| Onko Mars litteä? |
79 |
|
27.12.2023 |
|
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?" |
| Miksi joillakin planeetoilla, kuten Saturnuksella on renkaat? Mistä renkaat ovat syntyneet ja miksi esimerkiksi Marsilla tai Maalla ei ole renkaita? Terv M. |
262 |
|
7.11.2022 |
|
Planeettojen renkaiden arvellaan syntyneen joko aurinkokunnan muodostaneesta esiplanetaarisesta kertymäkiekosta tai sitten planeetan kohtaamisesta pienen kuun kanssa. Ensimmäisessä tapauksessa planeetan gravitaatio olisi repinyt palasiksi möykyn kertymäkiekon ainetta ja palaset olisivat jääneet kiertämään planeettaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kuu joko törmäsi emoplaneettaansa tai tuli niin lähelle, että vuorovesivoimat repivät sen hajalle. Kummassakin tapauksessa planeetan ympärille jäi paljon kappaleita, jotka päätyivät kiertämään planeettaa kiekkomaisina muodostelmina. Saturnuksen renkaiden oletetaan syntyneen jommallakummalla tavalla.
Lisäksi ohuita renkaita saattaa muodostua, kun meteoroidit törmäävät planeetan kuihin tai kuusta... |
| Viime vuosina on joillain asteroideilla havaittu olevan kiertolainen, jota on kutsuttu kuuksi. Kuinka paljon kahdella toistaan kiertävällä taivaankappaleella… |
85 |
|
19.8.2022 |
|
Kuu määritellään yleensä planeetan tai pikkuplaneetan luonnolliseksi kiertolaiseksi. Määritelmään ei sisälly mitään tarkkaa rajanvetoa kiertolaisen koosta suhteessa planeettaan. Periaatteessa esimerkiksi monet pienistä kappaleista, jotka muodostavat Saturnuksen renkaat, voitaisiin lukea kuiksi. Näitä ei kuitenkaan lasketa kuiksi, koska ne kiertävät planeettaa osana rengasjärjestelmää.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei ole päättänyt tarkkaa määritelmää kuulle. Joskus on määritelty, että kuun täytyy olla kooltaan riittävän suuri, että painovoima on muovannut sen jotakuinkin pyöreäksi. Tähän määritelmään eivät kuitenkaan mahtuisi esimerkiksi Marsin pienet kuut Phobos ja Deimos.
Samoin jos kuu on lähes samankokoinen planeettansa... |
| Oliko aurinkokunnan planeetoilla joskus omia suomenkielisiä nimiä? |
439 |
|
7.10.2021 |
|
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ehtatähti, ehdan tähti eli ehtootähti ("iltatähti... |
| Voisiko ihminen rakentaa joskus avaruusaluksen, jolla pystyisi käymään kaasuplaneettojen (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus) sisällä tutkimassa niitä?… |
178 |
|
19.1.2021 |
|
Kysymyksen laajuus (koskien useita eri kaasuplaneettoja) ylittää vastaamiseen käytettävissä olevan ajan. Käytettävissä olevat tietolähteet mm. kysymyksiin "Kuinka pitkän ajan päästä tällainen alus voitaisiin rakentaa?" ja "onko tällaisia aikeita vielä ollut missään päin maailmaa?" ovat liian vähäiset hyvin perusteltuun vastaukseen. Palaamme mielellään asiaan kun faktaa on riittävästi. |
| Minkä takia planeetat pyörivät? T: lapsi 4v |
672 |
|
15.6.2017 |
|
Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin.
Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat.
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
|
| Hannu Rajaniemen kirjoissa Kvanttivaras ja Fraktaaliruhtinas (ja oletettavasti myös trilogian komannessa osassa) eletään aurinkokunnassa, jossa ei ole Jupiter… |
765 |
|
11.4.2013 |
|
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
|
| Etsin ufoista, avaruusolennoista ja ylipäätään maan ulkopuolisesta elämästä kertovia kirjoja, jotka sopisivat n. 7 - 12 -vuotiaille. Osaisitteko auttaa? Kirjat… |
1596 |
|
13.3.2013 |
|
Tässäpä muutamia:
Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti
Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu
Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit
Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat
Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari.
