| Kuinka paljon Suomessa on lounaismurteiden puhujia yhteensä? |
346 |
|
19.2.2019 |
|
Mitään lukua ei voi antaa. Perinteisellä lounaismurteiden puhuma-alueella eivät nykyään kaikki puhu mitään lounaismurretta, ja lounaismurteiden puhujia varmasti on muuallakin Suomessa. Kuka ylipäätään on lounaismurteiden puhuja, kuinka paljon hänellä pitää olla lounaismurteisia piirteitä puheessaan? |
| Onko olemassa sanontaa ei hurra perään hauku ja jos on niin mikä on hurra? |
476 |
|
12.2.2019 |
|
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai... |
| Löytyykö kirjaa tai tutkimusta, jossa olisi kerrottu esimerkkejä ruotsin kielen vaikutuksesta Pohjanmaan murteeseen? Mitä lainasanoja on jäänyt käyttöön jne… |
314 |
|
7.2.2019 |
|
Kyllä löytyy. Ainakin tällaisia opinnäytetöitä on tehty:
- Svenskpåverkade sammansättningar i den finska sydösterbottniska dialekten / Talonen Eero (pro gradu, Oulun yliopisto, 2003)
- Keskipohjalaisten murteiden ruotsalaiset lainasanat / Kyngäs Anne (lisensiaatintyö, Itä-Suomen yliopisto, 2000)
- Praatata och pruukata. En studie över svenska lånord i sydösterbottnisk dialekt / Heikkilä Hanna, Jouppila Sari (pro gradu, Oulun yliopisto, 1999)
- Kultaknapit ja knaffolit - ruotsalaisperäisistä sanoista Oulun murteessa / Huhtala Paula (julkaisussa XXVII kielitieteen päivät Oulussa 19.-20.5.2000, s. 108-115) Tämä artikkelikokoelma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514259653.pdf
Alla linkki hakuun, joka on... |
| Mitä paana tarkoittaa esimerkiksi nimissä Paananen ja Paanajärvi? |
2398 |
|
21.1.2019 |
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä. |
| Missäpäin käytetään sanaa "ylttyä" ylettämiseen? Itse olen Vantaalta ja aina käyttänyt "ylttyä", mutta helsinkiläinen mieheni ihmettelee, kun käytän sitä… |
816 |
|
6.11.2018 |
|
Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä. |
| Sievin kunnan Kiiskilänkylän historiaa muistelee Kalle (Kaarlo) Wiia (s.1898) vuonna 1980 tehdyllä murrenauhalla. Missähän sitä tallennetta säilytetään ja… |
250 |
|
10.9.2018 |
|
Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
|
| Varsinais-Suomessa olen kuullut sanonnan "Voi jeere!" tilanteessa, jossa kaikki ei ole mennyt suunnitellusti. Esimerkiksi Hämeessä ja Pirkanmaalla en ole… |
457 |
|
28.8.2018 |
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997 |
| Olisiko mahdollista loytaa juttuja Kainuun murteella internetista ? |
1151 |
|
8.8.2018 |
|
Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta
Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan:
http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html
Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja:
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/
Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:
https://peda.net/lohja/... |
| Mitä tarkoitetaan sanalla "kultapoju"? Entä onko sanalla myös ironinen merkitys? |
1128 |
|
9.4.2018 |
|
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
|
| Asiakkaamme etsi vanhaa runoa, lorua tai tarinaa. Se kertoo Maijasta ja Petrikistä. |
511 |
|
13.3.2018 |
|
Runo Maeja ja Petrikki löytyy Kalle Väänäsen murrerunokirjasta Savolaesta sanarrieskoo (Otava, 1924).
|
| Luin Virpi Adamssonin kirjan Repe. Siellä loppupuolella oli tekstiä nuutinpäivästä ja esiintyi sanat ruajuandroi ja örfliitei. Mitäköhän ne on? |
360 |
|
10.1.2018 |
|
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
|
| Tonttujen jouluyö laulussa lauletaan:....kotikoloihinsa alle sillan... niin mikä se silta on? |
1199 |
|
8.12.2017 |
|
Suomen kielen sanalla silta on useita merkityksiä. Se voi yhteydestään riippuen tarkoittaa mm. jonkin esteen yli johtavaa rakennelmaa, silmälasien linssejä nenän yläpuolella yhdistävää sankojen kaarta, hampaisiin ankkuroitua kiinteää hammasproteesia tai urheiluterminä asentoa, jossa vartaloa taivutetaan kaarelle (Lähde: MOT, Kielitoimiston sanakirja).
