| Mitä tarkoittaa sanonta "toin perrään"? |
1594 |
|
|
|
Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa. |
| Käytetäänkö jossain murteessa sanasta "kuva" partitiivimuotoa "kuveja" tai "kynä" - "kynejä"? |
402 |
|
|
|
Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/
Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja. Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1…
ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4….
Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät... |
| Onko "nullit" murresana? Mitä tarkoittaa? |
1627 |
|
|
|
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka |
| Kysymys olisi ilmaisusta "kevemmällä" tarkoittaen keväämmällä olevaa tai tapahtuvaa. Onko ilmaisu kovinkin yleinen? |
406 |
|
|
|
"Kevemmällä" ei vaikuta olevan kovinkaan laajasti käytössä, mihin viittaa jo se, että Google-haku sanalla tuottaa ainoastaan 111 tulosta, ja näistäkin osassa sanaa käytetään "kevyen" sijamuotona. Ilmaisua ei löydy myöskään tutkimistani murresanakirjoista. Kenties lähimmäs osuu Etelä-Savossa, Uukuniemellä ja Kiteellä jossakin määrin esiintyvä "keveellä". Tässä komparatiivi taipuisi kuitenkin ennemmin "keveemmällä".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 6. osa, kala-keynätä. 1999. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
|
| Miksi monien paikkojen nimessä on sana "niittu", sanan niitty sijasta? |
3277 |
|
|
|
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa. |
| Sain käsiini Marjatta Kaasilan runoteoksen Sievä on pienen uni. Yksi kirjan murrerunoista menee näin: Siinä sie olet lapsenlapsi palakheni palie ootettu… |
233 |
|
|
|
Murreilmaisu "palakheni palie" tarkoittaa tässä yhteydessä lastenlasta, tyttären tytärtä. |
| Onko mitään lingvististä termiä sille, kun joskus murteellisessa (Pohjois-Englanti) tai lauletussa englanninkielessä esim. sana "trees" tulee lausutuksi… |
494 |
|
|
|
Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä. Artikkeli on luettavissa verkossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953
|
| Tyrväällä käytetään sanaa klinissä. Onko tuttu ja mitä tarkoittaa. En löytänyt googlesta |
576 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
|
| Volter Kilpi käyttää kirjassaan Alastalon salissa sanaa "siltakarkku". Mitähän tuo sana tarkoittaa? Arkkusillan tiedän, mutta sana ei siis ole "arkku" vaan … |
743 |
|
|
|
Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults |
| Mitä on Houtere? Se on Haminan saaristossa olevaa levää, mutta mitä levää? Itse veikkaisin rakkolevää, mutta en ole varma ja Kotuksessakin oli vain… |
873 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä |
| Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? |
1873 |
|
|
|
Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d
Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa. |
| Mitä tarkoittaa kurillaan, muistan kuulleeni sanan muinoin Pohjois-Karjalassa? |
854 |
|
|
|
Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan
Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
|
| Mikä on halsti? (Minulle se on viilto tai haava.) |
1159 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille... |
| Mistä juontuu sanonta "olla henkitoreissaan" |
2169 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa
Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec
Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus... |
| Sana ikävoitto esiintyy mm vanhassa Homeros-käännöksessä. Mitä se tarkoittaa ja mikä on tämän hienon sanan historia? |
256 |
|
|
|
Sana "ikävoitto" tosiaan esiintyy Otto Mannisen Ilias-suomennoksessa (2.662-664):
Kasvoi Tlepolemos katon kauniin all', ikä karttui,
niin jopa taatoltaan oman löi enon hengeti kerran,
surman hält' ikävoitto Likymnios sai, vesa Areen.
Lainaus on niin sanotusta homeerisesta laivaluettelosta, jossa Ilias-eepoksen runoilija kuvaa ne kreikkalaisten joukko-osastot, jotka purjehtivat Troijaan. Tlepolemos oli rodoslaisten joukkojen komentaja, Likymnios taas oli Tlepolemoksen isosetä. Mannisen käännöksessä "ikävoitto" kääntää kreikan γηράσκοντα-sanan (gēráskonta), joka on γηράσκω-verbin (gēráskō) partisiippi. Sanan perusmerkitys on "vanheta" ja siihen myös "ikävoitto"-sana viittaa. Likymnios oli siis iäkäs mies... |
| Mitä tarkoitetaan sanalla "larvamaa"? |
1359 |
|
|
|
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
|
| Mistä tulee sana pots(l)ojo? Esim. 'mennä pots(l)ojolleen' eli mennä maate. Slangisana, voiko etymologia viitata venäjän kieleen? |
11162 |
|
|
|
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin |
| Mistä tulee murresanonta mennä kartanolle kun mennään ulos? Ainakin täällä pohjoisessa sanotaan menevämme kartanolle ulos mentäessä. |
2080 |
|
|
|
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mitä tarkoittaa sana orma? On sukunimi ja myös järven nimi. |
1370 |
|
|
|
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa... |
| Kuorittua maitoa kutsutaan Varsinais-Suomessa yleensä sanalla JOPPI mutta myös ilmeisesti itäperäistä sanaa KURRI käytetään. Onko saatavissa tietoa siitä mikä… |
1524 |
|
|
|
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891. |
Kysy kirjastonhoitajalta