oppikoulu

17 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–17.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Milloin koulu alkoi Turussa vuonna 1974? 92 2.1.2024 Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Helsingissä oli aikoinaan Läroverket för gossar och flickor. Minkä nykyisen oppilaitoksen (lukion) voidaan sanoa olevan tuon oppilaitoksen työn jatkaja? 89 19.12.2023 Ilmeisesti minkään tietyn oppilaitoksen ei voi katsoa jatkavan suoraan ko. koulun työtä. Oppilaitos koki monia nimenvaihdoksia ja yhdistymisiä muiden koulujen kanssa, mutta koulu lopetettiin vuonna 1977 eikä edes sen toimintaa jatkaneita kouluja Lönnbeckska skolan ja Tölö gymnasiet ole enää olemassa (Tölö gymnasiet -niminen koulu on olemassa, mutta nykyinen koulu on ilmeisesti eri kuin 1970-luvulla olemassa ollut). Ks. https://www.skolhistoria.fi/laroverket-for-gossar-och-fickor-helsingfors/ https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%B6nkan
Montako viikkotuntia ruotsia (toinen kotimainen) keskikoululaisilla (3. - 5. lk) oli 1960-luvulla kuusipäiväisissä kouluviikoissa? 61 3.10.2023 1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla. Lähteet:  Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista
Mistä löytäisin vuoden 1957 oppikoulun pääsykokeet? 204 29.6.2023 Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko… Vastauksessa sanotaan mm. näin: "Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia." Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin: "Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa...
Moniko 12-13-vuotiaiden ikäluokasta oli Suomen a) kansakouluissa b) oppikouluissa ennen peruskoulukokeilujen yleistymistä, ts. 1966-67 tai 1967-68? 109 31.1.2023 Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta. Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67. Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Mökiltämme varastettiin kauan sitten tavaraa, myös veljeni (oppi)koulun lukukirja, luultavimmin 1950-luvulla painettu; ainakin tuolloin käytettiin koulussa… 121 1.12.2022 Ajankohtaan sopisi 1950-luvulla ilmestynyt E. A. Saarimaan toimittama kaksiosainen Oppikoulun lukukirja. Valitettavasti kirjan 1. osasta ei kuitenkaan löydy mainitsemiasi tarinoita. Mahtisana-novelli on Lukutunnin kirjassa (osa 3), mutta se on ilmestynyt vasta 60-luvulla. Tietäisiköhän joku lukijoista, mistä kirjasta tässä on kyse?  
Oppikoulun pääsykokeet vuonna 1962 593 3.6.2022 Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta. "Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä." "Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa rehtorille, antaako se ensimmäiselle luokalle pyrkivien kirjalliset koetehtävät tai osan niistä. – Jos...
Mietin, pitikö oppikoulun lukukausimaksu maksaa syys- ja kevätlukukaudesta erikseen? 423 10.9.2021 Löysin palvelusta valmiin vastauksen tähän kysymykseen: "Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä." Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§ https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyin-pari-viikkoa-sitten-maksettiinko  
Kuinka suuri osa n. v. 1946-48 syntyneistä kainuulaisista luki koulussa ainakin parina lukuvuotena saksaa tai englantia? 307 30.8.2021 Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä. Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Luovutetun alueen yksityisistä oppikouluista on olemassa hyvä liuettelo: http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/luovutetut.htm Listassa ei ole… 149 1.7.2020 Valitettavasti valtion oppikouluista ei ole tehty vastaavaa luetteloa. Kansallisarkistosta kerrottiin, että vuosittain julkaistavassa Suomen Valtiokalenterissa luetellaan mm. valtion oppikoulut. Suomen valtiokalenterit myös 1930- ja 1940-luvuilta löytyvät Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_search_query=suomen+valtiokalenteri&p_r_p_687834046_search_type=solr&p_r_p_687834046_sort_advice=field%3DRelevance%26direction%3DDescending
