| Löysin tiedon että isöäitini on ollut 26.11.1929 Seurasaarentie 22.ssa n. joulukuun puoleen väliin jolloin sai aviottoman lapsen. Onko se sama rakennus kuin… |
66 |
|
|
|
Seurasaarentie 22 ja Estella (Meilahdentie 9, entinen Meilahdentie 7) eivät ole yksi ja sama rakennus. Seurasaarentie 22:ssa "Humallahden rannalla" toimi Pelastusarmeijan turvakoti Väinölä. "Vuonna 1899 Pelastusarmeijan onnistui vuokrata Valhalla-niminen huvila Seurasaarentien varrelta harhaanjoutuneita naisia varten." (Mary Ljung, Pelastusarmeijan huoltotyö naisten ja lasten keskuudessa : Turvakoti Väinölä. – Huoltaja 18/1939)01.09.1939 Huoltaja : kunnallisen huoltotoiminnan ja yksityisen hyväntekeväisyyden äänenkannattaja no 18 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoEstellan vaiheista löytyy erinomainen selvitys Finnasta: Meilahdentie 9 (ent. Meilahdentie 7), Helsinki; Estellan (Huvila 22) entisen pihapiirin asuinrakennus, Meilahden... |
| Pukinmäessä, Helsingissä, on Madetojan- ja Melartininpolkujen "risteyksessä" rakennus. Vaikuttaa, että se on ollut jonkin aikaa vailla minkäänlaista käyttöä… |
44 |
|
|
|
Pukinmäki-seurasta kerrottiin, että kyseessä on Pukinmäen seurakuntakoti, jonka Malmin seurakunta lakkautti vuonna 2017. |
| Oheinen kuva on noin vuodelta 1910, plus miinus pari vuotta, sairasvoimistelijakurssilta. Vastannee nykyään fysioterapeutteja. Kysymys, missä kuva on otettu? … |
51 |
|
|
|
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37. |
| Suomen itsenäisyys julistettiin Helsingissä Yliopistokadulla (nyk.; aik. Hallituskatu) olevassa Heimolan talossa, joka purettiin 1960-luvulla. Sen tilalle… |
71 |
|
|
|
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa. |
| Onko Venäjän sotalaivasto aikoinaan tuhonnut Susisaaressa olleen suomenlinnan? Suomenlinnastahan eiole yhtään valokuvaa eikä maalausta. |
111 |
|
|
|
Osa Susisaaren rakennuksista tuhoutui Krimin sodassa 1855, kun Britannian ja Ranskan sotalaivat pommittivat Viaporia eli Suomenlinnaa. Osa rakennuksista on kuitenkin edelleen jäljellä, ks. tarkemmin https://suomenlinna.fi/slhk/toiminta/alue-ja-rakennukset/ |
| Mikä hieno punainen rakennus Pukinmäen Säveltäjänpuistossa? |
260 |
|
|
|
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus. |
| Suvun vanha asuintalo, hirsirakennus, on siirretty paikalleen noin v. 1880. Mistä saan tietää rakennuksen aikaisemman sijaintipaikan ? Nyt rakennus sijaitsee… |
65 |
|
|
|
On tapauskohtaista, pystyykö aikaisemman sijainnin selvittämään. Itse käyttäisin näitä keinoja:Löytyykö itse talosta tai suvun hallusta asiakirjoja, joiden perusteella talon alkuperää voisi selvittää? Entä muistitietoa? Onko talossa rakennepiirteitä, joiden perusteella voisi arvata, mistä talo on siirretty?Onko Maanmittauslaitoksella tietoja tontista ja sillä olevista rakennuksista?Löytyykö Kansallisarkistosta tai paikallisesta kaupunginarkistosta vanhoja karttoja, joista käy ilmi tietoja rakennuksista? Esimerkiksi Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.Joskus paikallishistorian tutkijoilta tai paikallista historiaa käsittelevistä kirjoista voi löytyä arvokkaita vihjeitä.... |
| Mitä linna loppuisia rakennuksia Porissa on? Esimerkiksi Antinlinna. |
457 |
|
|
|
Olavi Koskinen on kerännyt julkaisuunsa Porin "linnat" ja linnojen varhaishistoriaa seuraavat linna-loppuiset rakennukset:Satulinna, Lusikkalinna, Olavinlinna, Antinlinna, Heikinlinna, Torilinna, Impilinna, Pirtulinna, Luistinlinna, Ratalinna, Kalevanlinna, Masalinna, Karhulinna, Risulinna, Pimppilinna, Pumppu & Pamppulinna, Tonttulinna, Signelinna, Hajulinnat, Kalman-haamu- ja Pirunlinna, Kumilinna, Otavanlinna, Lompsalinna, Henkilinna, Körrilinna, Maakuntalinna (Mullilinna), Rewellin linna (Manhattan). |
| Mikä rakennus Kyläsaaren kierrätyskeskus on ollut aiemmin? |
337 |
|
|
|
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksen rakennuksessa Helsingissä on aiemmin ollut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos. Kierrätyskeskus on toiminut rakennuksessa vuodesta 1990.https://www.finna.fi/Record/hkm.13761930-30B6-4BDF-BE1F-B7A1DA502DC8?si… |
| Helsingissä sijaitsee rakennus nimeltään Smolna.Mistä juontaa alkunsa tämän rakennuksen nimi. |
1437 |
|
|
|
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1 |
