| Tampereen ratikan vaunuja venytetään 47-metrisiksi. Minkä mittaisia ovat Suomen muiden raitiotiekaupunkien vaunut? Onko niiden pituus muuttunut viime… |
113 |
|
|
|
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut... |
| Helsingissä raitiovaunu kulki Itäistä Viertotietä pitkin ja kääntyi todennäköisesti jossain Paavalin kirkon paikkeilla. Myöhemmin kiskoja jatkettiin… |
208 |
|
|
|
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
|
| Onko Turussa enää yhtään sellaista paikkaa, missä olisi nähtävissä raitiovaunukiskojen jäänteitä? |
503 |
|
|
|
Mikko Laaksosen teoksen "Turun raitiotiet = Abo spårvagnar = Turku tramways" (2008, s. 249) mukaan viimeiset näkyvät kiskot poistuivat Humalistonkadulta vuonna 1978. Järjestelmällisen katujen uudelleenrakentamisen takia Turun katujen asfaltin alla ei ole merkittäviä kiskojen jäänteitä. Ainoat viime vuosikymmenten katutöissä paljastuneet raitiotien jäänteet ovat Aninkaistensillan kiskojen betoniperustukset, jotka tulivat näkyviin, kun siltaa purettiin syksyllä 2000. Kiskojen paikka näkyy Korppolaismäessä painumana puistoalueella ja Kotimäenkadun kolmioraide erottuu paikkana kadun asfaltissa. Kirjassa on kuvat näistä painumista. |
| On olemassa olettamus, että HKL:n raitiolinja 3 B tarkoittaa, että vaunu menee keskustasta Kallioon (Berghäll) ja 3T Töölöön. Onko tämä virallinenkin" selitys? |
1350 |
|
|
|
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
|
| Olemme pitkään miettineet mikä on Helsingin ratikkalinjoista pisin ja kuinka pitkä se on? Löytyykö linjojen "mittatiedot" jostain esim HKLn nettisivuilta? |
1998 |
|
|
|
Helsingin raitiotielinjojen yhteispituus on 71 km. Pisin linja yhteen suuntaan on linja 1A Käpylästä Eiraan. Linjan pituus on 9,135 km. Nykyisin linjojen pituudet muodostuvat reittiosamatriiseista ja siten linjojen pituuksia ei nykyisin löydä koottuna mistään. Eri järjestelmät kokoavat kulloinkin voimassa olevan reitin pituuden. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Raitioliikenteestä.
Tietoa Helsingin raitiovaunuliikenteestä internetissä:
HKL raitioliikenne
Helsingin raitiotielinjat kartalla
Suomen Raitiotieseura ry
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/
Helsinign kaupungin raitioliikennemuseo
ja
kirjallisuutta aiheesta
|
Kysy kirjastonhoitajalta