Missä kotimaisissa romaaneissa tammi (tammipuu) esiintyy keskeisessä osassa? |
43 |
|
|
|
Olipa hankala ja mielenkiintoinen kysymys. Oletin, että heti löytyisi aiheesta muutamakin kotimainen romaani, mutta eipä niin vain löytynytkään! Pääkaupunkiseudun Helmet -verkkokirjaston haussa löytyi kyllä puuaiheisia romaaneja, mutta enimmäkseen muista puista ja useammat näistäkin olivat vielä ulkomaisia teoksia. Ainakaan asiasanoituksen (joka ei aina ole kovin tarkka) perusteella ei siis tammiaiheisia romaaneja noin vain löydy. Ajattelin, että lastenkirjallisuuden suhteen voisi olla parempi onni ja hain vielä Lastenkirjallisuusinstituutin kirjaston sivuilta, koska siellä on tarkempi asiasanoitus, mutta sielläkin osumat olivat lähinnä ulkomaisista teoksista. Välitin kysymyksesi siis eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten... |
Tiede-lehdessä 10/24 kerrottiin: "Jotta puu voi varautua talveen, lisääntyä ja tuottaa hedelmiä oikea-aikaisesti, on sen ymmärrettävä, mikä vuodenaika on… |
54 |
|
|
|
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548 |
Mikä käynnistää kuolemisen, kun puu kuolee vanhuuteen? Mitä puussa tapahtuu, kun se kuolee vanhuuteen? |
42 |
|
|
|
Jo lukion oppikirjassa sanotaan, että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.Puu kuolee vasta, kun kaikki sen solukot ovat kuolleet. Jos esimerkiksi koko puu juuristoaan myöten palaa metsäpalossa, se on peruuttamattomasti kuollut. Kuolleesta solusta ei voi rakentaa elävää solukkoa. Kun puu kaadetaan, se ei kuole heti. Uusi kasvu voi alkaa sekä juurakosta ja kannosta että kaadetusta rungosta niin kauan kuin niissä on eläviä osia jäljellä. Eri puulajit eroavat tässä toisistaan. Monilla lehtipuilla juuristo tuottaa kanto- tai juurivesoja, joiden kautta puu uudistuu ja jatkaa elämäänsä. Tuttu haapa on tästä hyvä esimerkki. Kun haapametsikön kaataa, maasta nousee... |
Tuure Kilpeläinen ja biisi fosforivaahteroita. Mitä tarkoittaa? Isoäitini kertoi aikoinaan, että yöllä metsässä kävellessään hän oli nähnyt puiden maan… |
90 |
|
|
|
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi |
Voiko kaikkia kirsikoita syödä? |
86 |
|
|
|
Kaikki kirsikkalajikkeet eivät ole syötäväksi kelpaavia. Eri kirsikkalajikkeista on tietoa esimerkiksi näillä sivuilla:Kirsikka - HMLryKirsikkalajikkeet (roihuvuori.fi)Kirsikkapuu – tutustu lajikkeisiin | Meillä kotona (meillakotona.fi)Kirsikkapuu omalla pihalla? Näin saat sen kukoistamaan - Kotiliesi.fi |
Etsin runoa, jossa ihminen menee puiden luo: siellä ne seisovat ja pitävät toisiaan oksista kiinni, humisevat yhdessä ilman ristiriitoja tms... |
97 |
|
|
|
Vaikka kyseessä on naisen sijaan ranskalainen mies, arvelen etsimäsi runon olevan Jules Renardin "Une famille d’arbres" hänen runoteoksestaan "Histoires Naturelles" (1894). Teoksesta on ilmestynyt Jorma Kaparin suomennos "Kuvien metsästäjä" (1973), joka sisältää myös runon "Une famille d’arbres" suomennoksen "Puiden perhe". |
Näin dokumentin missä kerrottiin, että Ruotsissa on / on ollut käytäntö että jokaista kolmea kaadettua puuta kohtaan istutetaan yksi uusi, tms. Onko laki?… |
122 |
|
|
|
Ruotsin metsänhoidon lainsäädäntöä pääsee tutkimaan täällä:https://www.lagboken.se/Lagboken/start/miljoratt/skogsvardslag-1979429/…
Suomen vastaava laki:https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Noin yksityiskohtaista kohtaa en laeista löytänyt.