| Milloin Harjukatu 2 paloi Lahden kaupungissa? ilm. uudisrakennus tehtiin v.1990. |
212 |
|
|
|
Unto Tupalan teoksessa "Lahden rakentaminen jatkui - rakentaminen vuoden 1882 lisäysmaakaavan ja vuoden 1905 laajennuskaavan alueelle" todetaan Harjukatu 2:sta, että vuonna 1938 rakennettu puurakenteinen pientalo paloi 1980-luvun alussa. Uusi arkkitethtuuritoimisto Veikko Gröhnin suunnitelema rakennus rakennettiin paikalle vuonna 1988. Riitta Niskasen toimittamassa "Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista" teoksessa kuvataan Harjukadun länsiosan pientaloaluetta, jossa palon tarkemmaksi ajankohdaksi mainitaan vuosi 1985.Lähteet:Niskanen, R. (2000): Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo, Salpausselän Kirjapaino. Julkaisun tarkemmat tiedot Lastu-... |
| Mitä tarkoittaa maastokartassa vihreä rakennus.⁷ |
970 |
|
|
|
Vihreällä merkitty rakennus tarkoittaa asuin-, loma-, liike- tai yleisiä rakennuksia. Lähde: Maanmittauslaitoksen verkkosivut, joilla pdf-tiedosto karttamerkkien selityksistä: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/old/Karttamerkkien_selitys.pdf |
| Etsin lastenkirjaa, joka tuli usein isäni kanssa lainattua Imatran pääkirjaston lastenosastolta 2000-luvun alkupuolella. Kirjassa mies rakentaa merenrannalle… |
131 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin. |
| Rakennus on siirretty tilalle aivan eri kunnasta. Mistä saisin tietää milloin siirto on tehty ja miltä paikkakunnalta |
222 |
|
|
|
Riippuu mm. paikkakunnasta sekä ajasta ja olosuhteista, jolloin siirto on tehty. Tietoja voi löytyä esimerkiksi paikkakunnan kaupunginarkistosta, maakunta-arkistosta tai paikallisilta historiantutkijoilta, paikkakuntaa käsittelevistä historiateoksista tai paikallisesta museosta. Myös itse rakennuksessa voi olla merkintä, milloin ja mistä siirto on tehty. Rakennuksen arkkitehtuuristakin pystyy joskus päättelemään, miltä ajalta tai mistä paikkakunnalta se on kotoisin. Usein tietoja joutuu yhdistelemään eri lähteistä ja tekemään salapoliisityötä. |
| Kun tulen Helsinkiin ja kävelen Pitkää siltaa. (Siis Hakaniemestä keskustaan päin.) Vasemmalla sillan penkereessä sillan eteläpäädyssä on suuri vanha… |
311 |
|
|
|
Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna.... |
| Tiedättekö satua, jossa hiiri asuu talossa. Ensin sammakko tulee ovelle ja pääsee taloon sisään. Sitten ovelle tule vuorotellen muita eläimiä ja lopuksi karhu… |
348 |
|
|
|
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm. |
| Mistä saan tietää, onko tietty rakennus Tampereella suojeltu? |
1187 |
|
|
|
Tampereen suojellut rakennukset saa näkyviin kaupungin karttapalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari/. Valitse vasemman reunan valikosta "karttatasot", sitten esiin tulevasta valikosta "kaavoitus" ja vielä "asemakaava". Valitse sitten sen alla näkyvistä vaihtoehdoista "Asemakaavojen rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (julkinen)" aktiiviseksi. Suojellut rakennukset on merkitty karttapohjaan oranssilla värillä. Sivun alalaidasta voi vaihtaa pohjaksi ilmakuvan, josta merkintä erottuu paremmin.
|
| Saako Helsingin kuuluisissa rakennuksissa kuten Eduskuntatalossa vierailla ilman varsinaista asiaa? |
403 |
|
|
|
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa... |
| Minua kiinnostaa sana omakotitalo. Äkkiä en keksinyt muista osaamistani kielistä suoraa vastaavaa sanaa. Wikipedia osa kertoa omakotitalon historiasta, mutta… |
444 |
|
|
|
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös... |
| Helsingin Palvelijatarkoti, Kalevankatu 21? |
254 |
|
|
|
Kalevankatu 21 historiaa voisi ryhtyä selvittämään Arkistojen portin kautta. Sieltä löytyy osio Helsingin kaupungin kiinteistökortisto, jossa on tietoja 1800-luvulta 1950-luvulle. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet, sekä viittaus kirjallisuus lähteisiin.
Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.
Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.
Linkki sivustolle
Kalevankadusta löytyy Wikipedia-artikkeli, josta löytyy tieto talon arkkitehdeistä. Talon suunnitteli Florentin Granholm, 1879 (korotukset Karl Johan Grönstrand 1890 ja Zaida Finkenberg 1892) Artikkelissa mainitaan myös muutama... |
Kysy kirjastonhoitajalta