Onko vertailua 60-70-lukujen asbestin käyttömääristä ja nykyisin asbestijätteen käsittelyyn päätyvistä määristä samanikäisestä rakennuskannasta? |
198 |
|
|
|
Eniten asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Joidenkin arvioiden mukaan asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja monissa muissa tuotteissa 1920-luvulta lähtien yhteensä noin 300000 tonnia.
Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994. Rakenteissa on vielä paljon asbestia. Työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on lähdeartikkelien mukaan mahdotonta arvioida.
https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/17334/asbestikartoittaja_tts.htm
https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/asbesti/ |
Milloin itsetiivistyvä betoni (ITB) keksittiin ja milloin sitä alettiin käyttää rakennusteollisuudessa? |
453 |
|
|
|
Itsetiivistyvän betonin (IT-betoni tai ITB) kehittäminen aloitettiin Japanissa 1980-luvun loppupuolella. Sen kehittämiseen vaikutti erityisesti kasvanut tarve vähentää suurten ja vaikeiden betonointien työvaltaisuutta sekä nopeasti edistynyt lisäaineteknologia. Itsetiivistettyä betonia on käytetty rakennusteoliisuudessa aina 1980-luvulta lähtien.
Lähteet
"Itsetiivistyvää betonia on käytetty jo 1980-luvulta lähtien." Betoni 1/2005. https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/11/Itsetiivistyv%C3%A4%C3%A4… (luettu 30.11.2020)
Vesa Anttila & Pekka Vuorinen: Itsetiivistyvä betoni. Rakennustieto. https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK050402.pdf (luettu 30.11.2020)
Wikipedia: "Self-consolidating concrete." https://en.wikipedia.org... |
Millaisia rakennus/sisustusmateriaaleja oli 50-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa? Lattia, seinät, keittiökalusteet, sohva jne. Entä millaista väritystä. |
857 |
|
|
|
50-luvun kerrostalojen rakennus-, ja sisustusmateriaaleista löytyy tietoja oheisista artikkeleista.
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Jalleenrakennuksesta_rationalismiin_1940(37712)
https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Rakennusperinnon_hoito/Viisaita_korjausperiaatteita/Kerrostalojen_perusrakenteet_ja_talotekn(37828)
Kirjallisuutta:
Kerrostalot. 1940-1960, Erkki Mäkiö et al., Rakennustietosäätiö, 1990.
Sisustuskirja : tutkimuksellisia avauksia : Hki, 2011. (Teoksessa käsitellään kalusteita ja sisustustyylejä).
Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista : Turku, 2008. (Tässä teoksessa käsitellään kattavasti eri rakennusmateriaaleja).
... |
Millä tavalla käytäntö on kautta historian määrittänyt rakentamisen estetiikkaa? Käsittääkseni vaikkapa puutalojen pysty-vaaka-pysty-mallinen ulkovuoraus on… |
306 |
|
|
|
Olet ehkä jo tutustunutkin Panu Kailan teoksiin. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät esim. Maalari maalasi taloa : julkisivujen värihistoria / Panu Kaila 2009 (978-952-468-181-0), Talo kautta aikojen. Julkisivujen historia / Kaila, Pietarila, Tomminen 1987 (951-676-403-7) ja Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila 1997 (951-0-19420-4). Muita kirjaehdotuksia: Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller 2002 (951-0-26336-2) ja Asunnon muodonmuutoksia : puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa / Kirsi Saarikangas 2002 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 860. - 951-746-309-X).
Hyödyllisiä linkkejä:
https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/
http://... |
Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… |
1971 |
|
|
|
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa... |
Fenoliformalehydin vesihöyryn läpäisevyys pitäisi saada selville.Kysymyksessä on aine jota käytetään lamellihirsien liimauksessa. |
4143 |
|
|
|
Oletan, että ajat kysymykselläsi takaa lamellihirsitalon ”hengittävyyttä”. VTT on tutkinut lamellihirsien ja muidenkin hirsityyppien reagointia kosteuteen. Tässä tutkimuksessa saattaisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Riipola, Kirsti: Hirsi-rive-pintakäsittely : kolmen komponentin kosteustekniikka : väliraportti 20.9.1995 / Kirsti Riipola. Julkaistu: Espoo : Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996.
Tutkimus on saatavana mm. Lappeenrannan tiedekirjastosta http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx.
Lamellihirret liimataan MUF-liimoilla (melamiini-urea-formaldehydi-liima) tai PU-liimalla (polyuretaaniliima). Olen käynyt läpi lamellihirsiä valmistavien yritysten Internet-sivuja, joista ainakin seuraavilta sivuilta ilmenee... |
Kuinka monta litraa on yksi kilo purua? |
7079 |
|
|
|
Sahanpurun painolle on hankala antaa aivan tarkkaa arvoa. Paino riippuu ainakin siitä kuinka tiukkaan puru on pakattu ja kuinka kosteaa se on.
Lämmöneristeenä käytettävälle kuivalle sahanpurulle ilmoitetaan yleensä tiheydeksi 120-200 kg/m³. Tästä voidaan laskea, että yhden purukilon vaatima tilavuus on noin 5-8 litraa.
Lähteitä:
Vähäkallio et al.: Lämmön- ja kosteudeneristys
Siikanen: Rakennusaineoppi
RT-kortisto: Rakennustarvikkeiden ainetiheyksiä sekä tavarakuormia
|
Etsin kirjoja luonnonkivirakentamisesta, kiven työstämisestä, muuraamisesta ja latomisesta. Kiinnostuksen kohteena on rakentamisen historia. Kiilakivitekniikka… |
1013 |
|
|
|
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,... |