| Mikä on sanaparin "arvoton näytelmä" historia. Kuka mainitsi sen tiedettävästi ensimmäisenä. |
719 |
|
|
|
Fraasia "arvoton näytelmä" on käytetty jo todella kauan. Maininta siitä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista sanomalehdistä jo yli 100 vuoden takaa. Tässä hakutulos sieltä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22arvoton%20näytelmä%22&orderBy=RELEVANCE
Se kuka fraasin mainitsi ensimmäistä kertaa, onkin hieman hankalampi selvittää. Kenties Mika Waltari, jonka teoksesta Vieras mies tuli taloon ko. fraasi löytyy fuoden 1938 painoksesta.
https://books.google.fi/booksid=18koAQAAMAAJ&q=%22arvoton+näytelmä%22&dq=%22arvoton+näytelmä%22&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjuzcfy6qTsAhWotYsKHa74DB8Q6AEwBnoECAMQAQ |
| Olen Kiven Seitsemän veljestä-harrastaja. Millaisia seitsemään veljekseen liittyviä kirjoja on ja millä kielillä? |
795 |
|
|
|
Kiven kirjoittamia suomenkielisiä teosversioita Seitsämästä veljeksestä on ainakin 150 kappaletta. Helsingin yliopiston kirjaston Helka -haku löytää lisäksi ainakin 3 e-kirjaa ja 26 opinnäytettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -sivusto kertoo, että Seitsemän veljestä on käännetty ainakin englanniksi, saksaksi, venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi, norjaksi, viroksi ja tanskaksi. Lukuisia muitakin kieliversioita löytyy. Yhteensä noin. 40 eri kieltä ja monesta kielestä lukuisia eri käännösversioita.
Seitsämän veljestä on sovitettu ainakin kahdeksan eri näytelmäversiota. Ne löytyvät Näytelmät -sivustolta.
Tämän vuoden helmikuussa on Seitsämän veljestä -valoteos ollut näkyvillä Helsinki-Tampere moottoritien varressa.
Seitsemän... |
| Kummitätini muistikirjassa on 1900-luvun alkupuolella kirjoitettu kaunis teksti: Brand tai Braud: Mä olin vieras joukossanne - ja eteläistä luontoanne en… |
251 |
|
|
|
Kaikki mainitsemasi sitaatit ovat Henrik Ibsenin näytelmästä Brand (1866). Kasimir Leinon suomennos näytelmästä vuodelta 1896 on luettavissa Gutenberg-projektissa (ks. linkki alla). Löydät kyseiset kohdat tekstistä helposti sanahaulla.
http://www.gutenberg.org/files/45499/45499-8.txt
https://www.ibsen.uio.no/
https://www.nb.no/forskning/ibsen/ |
| Haluaisin tietää onko Hella Wuolijoen tuotantoa, esimerkiksi Niskavuori-kirjat käännetty viroksi, muukin tuotanto kiinnostaa. |
398 |
|
|
|
Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmät ilmestyivät yhtenä niteenä vuonna 1982 Linda Viidingin virontamina. Teos Näidendid sisältää siis näytelmät Niskamäe noorperenaine (Niskavuoren nuori emäntä, 1940) ; Niskamäe Heta (Niskavuoren Heta, 1950) ; Niskamäe naised (Niskavuoren naiset, 1936) ; Niskamäe leib (Niskavuoren leipä, 1939) ; Mis nüüd, Niskamäe? (Entäs nyt, Niskavuori? 1956)
Niskavuoren naiset (Niskamäe naised : näidend : proloog, kolm vaatust) ilmestyi myös jo1936 Nina Murrikin kääntämänä ja Niskavuoren leipä (Niskamäe leib : Niskamäe naiste II osa) vuonna 1939 Albert Kivikaksen kääntäminä.
Teokset kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas ovat avoinna.
https://www.finna.... |
| Lilla Teaternissa menee (jossain vaiheessa) MURFARS MAUSER - näytelmä. Haluaisin tietää miten esittelyteksti tai kuvaus menee Suomeksi. Ruotsinkielellä on… |
256 |
|
|
|
Näytelmän esittelyteksti löytyy Helsingin kaupunginteatterin sivuilta sekä ruotsiksi että suomeksi https://hkt.fi/esitykset/morfars-mauser/.
Suomenkileinen kuvaus on ruotsinkielisen jälkeen. |
| Onko Marie Jonesin näytelmän "Kiviä taskussa" - tekstiä saatavana suomenkielisenä? |
262 |
|
|
|
Valitettavasti Marie Jonesin näytelmän Stones in his pockets suomennosta (Kiviä taskussa) ei ole saatavana suomenkielisenä. |
| Miten kuuluu suomeksi seuraava sitaatti Shakespearen Cymbeline -näytelmästä: ‘Is there no way for men to be, but women must be half-workers?’ |
403 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010) |
| Terve! Tarvitsisin tv-ohjelman käännökseen Othellosta sitaatin "For she had eyes and chose me." 3. näytös, 3. kohtaus, Othellon repla. Kiitoksia! |
375 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin:
Häll' oli silmät, kun mun otti hän.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti:
[---] valitsihan hän avosilmin minut.
Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin:
[---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.
William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82)
William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)
|
| Miten Shakespearen Kesäyön unelma loppuu - tarkoitan siis loppurepliikkejä? |
1167 |
|
|
|
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm |
| Shakespearen (As you like it, 1599) “the seven ages of man". |
780 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910.
JAQUES.
