| Mikä on sanan otmen etymologia? Esiintyy mm. itäsuomalaisen järven nimessä. |
168 |
|
23.2.2023 |
|
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi.... |
| Kysymys koskee Varpasen koulua Lieksassa. Milloin vanha koulu oli rakennettu ja milloin purettu ja milloin uusi (nykyinen rakennus) koulu rakennettu, ja missä… |
184 |
|
25.1.2023 |
|
Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että:
”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)
Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi:
”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen mielestä... |
| Miten pitkään varauksen tuleminen kestää Joensuusta Lieksaan |
92 |
|
28.2.2022 |
|
Tällä hetkellä maakuntakuljetukset kuljettavat aineistoa Lieksan kirjaston ja Joensuun pääkirjaston välillä pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin. Riippuen varauspäivästä ja esim. mahdollisista poikkeusaikatauluista Joensuussa vapaana oleva kirja voi saapua Lieksaan jo parin vuorokauden tai enimmillään yleensä noin viikon sisällä varauksen teosta. Muualta maakunnasta varatun aineiston matka Lieksaan kestää yleensä vähän pitempään.
Varauksen tilanteen voi tarkistaa verkkokirjastosta omista varauksista tai ottamalla yhteyden kirjastoon.
Varatun aineiston saapumisesta saa (omista asetuksista riippuen) tekstiviestin ja/tai sähköpostiviestin tai kirjeen.
Lisää voit lukea esim. täältä: https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana |
| Haluaisin lukea Kolin kansallispuistoon sijoittuvan romaanin. Löytyykö sellaista? |
272 |
|
11.1.2022 |
|
Terveisiä Lieksasta, Kolin kaupungista!
Vaikka Koli onkin aikojen saatossa innoittanut monia taiteilijoita, niin sangen vähän sinne sijoittuvia romaaneja kuitenkaan löytyy. Muutaman onnistuin kuitenkin löytämään (Finna.fi:ssä Hakuehdot: (Kaikki osumat:koli AND Kaikki osumat:84.2; Aineistotyyppi: Kirja):
Kukkonen, Jussi. Tuomiovuoren varjossa: historiallinen romaani. Jyväskylä: Pohjola, 1955.
Määttänen, Eino. Koli ja Rakkaus satuverhossa. Koli: Tekijä, 1936.
Tuo Määttäsen teos sisältää siis kaksi lyhyempää kaunokirjallista tekstiä, joista toinen on nimeltään Koli.
Jos Kolin kaunokirjallisempi kuvaus kiinnostaa, niin vinkkaan vielä muutaman löydön alla.
Juhani Ahon lastu Käynti Kolilla löytyy mm. seuraavasta:
Aho, Juhani, ja... |
| Miksi Pohjois-Karjalan maakunta oli aikaisemmin Kuopion läänin osa, eikä Viipurin läänin? Mikkelin ja Kuopion läänit perustettiin 1831 jolloin historiallinen… |
559 |
|
8.1.2022 |
|
Suomen läänit ovat eläneet historian saatossa hyvinkin paljon. Wikipedia-artikkelissa Suomen lääneistä on kartat, joista läänijako näkyy aina 1630-luvulta asti. Pohjois-Karjalana nykyisin tunnettu alue on kuulunut esim. Käkisalmen lääniin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin, Savon ja Karjalan lääniin ja Kuopion lääniin. Omaksi lääniksensä Pohjois-Karjalan lääni erotettiin vuonna 1960.
Karttoja tutkimalla huomaa, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat historian saatossa kuuluneet sangen usein samaan lääniin. Toisaalta, esim. kun Pohjois-Karjalan seutu kuului 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, niin Pohjois-Savon seutu kuuluikin Karjalan lääniin.
Läänit ovat ennen kaikkea olleet hallinnollisia alueita. Oletan, että läänijako on... |
| Kysyisin, missä Antti Tuurin teoksessa käsitellään Lieksa/Pielisjärvi asutushistoriaa sotien jälkeen (1944-)? Kyse on siirtokarjalaisten asuttamasta… |
323 |
|
25.10.2019 |
|
Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa?
Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978), Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987).
Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri
http://www.vuonis.... |
| Mistä löydän listan kaikista Joensuun kaupungissa toimineista kaupunginjohtajista? |
913 |
|
2.10.2018 |
|
Hei,
Joensuun kaupungin historia -teossarjasta löytyivät seuraavat tiedot. Pormestarien ja kaupunginjohtajien työnjaosta en tarkkaan tiedä, mutta edellämainitussa teoksessa (osa 2, s. 50) kerrotaan, että "[e]rilaisesta virka-asemasta huolimatta Pyhälä johti Joensuuta kutakuinkin samalla tavalla kuin pormestarit J. A. Nystén ja William Wallenius vuosisadan vaihteessa".
