metsätyö

6 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–6.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin kaunokirjallista tekstiä puun kaadosta, polttopuiden sahaamisesta ja metsurin työstä. Vinkkejä? 48 7.6.2021 Tässä joitakin metsätyöaiheisia kaunokirjallisuusvinkkejä.   Runoja: Siintävät kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista   Romaaneja: Huovinen, Veikko: Koirankynnen leikkaaja Huovinen, Veikko: Puukansan tarina Sandberg, Timo: Elämänluukku   Lyhyempiä suorasanaisia tekstejä: Suomen saloilla : kertomuksia ja perimätietoa savotoilta ja uittopurojen varsilta Sydänpuuta : novelleja metsästä
Ostaisin teoksen "Jätkät sen kun porskuttaa". Onko tietoa mistä löytyis? 74 15.10.2020 Timo Laaksosen, Pekka Laaksosen ja Urpo Vennon teos Jätkät sen kun porskuttaa ilmestyi vuonna 1970 (Weilin + Göös). Kyseessä on siis niin vanha teos, että kirjakaupoista sitä ei voi ostaa. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaattien tarjontaa voi tutkia kätevästi netistä. Teosta näyttää olevan saatavilla joistakin netissäkin palvelevista antikvariaateista, joiden sivuille löydät helposti googlettamalla vaikkapa teoksen nimellä. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.332958
Englanninkielinen teksti kertoo tukkimiehistä entisaikaan. Työt oli jaettu. Yksi kaatoi puun, yksi katkoi osiin. "Katkoja" on englanniksi buck logger, buck… 60 19.3.2020 Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman. Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä kirjoista ja...
Luin Aarre-lehdestä artikkelin kehitysvammaisten asuinyhteisöstä, jossa työtoimintana tehtiin metsätöitä. Ajankohta oli 2009-2011 välillä. Myöhemmin olisin… 249 3.11.2014 Aarre-lehdessä 1/2010, s. 38 - 41, on ilmestynyt artikkeli "Miesten savotta", joka käsittelee metsässä työtoiminnassa käyviä kehitysvammaisia.
Minun tulisi kirjoittaa essee aiheesta 'Saha ja savotta maaseutua muuttamassa'. Mistähän löytyisi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta? 1324 18.11.2010 Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa: RANNIKKO, PERTTI METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO 1987 KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81 KAINULAINEN, Kalevi Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006 - tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista JUUTILAINEN, SEPPO JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988 TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11 VIRTANEN, Pekka Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008 Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta: BJÖRN...
Entisen Rovaniemen maalaiskunnan alueella, nykyisellä PV:n Rovajärven ampuma-alueella on Ahvenjärvi. Se on vajaa 10 km Yli-Nampan kylästä itään. Tällä… 818 17.10.2006 Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja? Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".