2. osa: Marsin jumalat
3. osa: Marsin sotavaltias
Joshua Mowl: Suuri avaruusralli
K.A. Applegate: Animorphs-sarja
Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen
Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti
Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus
Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa... |
| Tiedän, että on julkaistu monia kuvakirjoja, joissa taiteilijat ovat piirtäneet käytettävissä olevien tieteellisten faktojen perusteilla kuvia vierailta… |
965 |
|
12.9.2012 |
|
Hei!
Valitettavasti näitä kirjoja ei ilmeisesti ole luetteloitu niin, että asiasanoissa tulisi esiin se, että kuvat ovat taiteilijoiden näkemyksiä eikä esimerkiksi valokuvia.
Tällaisia taiteilijoiden näkemyksiä löytyy kuitenkin avaruutta käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy sanoilla avaruus, maailmankaikkeus, planeetat ja aurinkokunnat.
Uusimmat kuvateokset esittelevät etupäässä valokuvia, joten todennäköisesti kannattaa etsiä vanhempia kirjoja.
Avaruustutkimukseen liittyviä kuvia voi etsiä myös NASA:n sivulta hakusanalla "artist's concept".
http://www.nasa.gov/home/index.html
|
| Miksi Saturnuksen ympärillä oleva kehä ei hajoa ympäriinsä? |
1045 |
|
30.5.2011 |
|
Saturnuksen renkaiden läheltä on löydetty kuita, jotka painovoimallaan vaikuttavat koossapitävästi rengaskappaleisiin ja estävät niitä joutumasta laajemmalle radalle.
Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin 60 000 kilometriä (eli likimain sama kuin Saturnuksen säde). Arviot renkaiden paksuudesta ovat ajan mittaan jatkuvasti pienentyneet. Niiden todellista paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista; se lienee vain 100 metrin luokkaa.
Kaikilla jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, mutta Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat.
Lähteet:
Tähtitieteen... |
| Mikä planeetta aurinkokunnassamme pyörii toiseen suuntaan kuin muut ja miksi? |
2171 |
|
30.5.2011 |
|
Uranuksen pyörimisakseli on 98° kallellaan eli planeetta pyörii yli 90 asteen kulmassa ratatasoaan vasten sivuttain. Tämän vuoksi sen napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Planeetan kierros Auringon ympäri kestää 84 Maan vuotta, joten kummallakin navalla on 42 vuoden pituinen päivä ja yö. Uranuksen muihin planeettoihin nähden varsin omituista pyörähdysakselin kaltevuutta ratatason suhteen on selitetty ison kappaleen törmäyksellä: jokin on osunut planeettaan ja tönäissyt sen kyljelleen.
Lähteet:
Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010
Iain Nicolson, Meteori ja madonreikä : avaruussanakirja. WSOY, 2007
David H. Levy, Tähtitaivas. Gummerus, 1998
|
| Mä haluaisin tietää tähtitieteen parhaat kirjat, jotka kertoo enemmän planeetoista sillä mä on hulluna planeettojen tiedoista. |
1049 |
|
24.7.2003 |
|
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1059021636 voit etsiä aineistoa esim. kirjoittamalla asiasana -kohtaan joko aurinkokunnat, planeetat tai tähtitiede. Muutamia kirjoja esim. Karttunen: Tähtitiede (2002); Lehto: Tähtitiede (1999); Stott: Tähtitaivas (2001); Levy: Tähtitaivas (1998).
Netistä löytyy avaruusasioista tietoa, katso esim. Linkkikirjastosta luokasta 52 ja sen alaluokista, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
|
| Mitkä ovat lähimmät planeetat maasta katsottuna? |
5109 |
|
26.10.2000 |
|
Maata lähinnä olevat planeetat ns. sisäplaneetat ovat Venus, Mars, Merkurius (tässä järjestyksessä ).
Loput ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto) ovat jo huomattavan paljon kauempana.
Hyvä tähtitieteen suomalainen nettisivu on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivu http://www.ursa.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta
