Miksi lentokoneet ovat englanniksi maskuliineja "he", laivat feminiinejä "she" ? |
241 |
|
|
|
Verkkohaun perusteella vaikuttaa siltä, että virallinen pronomini molemmille kulkuneuvoille on "it", mutta jos niistä käytetään sukupuolittunutta persoonapronominia, se on yleensä "she".
Ison-Britannian Imperial War Museums kertoo, että she-sanan käytön taustalla voi olla ajatus äidistä tai jumalattaresta, joka ohjaa ja suojelee laivan miehistöä. She-sanan käyttö voi johtua myös vanhemmista kielihistoriallisista syistä.
She-pronominia käytetään laivojen lisäksi muistakin kulkuneuvoista, kuten lentokoneista ja autoista, mikä mahdollisesti periytyy she-sanan käytöstä laivojen yhteydessä.
Näin siis yleensä - arkikielessä englanninkieliset saattavat kuitenkin viitata erilaisiin esineisiin, kasveihin, kulkuneuvoihin tai muihin sellaisiin... |
Onko nimien ym. taivutus muuttunut? Ennen sanottiin Uoti Uodin, nykyisin Uotin Orpo Orvon nykyisin Orpon... |
320 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä sanotaan... |
Kun englanniksi ei-binääristä henkilöstä sanotaan "they" eikä "she" tai "he", niin miten suomen kielellä sanotaan? |
137 |
|
|
|
Suomeksi sanotaan "hän". Hän-pronomini ei ilmaise kohteen sukupuolta, joten sitä voi käyttää kenestä tahansa. |
Miksi Suomen lakikirjassa käytetään henkilöstä sanaa "se"? Miksi ei käytetä persoonapronominia, esimerkiksi "hän, joka.."? Demonstratiivipronomini "se" löytyy… |
168 |
|
|
|
Se-sanan käyttö tässä yhteydessä on oikein. Yleiskielessä joka-lauseen edellä on useimmiten se silloinkin, kun tarkoitetaan ihmistä. Tällöin viitataan kehen tahansa ihmiseen, ei määräyksilöön.
Se-sanan käyttöä ihmisestä puheen ollen käsitellään artikkelissa Voiko ihminen olla ”se”? (Kotimaisten kielten keskus). |
Julkisessakin kielenkäytössä kuulee usein sanottavan esim. ”Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla” Onko tämä oikein? |
167 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560 |
Kumpi relatiivilause on oikein kirjoitettu vai onko kumpikaan. Miten silloin sivulause tulisi kirjoittaa? 1. Monissa kirjoissa on sellainen juoni, mikä tekee… |
350 |
|
|
|
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan mikä- ja joka- sanojen käytöstä seuraavaa: "Yleiskielessä joka-pronominilla viitataan tavallisesti edeltävän lauseen substantiivi-ilmaukseen ja mikä-pronominilla taas koko edeltävään lauseeseen tai abstraktiin asiaan." Kun (oletettavasti) lauseessa tarkoitetaan, että juoni tekee ihmisen iloiseksi, on joka -pronominin käyttö oikein.
Tässä vielä linkki kielitoimiston sivuun, joka valottaa pronominien käyttöä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/512 |
Onko olemassa suomen kielen lisäksi muita jossakin maassa yleisesti käytettyjä (miel. latinalaisin kirjaimin kirjoitettavia) kieliä, jossa ei ole eri sukuja (?… |
722 |
|
|
|
Länsimaakeskeisestä perspektiivistämme kielet, joissa yksikön kolmannen persoonan pronomini ei määräydy sukupuolen mukaan, ovat eittämättä harvinaisia. Tämä piirre onkin huomattavasti yleisempi länsimaiden ulkopuolelle jäävillä alueilla puhuttavissa kielissä.
Jos kuitenkin pitäydytään länsimaisessa näkökulmassamme (ja latinalaisissa aakkosissa), suomen kanssa harvalukuisessa sukupuolineutraaleja pronomineja käyttävien kielten joukossa ei taida olla paljon muita kuin suomalais-ugrilaiset sukulaiskielemme viro ja unkari.
Substantiivien artikkelittomuus on länsimaisten kielten keskuudessa niin ikään hyvin epätavallista. Viro kelpaa suomen seuraksi tähänkin joukkoon - unkari sitä vastoin on pakko diskvalifioida. Kolmanneksi pyöräksi voimme sen... |
Milloin täytyy sanoa joku, milloin jokin? |
1015 |
|
|
|
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
|
Mistä johtuu että sana 'monetta' ("Näin sen juuri ties kuinka monetta kertaa") ilmenee abessiivimuodossa, joka ilmaisee puutosta, esimerkiksi 'rahatta'?… |
2721 |
|
|
|
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä... |
Katselin Oscar-gaalaa ja siellä vilahti elokuvamainos "For whom the bell tolls". Suomeksihan tämä Hemingwayn romaani (1940) on nimeltään "Kenelle kellot soivat… |
935 |
|
|
|
Keille on oikea muoto. Kuka-pronominin monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla esim. keiden, keille ym. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja 2006 ja Wikipedia http://fi.wiktionary.org/wiki/kuka
|
Onko olemassa mitään muita kieliä (tai kieliperheitä) kuin suomi, missä ei erotella sukupuolta käytettäessä hän-pronominia (esim. he/she)? |
2081 |
|
|
|
Suomen kieli ei ole ainoa kieli, jossa persoonapronominit eivät eriydy sukupuolen mukaan. Tämä on leimallinen piirre myös muille uralilaisille kielille. Suomen tapaan esimerkiksi viron ja unkarin kielissä yksikön 3. persoonassa on vain yksi pronomini.
Sukupuolta erottelematon hän-pronomini löytyy myös turkin kielestä (ja turkkilaisista kielistä ylipäänsäkin), persiasta (farsi), läntisistä malaijilais-polynesialaisista kielistä (esim. indonesia, malaiji ja Filippiinien kansalliskieli tagalog l. pilipino), georgian kielestä (kartveli) ja bengalista. Myös maailman suurin isolaattikieli korea kuului pitkään tähän joukkoon, mutta nykykoreassa "geu" on tätä nykyä maskuliini, ja hän-pronominin feminiininen muoto muodostetaan -nyeo-jälkiliitteen... |