Joensuun pormestarit
Gabriel Ehnberg 1860-1870
Alfred Nystén 1870-1901
William Wallenius 1902-1919
Tauno Berner 1919-1922
Uljas Ruuth (Ruutu) 1922-1964
Joensuun kaupunginjohtaja
Armo Pyhälä 1930-1951
Tauno Juntunen 1951-1975
Aaro Heikkilä 1975–1995
Juhani Meriläinen 1995–2010
Kari Karjalainen 2010- |
| Mistä saisi nuotit ja sanat lauluun Saisinko saisinko.Perinteinen kansanlaulu. |
491 |
|
11.8.2018 |
|
Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua".
Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN 951-9363-11-4 ).
Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa
|
| Kuinka voi saada uuden kirjastokortin, jonka toimialue kattaisi Hammaslahden ja Joensuun? Voiko olla mahdollista käyttää Rääkkylän kirjastokorttia Joensuun… |
758 |
|
3.11.2014 |
|
Tällä hetkellä voit saada Joensuun seutukirjaston kirjastokortin missä tahansa seutukirjaston kirjastossa, ja se käy kaikkiin seutukirjaston alueen kirjastoihin, myös Pyhäselän (Hammaslahden) kirjastoon.
Jo tämän vuoden aikana kaikki Pohjois-Karjalan alueen kirjastot tulevat mukaan Vaara-kirjastoon. Silloin yksi kirjastokortti käy koko Pohjois-Karjalan alueen kirjastoissa. Vielä nyt Rääkkylän kortti ei käy seutukirjaston kirjastoissa.
Ks. http://vaarakirjastot.fi/
Täältä näet, mitkä kirjastot tällä hetkellä kuuluvat Vaara-kirjastoihin.
|
| Onko teillä viime vuoden lainaustilastoja? Kuulin, että Pohjois-Karjalassa olisi maan ahkerimmat lainaajat. |
985 |
|
29.4.2014 |
|
Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
|
| Olen yrittänyt löytää tietoa internetistä siitä, mitä kautta Sibelius kulki Kolille. Internet ei pelastanut kysyvää, mitä sanoo kirjasto? |
943 |
|
17.1.2014 |
|
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin... |
| Mikä oli keskihinta metsähehtaarille maakaupoissa Pohjois-Karjalassa v. 1996? |
1247 |
|
25.1.2012 |
|
Metsätilastollisen vuosikirjan 1997 osiossa: Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat lääneittäin 1994-1996, löytyy hintatietoja. Sen mukaan keskihinta oli 8300 FIM / hehtaari.
Tilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin yksinomaan metsätalouden maata yli 2 ha käsittäneistä kiinteistökaupoista.
Tilasto sisältää vain ns. edustavat kaupat: koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kohde on rakentamaton, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa.
Metsätilastollisen vuosikirjan tietojen lähteenä on Maanmittauslaitos.
|
| Paljonko historiikkejä syntyy Pohjois-Karjalassa vuosittain? Mitkä ovat suosituimmat historiikkien aihealueet? |
785 |
|
16.9.2008 |
|
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja... |
| Mistä tulee / mitä tarkoittaa sana 'Oks' sukunimessä Oksman ja paikannimessä Oksoja? |
4764 |
|
19.6.2008 |
|
Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu... |
| Kuka on kirjoittanut Pölösten sukukirjan? |
1786 |
|
10.4.2008 |
|
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
|
| Onko "Ilomantsin murretta" eli ilomantsilaisten käyttämää puhekieltä käsittävää kirjallisuutta? |
2906 |
|
26.2.2008 |
|
Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista:
Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988.
Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa:
Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945.
Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista.
Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä:
Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset.
Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14
Turunen, Aimo:... |
| 951-92-0715-8 Ei oikeutta maassa saa. Saarelaisten sukukirja. Pyydän että vastaisitte että onko kirjassa Påhl Oinosen aviopuolison Dorotea Saarelaisen (n… |
1291 |
|
27.8.2007 |
|
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
|
| Kysyn Päivi Repo-Lehikoisen kirjasta Haarasten sukukirja ISBN 952-90-8631-8. Onko kirjassa sisarukset TIINA LIISA HAARANEN s.6.5.1834 8.6.1834 Ahmov: Bd:… |
2484 |
|
4.7.2007 |
|
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
|
| Etsin tietoja taidemaalari Olavi Martikaisesta. Teoskuvia, kirjallisuutta l. koko paletti. |
5569 |
|
5.10.2005 |
|
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan... |
| Etsin nyky joensuu/karjalanläänin ihmisten murrepuhetta/kirjoitusta. Onko uusia romaaneja joensuun tienoilta, joissa teksti murretta? Kiitos! |
2977 |
|
19.12.2001 |
|
Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta.
Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista... |
Kysy kirjastonhoitajalta