Mahtaako Lapuan lukiosta, aikaisemmin Lapuan yhteislyseo, olla oppilasmatrikkelia? 333 30.7.2019 Matrikkelitiedot Lapuan yhteislyseosta (1904-74) ja Lapuan lukiosta (1974-) sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun kirjaan Lapuan oppikoulut 1904-2004. https://www.finna.fi/Record/eepos.2215640https://www.finna.fi/Record/eepos.285328
Kysyin pari viikkoa sitten, maksettiinko oppikoulun lukukausimaksu kaksi (2) kertaa vuodessa eli ensin syyslukukaudella ja toinen kevätlukukaudella. Vastausta… 599 10.10.2016 "Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä." Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
Kun osallistuin oppikoulun pääsykokeisiin v. 1958, mukana oli todistus ja kansankoulunopettajan lausunto minun koulumenestyksestäni. Näin määräsi asetus 481… 1022 8.3.2016 Vuonna 1872 annettu armollinen koulujärjestys ja armollisella asetuksella 80/1905 muutetut oppikouluun sisäänottamista koskevat pääsyvaatimukset edellyttivät "ylemmän kansakoulun II luokan (maalaiskansakoulun 2 vuosiosaston) oppimäärää" ja sen osoittamista pääsytutkinnossa (kristinopissa, oppilaitoksen opetuskielessä, laskennossa ja maantiedossa, minkä lisäksi vaadittiin välttävää taitoa kaunokirjoituksessa). Jos kouluun ilmoitettu oli käynyt jotakin koulua ja saanut siitä todistuksen, tämä todistus oli esitettävä oppilasta kouluun pääsyä varten ilmoitettaessa. Vuoden 1928 asetus uusmuotoisista valtion oppikouluista (75/28) vaati vastaavasti kansakoulun koko oppimäärää tai sitä vastaavaa tietomäärää. Kouluun pyrkijältä, joka...
Kuinka suuri osa 1950-luvun puolimaissa (suunnilleen 1953 - 1957) syntyneistä tamperelaislapsista suoritti oppivelvollisuutensa kokonaan kansakoulussa ja… 1167 9.12.2014 Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen. Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%. Lähteet: Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979) Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Sortavalassa toimi 1920 luvulla jonkiasteinen "opisto" en ole varma liittyikö se kouluun vai terveydenhuoltoon. Jos näin on voiko siitä löytää jotakin tietoa… 1194 3.10.2014 Teoksen Sortavalan kaupungin historia / Erkki Kuujo, Jorma Tiainen, Eeva Karttunen. - Sortavalaisten seura, 1970 mukaan Sortavalassa toimi 1920-luvulla seuraavia oppilaitoksia (kansakoulujen lisäksi) -Alempi käsityöläiskoulu, vuodesta 1924 nimellä Ammatti(lais)koulu -Valistusopisto (vastannee Työväen- tai Kansalaisopistoa) -Sortavalan (kansakoulu)opettajaseminaari -Sortavalan lyseo -Sortavalan tyttökoulu ja Tyttökoulun jatkoluokat -Sortavalan kauppakoulu -Rouvasväen yhdistyksen perustama kutoma- ja käsityökoulu, vuodesta 1932 nimellä Naiskotiteollisuuskoulu -Ortodoksinen pappisseminaari Useista näistä on julkaistu historiikkeja ja oppilasmatrikkeleita, ainakin seuraavat: Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimituskunta: Iivo...
Täydennys äskeiseen (suurten ikäluokkien oppikouluun siirtyminen Vaasassa): Montako kansakoulua ja oppikoulua kaupungissa oli Pekka Puskan ikäluokalle?… 2779 20.8.2012 Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu. Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu. Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Teen parhaillani gradua siitä miten saamelaisia esitetään suomalaisissa koulukirjoissa. Haluaisin tiedustella onko suomalaisissa kirjastoissa missään päin… 1390 16.4.2012 Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin: Lastenkirjainstituutti - 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma http://www.lastenkirjainstituutti.fi Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva - kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä -kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön. http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90 Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...