Koko mailma
On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki
Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee;
Jokaisell' eläissään on monta osaa
Täss' seitsenosaisessa näytelmässä.
Ensinnä lapsi syliss' imettäjän
Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika,
Suu irvissä ja kirjat kainalossa,
Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu
Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja
Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä
Henttunsa näköpäistä; sitten solttu,
Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu,
Halukas riitaan, arka arvostaan,
Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa,
Kanuunain suusta; sitten tuomari,
Kukoilla... |
| Onko Jean Cocteaun näytelmä Antigone suomennettu? |
244 |
|
|
|
Jeanc Cocteaun näytelmän Antigone suomennos on lainattavissa näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Näytelmän suomensi Vilho Kallioinen suonna 1959.
https://www.finna.fi/Record/arsca.73557
Teatterikorkeakoulun yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://lib.uniarts.fi/ |
| Onkohan Aleksandr Puškinin lukunäytelmää Пир во время чумы kokoelmasta Маленькие трагедии mahdettu suomentaa, ja jos on, voisiko sen saada käsiinsä kirjaston… |
261 |
|
|
|
Aleksandr Puškinin näytelmää Pir vo vremâ čumy (Пир во время чумы) ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://finna.fi
https://www.dramacorner.fi/fi |
| Lapsuudesta muistan nähneeni näyttämöllä yksinpuhelun Avain Joensuun kaupungintalon näyttämöllä, mutta oliko sen esittäjä Tarmo Manni, kuten olen muistavinani?… |
374 |
|
|
|
Hei,
Joensuun kaupunginteatterin tuoreesta historiikista en löytänyt mainintaa, joten käännyin kaupunginteatterin puoleen. Sieltä sain seuraavanlaista tietoa:
"Olisikohan ollut kyse monologista ”Avain – Luulevaisen Sydämen yksinpuhelu”, jota esitti Leo Riuttu? Tinfon esityshaussa sille on merkitty 10 esityskertaa vuosina 1966-67. Se olisi hyvinkin voinut käydä vierailemassa Joensuun kaupunginteatterissa."
(ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo)
Leo Riutussa voi olla samaa näköä nuoren Tarmo Mannin kanssa, joten voisiko kyseessä olla tämä esitys. Mannin yhteydestä Avain-monologiin ei ainakaan alustavassa etsinnässä löytynyt... |
| Etsin suomalaista näytelmää, oli Rovaniemellä Korkalovaaran sivukirjastossa n. 90-luvun puolivälissä hyllyssä. Muistaakseni ei ollut mitenkään nimekäs… |
248 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..." |
| Miten on suomennettu Shakespearen Mitta mitasta -näytelmässä (Measure for Measure) esiintyvä repliikki "Ay, but to die, and go we know not where; To lie in… |
426 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi kyseiset rivit Claudion repliikistä Shakespearen näytelmästä Measure for Measure näin.
Niin, mutta kuolla, mennä tiesi minne,
Vilussa maassa maata, mädätä; (---)
Tiina Ohimaan suomennoksessa vuodelta 2005 sama kohta kuuluu seuraavasti:
Niin, mutta kuolla, ja joutua ties minne,
jäädä loukkuun kylmään maahan, mädäntyä, (---)
William Shakespeare: Verta verrasta (1911, suom. Paavo Cajander) http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
William Shakespeare: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 20025)
http://shakespeare.mit.edu/measure/measure.3.1.html |
| Kuinka Paavo Cajander on suomentanut Shakespearen Henrik V -näytelmän kohdan, joka alkaa "We few, we happy few, we band of brothers" ja loppuu "whiles any… |
774 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
|
| Etsin Paavo Cajanderin suomennosta Shakespeare-sitaatille, joka kuuluu ranskaksi näin: "Il ne suffit pas de parler, il faut parler juste." Se lienee Kesäyön… |
309 |
|
|
|
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm |
| Mikä merkitys Minna Canthin teoksella Työmiehen vaimo on suomalaiselle kirjallisuushistorialle ja yhteiskunnalle? |
1433 |
|
|
|
Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo ensi-ilta oli vuonna 1885. Näytelmä oli suuri menestys ja sai paljon ylistäviä arvosteluja. Se aiheutti myös paljon kiistelyä ja närkästystä, ja sitä on moitittu liian ohjelmalliseksi. Näytelmän katsotaan olevan Suomen ensimmäinen realistinen näytelmä.
Tarkempaa analyysia voi lukea monista Minna Canthin elämänkerroista, alla joitakin uusimpia:
- Minna! : Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot / teksti: Leena Virtanen
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth / Minna Maijala
- Salonkielämää : rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa / Tarja Lappalainen
WSOY:n sivuilta löytyy kirjallisuudentutkija Minna Maijalan esittely kirjasta:
https... |
| Joskus 70-luvun äidinkielen 5. tai 6. luokan oppikirjassa oli näytelmä Julius Caesarista. Katsojat osuivat ikään kuin katsomaan kenraaliharjoitusta, ja monet… |
442 |
|
|
|
Pakinoitsija Ollin näytelmä Julius Caesar sisältyy äidinkielen oppikirjaan Aikamme lukukirja 6a (WSOY, 1972). Se löytyy myös Ollin näytelmien kokoelmasta Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää (Otava, 1929) ja tämän uusitusta ja lisätystä painoksesta Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää (Otava, 1950). |
| Mari Mörön Joulukiihdytin |
731 |
|
|
|
Mari Mörön Joulukiihdytin löytyy Koululaisen numerosta 11/99. |
Kysy kirjastonhoitajalta