minnesmärken

29 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Suomen presidenteillä on erilaisia muistomerkkejä/patsaita ympäri Helsinkiä, esimerkiksi Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Kiasman edustalla. Voitko… 307 15.3.2023 Alla on lyhyesti kahdeksan presidentin muistomerkistä Helsingissä. Hiukan enemmän saat tietoa esimerkiksi teoksesta Suomen presidenttien muistomerkit https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993296604006250 vuodelta 2000. Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.   Verkkosivulla Helsingin nähtävyyksiä – presidenttien muistomerkit https://jasittenmatkaan.fi/eurooppa/kotimaa/helsinki/helsingin-nahtavyyksia-presidenttien-muistomerkit/  on lyhyesti asiasta.   Helsingissä on Suomen presidenttien Kekkonen, Paasikivi, Mannerheim, Ryti, Kallio, Svinhufvud, Relander ja Ståhlbergien muistomerkit. Mauno Koiviston muistomerkki valmistunee syksyllä 2023 Pikkuparlamentin puistoon.   Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin patsas seisoo...
Tampereella kohistaan Leninin patsaasta, kertoi ajankohtaistoimittaja Ylen ykkösaamussa 22.6. haastatellessaan Virossa työskentelevää toimittajaa Viron… 226 23.6.2022 Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen. Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948. Kilpailuun saapui 12 työtä,...
Kurun haaksirikon muistomerkki Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella. Muistomerkkiin on kaiverrettu 14 vainajan nimet. Miksi heidän nimensä ovat… 323 8.11.2021 Kurun haaksirikon muistomerkki Kalevankankaalla on pystytetty yhteishaudalle, johon on haudattu neljätoista onnettomuuden uhria - monumentissa on näiden neljäntoista vainajan nimet. Kalevankankaalle on haudattu kaikkiaan 32 onnettomuudessa menehtyneestä 138 ihmisestä. Lähde:Jari Niemelä, Tampereen patsaat - ja muistolaatat  
Miksi Mount Rushmore -vuoressa on juuri näiden Yhdysvaltain presidenttien kasvot? George Washington, Thomas Jeffersson, Theodore Roosevelt ja Abraham Lincoln. 317 3.9.2021 Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia. Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä. Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua. Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien valtaa ja suuryritysten...
Milloin Olof Palmen murhapaikalle tuli muistolaatta? 245 1.2.2021 Torsten Treutigerin suunnittelema pronssinen muistolaatta on vuodelta 1994. Tarkempaa päivämäärää siitä, koska muistolaatta paljastettiin ja liittyikö tapahtumaan juhlallisuuksia, en saanut selvitettyä. Tosin saman vuoden kesäkuussa (17.6.1994) on ainakin muutamassa ruotsalaisessa sanomalehdessä, esim. Svenska Dagbladetissa ollut jotain juttua asiasta, mutta lehtien nettiarkistoja ei pääse vapaasti lukemaan.  Lähteet: http://www.explore.stockholm.se/default.asp?id=10167&lang=EN https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Torsten_Treutiger https://tidningar.kb.se/?q=%22torsten%20treutiger%22%201994
Joutsenon vanhalla hautausmaalla on vakaumuksen puolesta kaatuneiden muistomerkki. Työväenmuseo Werstas mainitsee sen pystytysajankohdaksi vuoden 1948… 194 23.9.2020 Teoksesta Muistoja Joutsenosta: Joutseno 375 juhlateos: Luettelo Joutsenon muistomerkeistä, löytyy maininta ko. muistomerkistä: Jäähyväiset Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneille Kuvanveistäjä Eino Räsänen Joutsenon sankaripatsastoimikunta (srk, kunta ja järjestöt) Paljastettu 7.5.1950 Vaikeaa löytää muuta tietoa, kun paikallislehtikin alkoi ilmestyä vasta 1966. Ehkä Etelä-Saimaassa tai vastaavassa tuon ajan Etelä-Karjalan lehdessä olisi voinut olla juttu aiheesta.  
Äänekoskella on vuonna 1918 menehtyneiden työläisten muistomerkki kaiketi vuodelta 1977. Onko paljastuspäivästä tarkempaa tietoa? Keiden pystyttämä se on? Kuka… 181 4.9.2020 Äänekosken kirjaston paikalliskokoelman kirjoista ei löytynyt muita tietoja kuin että pystyttäjä on "Äänekosken työväenjärjestöt". Sisä-Suomen Lehdessä todennäköisesti pystytys on aikoinaan uutisoitu, mutta Äänekosken kirjastosta sattuu puuttumaan juuri tuo 1977 vuosikerta kokonaan. Äänekosken museosta kerrottiin seuraavaa: Kansalaissodassa kaatuneiden työlaisten muistomerkistä löytyy hyvin vähän tietoa. Äänekosken kaupungin karttapalvelun mukaan muistomerkki on vuodelta 1977 ja sen ovat lahjoittaneet Äänekosken työnväenjärjestöt. Muistomerkistä itsestään ei löydy vuosilukua eikä tekijää, joiden perusteella sen paljastamisvuotta tai tekijää voisi selvittää. Museolla ei ole myöskään Sisä-Suomen lehteä vuodelta 1977, josta voisi etsiä ko....
Raumakuvaston nettisivulla on tieto: "Kansalaissodassa punaisten puolella kaatuneiden muistomerkki paljastettiin Rauman vanhalla hautausmaalla vuonna 1944."… 275 20.4.2020 Lehdessä Länsi-Suomi tiistai 29.8.1944 s.2.: "Muistokiven paljastus Rauman hautausmaalla viime sunnuntaina. Rauman Sos.dem. Työv.yhd. on hankkinut v. 1918 tapausten yhteydessä surmansa saaneiden haudalle muistokiven, jonka paljastustilaisuus pidettiin viime sunnuntaina. Yleisöä tilaisuudessa oli n. kolmisensataa henkilöä. ---"  Tilaisuus pidettiin siis sunnuntaina 27.8.1944 Kaarlo Reunasen veistämän muistomerkin viereen liitettiin nimipaasi, joka paljastettiin syyskuussa 1972 ja jossa on 147 sisällissodassa ja vankileireillä menehtyneen raumalaisen nimet. (Heino, Ulla: Rauma: Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, 2002, s.274)  
Loimaan vanhalla hautausmaalla ja Hirvikosken hautausmaalla lienee paljastettu vuonna 1951 vuoden 1918 punaisten muistomerkit. Mitkä ovat näiden muistomerkkien… 380 14.4.2020 Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä. http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/ Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille. Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:...
Hirvensalmen uudella hautausmaalla on 1918 punaisten muistomerkki. Milloin tämä muistomerkki on pystytetty, keiden pystyttämä se on? Kuka on suunnittelija ja… 799 13.3.2020 Hirvensalmen historiikkia kirjoittava historiantutkija Erkki Kinnunen kertoo sähköpostissaan 13.3.2020 seuraavaa:    "Pöyryn hautausmaalla eli ns. uudella hautausmaalla paljastettiin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille pystytetty muistopatsas Hirvensalmen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 29.7.1956. Patsasasia oli kehitteillä vuosia. Hirvensalmen työväenjärjestöjen yhteisen patsastoimikunnan toimesta kerättiin varoja patsaan hankkimista varten. Toimikunta, johon kuuluivat Adam Tillonen, Viljam Liimatainen ja Matti Ek, saivat tukea myös kunnalta. Kunta oli luovuttanut aikaisemmin tarkoitukseen 20.000 markkaa ja vuoden 1956 budjetissa 30.000 markkaa ja niin saatiin patsasrahasto kartutettua niin suureksi, että sen turvin voitiin patsas...
Työväenmuseo Werstaan sivulla on mainittu Ikaalisten punaisten muistomerkin paljastusvuodeksi 1952. Onko tarkempaa tietoa paljastuspäivästä, muistomerkin… 174 3.2.2020 Ikaalisten punaisten muistopatsas paljastettiin 29. heinäkuuta 1945. Muistomerkin toimitti Tyrvään kiviteollisuusliike, mutta sen suunnittelijaa eivät lähteeni kertoneet. Hautausmaalle lähdettiin kulkueena Kilvakkalan työväentalolta kello 11. Varsinainen paljastusjuhla alkoi torvisoitolla kello 13. Onni Lautsalo, Kansalaissota Ikaalisten seudulla Pohjois-Satakunta-lehden vuoden 1945 heinä-elokuun vaihteen numerot
Löytyykö mistään Alpo Sailon teosluetteloa? Suunnitteliko hän vapaussotureiden sankarimuistomerkkejä? 309 11.1.2020 Antero Tuomiston teoksessa Suomalaiset sotamuistomerkit (1998) on Ähtärin muistomerkin kohdalla mainittu juuri tämä Viktor Jansson ja paljastuspäivämääränä 26.9.1920. Myös Anna Sirolan teoksessa Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat (2017) vahvistetaan sama tieto. Kirjassa on artikkeli patsaan paljastustilaisuudesta (julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 28.9.1920): "Ähtärin sankaripatsas on -- kivenveistäjä V. Sailon, Tampereelta valmistama ja on se tehty tait. Janssonin piirustusten mukaan Jyväskylän mustasta graniitista." Vapaussodan perintö -julkaisun numerossa 4/2013 kerrotaan Alpo Sailon osuudesta vapaussotaan. Lehden kannessa on luonnos Vapaudenpatsaasta (vapaussodan...
Pispalassa on punakaarteille pystytetty muistomerkki. Useissa lähteissä kerrotaan pystytysvuodeksi 1982, mutta missään ei ole päivämäärää. Minä päivänä tuo… 293 7.10.2019 Merja Vainion luonnoksen pohjalta tehty Punakaartilaismuistomerkki paljastettiin lauantaina 5. kesäkuuta 1982 kello 14.00. Lähde: Pitkä prosessi päätökseen: Punakaartilaisille muistomerkki. - Hämeen yhteistyö 5.6.1982
Kuka taiteilija on tehnyt Helsingin vanhassa kirkkopuistossa sijaisevan ison harmahtavan hevosaiheisen muistomerkin? 262 29.1.2019 Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920.   https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/ http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258
! Öölannin sota Ahvenanmaalla, Bomarsundin linnoituksen taistelussa ranskalaisten ja brittien kaatuneiden lukumäärä? Onko kaatuneet haudattu Ahvenanmaalle, vai… 1332 22.8.2017 Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta. Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Kaipaisin tietoa kahdesta asiasta. Kuinka paljon Suomessa on nk. vapaussodan muistomerkkejä ja milloin ne pääosin on pystytetty. Toinen kysymys koskee… 605 8.6.2017 Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää. Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti. Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat: - Monumentum :...
Pyydän apua löytääkseni vastauksen, mikä muistomerkki ja missä. Minulla on n.1980 otettu kuva kuva, jossa lapseni ovat muistomerkin edessä. Muistomerkki on n… 953 11.4.2017 Kyseessä saattaisi olla Ensio Seppäsen suunnittelema Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkki Savukosken Kuoskun kylässä. Laatan teksti on seuraavanlainen: Tämä muistokivi pystytetty 3.9.1941 partisaanien uhreiksi joutuneille Jälkipolvet: Älä kysy mitä maaltasi saat, kysy sitä mitä voit sille antaa. http://3.bp.blogspot.com/-9Dxr9we0TVA/TgMGPMyZxuI/AAAAAAAAAIs/6CI1TuIPr… "Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen. Sen mahtava graniittipaasi otettiin sodanaikaisesta Salpalinjasta. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1979. Siihen lisättiin 15.7.1994 laatta, jossa on Kuoskussa surmattujen ja sodissa 1939 – 1945 kaatuneiden kuoskulaisten nimet. Nimiä on 19. Käyntiohje: Kuoskun kylä on noin 15 km Savukoskelta Sallan...
Hietaniemen hautausmaan pääportin vasemmalla puolella, lähellä Urho Kekkosen hautaa, on suuri, musta hautakivi, jonka päällä on kookas kullanvärinen joutsen -… 4749 15.9.2015 Kyseessä näyttäisi olevan valtioneuvos Harri Holkerin (1937 - 2011)hauta. Haudalla on mustan kivipaaden päällä kullanvärinen joutsen. Hautamuistomerkin on suunnitellut Pekka Jylhä ja sen nimi on "Veden muisti". https://www.google.fi/#q=hietaniemen+hautausmaa http://yle.fi/uutiset/harri_holkerin_hautamuistomerkki_julkistettiin_hi… http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305600148503
Helsingin pääpostitalon aulassa on pro patria laatta toisessa maailmansodassa kaatuneista. Ovatko henkilöt olleet postin palveluksessa vai millä perusteella… 991 5.1.2015 Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ). Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit. Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin: ”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä. Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika. Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle. Vainajat olivat henkilöitä...
Hyvä kirjastonhoitaja, Onko Hämeessä mahdollista vierailla Uno Cygnaeuksen elämää selvittävässä museossa? 1182 24.6.2014 Hämeessä ei ole Uno Cygnaeus -museota eikä muuallakaan Suomessa. Jyväskylän yliopiston museossa on ilmeisesti kuitenkin aineistoa myös Cygnaeuksen elämäntyöstä, http://www.jyu.fi/tdk/museo/uno.html Hämeenlinnassa on Uno Cygnaeuksen muistolaatta hänen syntymäkotinsa paikalla sijaitsevan talon seinässä osoitteessa Saaristenkatu 5, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Muisto… Hämeenlinnassa on myös vuonna 1965 valmistunut Uno Cygnaeuksen muistomerkki "Kasvun kivi" Kaurialan koulun edustalla. Veistos on Harry Kivijärven suunnittelema, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Veisto… Cygnaeuksen lapsuuden kotipaikkakunnalla Janakkalan Leppäkoskella on Armas Hutrin suunnittelema Cygnaeuksen...