| Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… |
5092 |
|
|
|
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
|
| Mitä tarkoittaa, tai mikä on Koukkari ? |
3329 |
|
|
|
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008) kertoo, että sanalla ”koukkari” on useita lähellä toisiaan olevia merkityksiä. Se voi viitata siementen sekoittamiseen käytettyyn kolmikyntiseen auraan tai ihmiskäyttöiseen yksikyntiseen auraan, jota käytetään perunoiden multaamisessa. ”Koukkari” voi olla myös kaksipiikkinen puutadikko, jota käytetään perunan nostamisessa.
”Koukkari” voi merkitä hiilikoukkua tai tulen kohentamiseen käytettyä keppiä. Sillä voidaan viitata myös vain yleisemmin koukkuun tai koukkupäisiin työvälineisiin, kuten kauhaan, köydenpunonnassa käytettävään keppiin, jonka ympärille köyden säie kierretään, tai pärekaton teossa käytettävään kannatinpuuhun.... |
| Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… |
4383 |
|
|
|
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)... |
| Mitä tarkoittaa Seitsemässä veljeksessä käytetty termi fläätätä? |
968 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjassa (1988) annetaan fläätätä-sanasta kaksi esimerkkilausetta:
ei sitä (kissaa) saa reppii ei fläätät!
ja
Mennä fläätämään, lörpöttelemään, juoruamaan, flääsäämään.
Sopiiko kumpikaan näistä merkityksistä tekstiyhteyteen?
E.A. Saarimaa on laatinut 1919 Aleksis Kiven kielestä kommentoidun tutkimuksen
Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin".
Kirja on Turun kaupunginkirjastossa varastossa, sen saa käsiinsä muutaman päivän viiveellä. Siinä saattaisi olla lisätietoa.
|
| Sana on hemura, josta haluaisin tietoa. Mummuni käytti sitä puhuessaan kahvista. |
1577 |
|
|
|
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana... |
| Etymologiaa: Mistä juontuu hämäläinen tulta tarkoittava sana 'valki', 'valkea'...? Onko sillä yhteyttä sanoihin 'vaalea' tai 'valkoinen' ? |
2727 |
|
|
|
Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
|
| Millä alueilla Suomessa "tikkuri" tarkoittaa villapuseroa tai villatakkia? |
2876 |
|
|
|
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
|
| Mitä on vaapukkamehu? |
15316 |
|
|
|
Vaapukkamehu on vadelmista tehtyä mehua, vadelmamehua. Vaapukka-sana on murteellinen ja sitä käytetään vadelmasta lähinnä Suomen itäisissä murteissa: Kaakkois-Suomessa ja osassa Savoa (Lähde: Suomen etymologinen sanakirja, 5. osa).
|
| Haluaisin tietoa Kainuun murresanoista, mistähän niitä voisi löytää? |
3271 |
|
|
|
Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja:
Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990)
Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987)
Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978)
Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
|
| Löytyykö mistään tietoa mitä tarkoittaa "murre" sana lamu. Se liittynee ympäristöön ja maastonkuvioihin tai pinnanmuotoihin? |
2399 |
|
|
|
Etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle lamu nämä maastoon liittyvät selitykset:
Suuri yhtenäinen (pelto)alue, lakeus, tasanko (länsi- ja kaakkoismurteissa); notkelma, painanne, suo (pohjois-karjalan murteessa)
Teoksesta löytyy sanalle muitakin merkityksiä, samoin tietoja sen alkuperästä.
|
| Mitä merkitsee murresana "juilii". Onko kyseinen sana tyypillinen Oulun seudulle ja onko tämän seudun murresanoista olemassa mitään erillistä kirjaa? |
6832 |
|
|
|
Vasta ilmestyneen Oulun murteen sanakirjan "Jukka Ukkola: Ookko nä" (WSOY, 2000) mukaan "juilia" = vihloa, esim. "Pitäsköhän ostaa hohtimet, ku tuota viisauvenhammasta juilii aina kylmällä".
Sana on tyypillinen Oulun seudulle ja murresanoja löytyy yllä mainitusta kirjasta.
Oulun seudun murteesta löytyy muutakin kirjallisuutta, voit etsiä sitä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta asiasanoilla "murteet" ja "Oulu"
http://oukasrv16.ouka.fi:8001/Intro?formid=form2.html&ulang=fin
|
| Mitä tarkoittaa perinnesana krykkypaalit tai krykkybaalit? Onko kyseessä joku juhla? |
1890 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan krykkypaali tarkoittaa kuuliaisia, kuuliaiskestejä. Krykky tulee ruotsin kielen kainalosauvaa merkitsevästä krycka-sanasta. Ensimmäisenä kuulutuspäivänä pidettiin kestit ja tanssiaiset, joissa morsiamelle annettiin nauhoilla koristettu keppi, koska hänet muka oli pudotettu saarnatuolista, jolloin jalka oli katkennut.
|
| Mitä muuta ruhvana on kuin kylä Punkaharjulla? Vanhassa hautakivessä oli nimen perässä teksti "ruhvana nro 1". Mikään tietosanakirja ei anna vastausta. |
2725 |
|
|
|
Ruhvana-sanan merkityksen selvittämiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston maksuttomaan palvelunumeroon (09)7094991 (ma-pe klo 9-14). Toimiston sivut löytyvät myös internetistä http://www.domlang.fi/huolto/kielitoimisto.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta