1918-1958. - Rannikkotykistön upseeriyhdistys, 1959]