| Lieksan palstalla kirjoitetaan monessa kohtaa Piiroislouhi-nimisestä paikasta, mutta kartoista sitä ei nykyisin enää löydy. Missä kohtaa tarkalleen ottaen se… |
45 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla Lieksan (Pielisjärven) Piiroislouhea on sivuttu aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/s24-lieksan-palstalla-kirjoitetaan-mm?language_content_entity=fi
Suomi24-palstan keskustelusta löytyy mm. tällaista: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15086990/kyselen-luolista
"Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. "
Näiden tietojen valossa voisin siis sanoa, että ainakaan kovin kauas tuo koordinaattiarvauksesi ei mennyt.
Kysyin tietoja myös Facebookin Pielisjärvi - Lieksa -ryhmästä. Kyselyyni vastasi paikallishistorian... |
| Missä kirkossa/luostarissa/palatsissa Johannes Kastajan päätä säilytettiin Bysantin aikana? (Käsittääkseni jossain Konstantinopolissa se oli.) Entä nykyään? |
268 |
|
|
|
Johannes Kastajan pään vaiheista ei ole varmaa tietoa, ja perimätieto kertoo eri versioita tapahtumista. On olemassa ainakin neljä reliikkiä, joiden uskotaan olevan Johannes Kastajan pää.
Perimätiedon mukaan pää löytyi Jerusalemista Herodeksen palatsin viereltä. 300-luvulla kaksi pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemissa olevaa munkkia löysivät pään ja lähtivät kuljettamaan tätä kotimaahansa. Sen jälkeen pään vaiheista on kaksi erilaista traditiota. Ensimmäisen mukaan munkit veivät pään mukanaan Kilikiaan, josta se oli määrä siirtää Konstantinopoliin. Sattuneesta syystä pää kuitenkin jäi Bitynian Panteikhioniin, jossa se säilyi, kunnes keisari Teodosios Suuri (379–395) nouti pään ja kuljetti sen Hebdomonin kirkkoon Konstantinopoliin.
Toisen... |
| Missä ja milloin Oskar Merikanto sävelsi Miss soutain tuulessa-laulun.Karkkilassa,entHögfors,UlPyhäjärvi,kerrotaan perimätietona,että O.M. sävelsi ko kappaleen… |
1170 |
|
|
|
Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle.
Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder... |
| Kysyn kirjasta Puntanen, Pia: Loukion hovi. (Kirjaa ei ole täälläpäin.) Perimätiedon mukaan Ollikaiset omistivat Juvalla Loukion hovin, mutta joutuivat myymään… |
1190 |
|
|
|
Juvan kirjastosta kerrottiin, ettei Loukion hovi -teoksessa mainita Ollikaisia. Kirja on mahdollista pyytää kaukolainaksi Mikkelin maakuntakirjastosta
|
| Löydänkö tietoa mistään, mitä on aiemmiun tarkoittanut, kun lattian lämpöeristeiden väliin on piilotettu lusikka ? |
886 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