Muuta tietoa aiheesta:https://metsanhoidonsuositukset.fi/
Metsänhoidon suositukset on myös Metsäkeskus Tapion kustantamana kirjana (2023). Saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa.
|
Onko seuraavilla kasveilla(puilla, pensaille) suomenkielistä nimeä: -Blue Palo Verde (Parkinsonia Florida); -Calclaw Acacia/Wait-a-minute-bush (Acacia greggii… |
94 |
|
|
|
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
|
Onko savannilla kasvavalle "bushwillow tree" -nimiselle puulle/pensaalle suomenkielistä nimeä? |
95 |
|
|
|
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List). |
Erittävätkö kaikki puut itselleen mahlaa?Tai sen kaltaista ainetta. |
267 |
|
|
|
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/ |
Mistähän vanhasta koulun lukukirjasta tai vastaavasta mahtaa löytyä tarina, jossa kerrottiin hissistä, joka oli puussa? Hissi oli vanhanaikainen ja… |
184 |
|
|
|
Tony Wolfin kuvittamissa satukirjoissa "Metsän tarinat" (Kids.fi, 2010) ja "Lumottu metsä" (Kids.fi, 2011) on satu "Hissi", jossa tontut rakentavat puuhun hissin metsän eläimille. "Metsän tarinat" -kirjaa en nyt pääse katsomaan, mutta "Lumottu metsä" -kirjassa on värikäs A4-kokoinen kuva puuhun köysillä viritetystä punaisesta puisesta hissistä, jonka ympärillä on tonttuja ja eläimiä. Tekstien kirjoittajat ja suomentajat ovat molemmissa kirjoissa eri henkilöitä: "Metsän tarinat" -kirjassa Anna Casalis ja Sari Welling-Hirvonen, "Lumottu metsä" -kirjassa Peter Holeinone ja Eeva Mäkelä. Alkuteokset ovat italiankielisiä.
Myös Ulf Löfgrenin kuvakirjassa "Ihmeellinen puu" (Weilin & Göös, 1969) puussa on hissi. Kirjan on suomentanut Kaija... |
Lahossa puussa voi löytää sienirihmastoa. Lahottaako itse sieni edes hiukan sitä puuta vai mitä se siinä tekee? |
263 |
|
|
|
Puun ja sienen suhde on mutualistinen, sillä sieni saa isäntäkasvilta sokereita antaen vastineeksi kasville vettä ja ravinteita. Monilla puulajeilla on oma sienilaji, jonka kanssa ne elävät symbioosissa (esimerkiksi koivu ja kantarelli). Sienillä on ekosysteemissä tärkeä tehtävä, koska ne hajottavat kuolleita eliöitä ja palauttavat niiden sisältämiä ravinteita takaisin luonnon kiertokulkuun.
Lahottajasienet ovat erilaisia sieniä, jotka aiheuttavat luonnon kiertokulussa puuaineksen ja kasvien lahoamista solunulkoisen entsyymitoiminnan avulla. Sieni siis lahottaa puuta
Lähteet:Peda.net: SienetWikipedia: Lahottajasieni
|
Mikä aiheuttaa kasvien talvilepoon siirtymisen? |
205 |
|
|
|
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/... |
Voisitteko mainita kuuluisia taiteilijoita, jotka ovat maalanneet puita, mieluiten kansainvälisiä nimiä? Mitä useamman pystytte mainitsemaan sen parempi. Kitos! |
177 |
|
|
|
Minna Salosen opinnäytetyössä tarkastellaan puu- ja metsäaiheita Suomen kuvataiteessa. Hän mainitsee mm. Werner Holmbergin, Berndt Lindholmin, Axel Gallen–Kallelan, Pekka Halosen ja Ellen Thesleffin.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75489/Minna_Salonen.pdf?s…
Verkkoartikkelissa "Gustav Klimt And His Love For Trees In Paintings" kerrotaan itävaltalaistaiteilijan metsämaalauksista.
https://www.dailyartmagazine.com/gustav-klimt-trees-paintings/
Beautiful Tree Paintings -verkkosivu esittelee 485 kuuluisaa metsä- ja puuaiheista maalausta. Useampia töitä on mm. Vincent van Goghilta ja Claude Monetilta. Edvard Munch näyttää maalanneen myös metsätyömaita.
https://www.handmadepiece.com/oil-painting-collection/beautiful-tree-pa... |
Onko mikään kaupunki koristeistutuksien sijaan ruvennut istuttamaan puita, pensaita ja yrttikasveja joista muodostuu syötäviä hedelmiä, marjoja tai mausteita? |
192 |
|
|
|
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856. |
Mitä pikkupuuta kasvaa Vaasan Melaniemen Lidlin edessä useampi? Olisiko se jokin pihlaja? Onko niitä leikattu? |
234 |
|
|
|
Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/
Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004.
Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991
Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010
Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005
Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/
|
Voisitteko mainita taiteilijoita, jotka ovat maalanneet puun eri vuodenaikoina? |
181 |
|
|
|
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista. Englantilaista... |
Mistä saisin selville, mikä on kuuluisa ontto puu Espoonlahden luonnonsuojelualueella Lasilaaksossa ? |
356 |
|
|
|
Partiolaisten päiväretkimainos tiesi kertoa:". Lintutornin lähellä on ontto tammi, jonka sisälle voi sujahtaa vaikka aikuinen" Retkipaikkavinkit
Kauklahden esite on samaa mieltä:"Fiskarsin metsän lintutornissa voi seurata lintujen muuttopuuhia ja ihailla onttoa lehmusta, jonka sisälle mahtuu ainakin kolme ihmistä kerrallaan." Pikkukaupunkielämää
Eli lintutornin löytämällä löytää varmaan myös onton puun. Partiolaisten mukaan tammen ja kauklahden esitteen mukaan lehmuksen. Lopullinen totuus selvinnee vain käymällä katsomassa.
Luontoon.fi kertoo lintutornin tarkemman sijainnin kartalla. |
Millaiset juuret ( syvyys ja leveys ) on koivulla ( ilmeisesti Raudus-). Joka on noin 60 metriä korkea ja noin 20-30 metriä leveä ? |
4732 |
|
|
|
Puiden juuristosta on Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa 15.5.2009 kysytty Metsäntutkimuslaitoksen tutkijalta, jonka mukaan
"Kaikki tutkitut puulajit, voimakkaimmin rauduskoivu, sopeuttavat juuriston ominaisuuksia eri kasvuolosuhteisiin, eli maaperän ravinne- ja kosteusoloihin, sekä fysikaalisiin tekijöihin esim. kivisyyteen. Kasvutilan ollessa rajoitettu, esim. kaupunkipuilla, juuristot poikkeavat erittäin paljon metsäpuiden juuristoista. Lisäksi puulajien välinen kilpailu voi vaikuttaa juuriston dimensioihin, sekä siihen, missä kerroksessa kunkin lajin juuristot esiintyvät."
Lähde:
http://www.kysy.fi/kysymys/puiden-juurista-kysymysmitka-puut-kasvattava…. |
Minulla olisi kaksi kysymystä: 1. Olen yrittänyt löytää tietoa Kruununhaan suojellusta salavasta. Löydän vain sen saman litanian kaikkialta, eli että mikä puu… |
452 |
|
|
|
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis 190-vuotias. Puu on... |