Useissa murteissa silta tarkoittaa myös lattiaa, permantoa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö, 2000). Jouluyönä tontut siis varmaankin hiipivät varpahillaan kotikoloihinsa tuvan lattian alle.
|
| Mitä tarkoittaa sana vouhka. |
1531 |
|
30.10.2017 |
|
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
|
| Miksi joskus d muuttuu j:ksi? Esim. Meijän koira tai teijän kissa. Onko tämä jotain murretta? Miksi näin tapahtuu ja miksi sitä kutsutaan? |
2873 |
|
19.10.2017 |
|
Suomen kielessä ei alkujaan ole ollut d-äännettä, esimerkiksi Kalevalassa d-kirjainta ei esiinny. 1500-luvulla Suomen kirjakielen suunnittelija Mikael Agricola päätyi kirjoittamaan th-äänteen d-kirjaimella tai dh-yhdistelmällä. Vuoden 1642 Raamatussa th-äänteen tilalle vakiinnutettiin ruotsin kielestä lainattu d-äänne. 1800-luvulla soinnilliset äänteet olivat ruotsia puhumattomalle kansanosalle vaikeita ja puhekielessä d-kirjain korvattiin helposti jollakin toisella tai jätettiin pois. Tämä d-äänteen korvaaminen on edelleen yleistä. D-äänne lausutaan parhaiten vierasperäisissä sanoissa kuten diabetes tai radon.
Puhekielessä d-kirjain korvataan Länsi-Suomessa esimerkiksi r tai h-kirjaimella lehti – lehren – lehen/saada – saaha/tehdä –... |
| Mitä tarkoittaa sana TIPITAMPPARI?Kertooko sana ihmisestä jonka pitää tehdä jokin asia tai pitää lähteä jonnekkin,mutta ennenkuin hän tekee kumpaakaan,hän… |
771 |
|
31.8.2017 |
|
Kotimaisten kielten keskus yritti selvittää sanan merkitystä. Tipitampparista ei löytynyt tietoja.
Tipistä on tietoja etenkin kananpojan merkityksessä;
tamppari on kankaan vanutuslaite tai sen käyttäjä,
tai hevonen, joka nostelee jalkojaan korkealle.
Tipi-alkuosaa käytetään myös vahvistuksena sanassa tipitarkkaan = erittäin tarkkaan. Ja vielä, tipitaari merkitsee tärpättiä (Suomen murteiden sanakirjassa hakusanan kipitaari alla).
Selvitystyö teki:
Anna-Liisa Kristiansson
Erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus
|
| Tällaisen tekstin löysin somesta: PIHKAS Haluaisin tietää, kenen kynästä se on. Muutenkin haluaisin löytää eri murteilla kirjoitettuja runoja, varsinkin etelä… |
3097 |
|
21.8.2017 |
|
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko... |
| "Nyt on lekeet liian levällään!" Mitähän ne nuo lekeet ovat? |
724 |
|
19.7.2017 |
|
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella... |
| Onko "friidu" nimenomaan tamperelainen sana nuoresta naisesta? Paljasjalkainen keski-ikäinen tamperelainen sanoi friidua tamperelaiseksi ilmaukseksi -… |
2819 |
|
19.5.2017 |
|
Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kertoo, että friidu on esiintynyt Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Tyttöä tai naista tarkoittavat sanat ovat slangissa muutenkin hyvin edustettuina, ja vuosisadan alusta niitä on kerätty yli kaksikymmentä erilaista. Friidu ja bööna pitivät käytössä pintansa kauan, kunnes 1960-70-luvuilla yleisimmäksi tyttöä tarkoittavaksi sanaksi tuli kimma. Friidun alkuperä on mimmin tapaan erisnimessä.
Stadin slangi ry. on valinnut Stadin friidun ja kundin vuosittain vuodesta 1996 asti (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65).
|
| Pyhäjoen varressa Merijärvellä on Ponnikkaperä niminen paikka. Mikä on ponnikka ja mistä paikka on saanut nimensä? |
807 |
|
3.4.2017 |
|
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
|
| Olen syntynyt Salossa lounaismurteiden alueella. Äitini syntyi Perniössä ja isoäitini (isänäiti) Halikossa. Muutettuani -70 luvulla Helsinkiin ei ollut sopivaa… |
853 |
|
20.8.2016 |
|
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten... |
Kysy kirjastonhoitajalta
