Yleradio 1:n sarjassa "Matkoja maalauksiin" osiossa Dyrer ja melankolia, noin 14:23, mainitaan "Jupiterin taulukko". Nettihaku "Jupiterin taulukko" ei tuota… |
202 |
|
|
|
Albrecht Dürerin Melankolia I -kuparikaiverrustyössä (1514) on lukuisia melankoliaan liittyviä viittauksia ja symboleja. Kuva teoksesta löytyy alla olevasta linkistä:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Albrecht_D%C3%BCrer_-_Melencolia_I_-_Google_Art_Project_(_AGDdr3EHmNGyA).jpg
Yksi alakuloon liittyvä viittaus on työn oikeassa yläkulmassa sijaitseva niin sanottu taikaneliö. Taikaneliöt ovat kokonaisluvuista koostuvia neliöitä, joiden rivien, sarakkeiden ja lävistäjien summa on sama. Erikokoiset neliöt yhdistettiin usein eri planeettoihin. Esimerkiksi 3 X 3 neliö yhdistettiin Saturnukseen, 5 X 5 neliö Marsiin ja 7 X 7 neliö Venukseen. Dürerin teoksen 4 X 4 taikaneliö yhdistettiin nimenomaan Jupiteriin. Kyseisen planeetan katsottiin... |
Onko olemassa tietokirjallisuutta siitä, miksi etenkin meitä suomalaisia viehättää musiikissa ja miksei muussakin taiteessa melankolisuus, ahdistus, masennus,… |
1081 |
|
|
|
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain... |
Mitä on kirjoitettu melankoliasta? Erityisesti ns. "skandinaavinen melankolia" kiinnostaisi eri ilmenemismuodoissaan. Aiheeseen liittyvää tiedonhakua on… |
1109 |
|
|
|
Suomeksi on hiljan ilmestynyt ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin teos "Melankolina huoneet". Turkulaisen kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohelan väitöstutkimus "Huhtikuun tekstit" (2008) käsittelee kolmea naiskirjailijaa, Victoria Benedictssonia,Amelie Skramia ja Laura Marholmia, juuri melankolian näkökulmasta. Hänen lähdeluettelostaan löydät lisää tutkimuskirjallisuutta. Tuohelan artikkeli löytyy mm. teoksesta "Kulttuurihistoriallinen katse" (2010). Artikkelikokoelmassa "Nostalgia: kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista" (2007) voi myös olla hyötyä. Ruotsalaiselta uskontotieteilijä Owe Wikströmiltä on suomennettu teos Kaipauksen puolustus (2010). Norjalaisen Espen Hammerin pieni teos "Melankoli: en filosofiks esse... |
Etsin esseeni materiaaliksi kotimaista romaania, jossa jollain tapaa käsiteltäisiin melankoliaa ja sen vaikutuksia ihmismieleen (esimerkiksi itsetunnon ja… |
1213 |
|
|
|
Melankolinen mielenlaatu oli olennainen osa 1900-luvun alkupuolen dekadentin kirjallisuuden estetiikkaa. Pirjo Lyytikäinen on käsitellyt tältä aikakaudelta mm. L.Onervan ja Volter Kilven tuotantoa, joista on löydettävissä malliesimerkkejä melankolisista henkilöhahmoista.
Tämänpäivän kirjailijoista melankolista mielenlaatua ovat käsitelleet ainakin Bo Carpelan, Riku Korhonen, Asko Sahlberg, Juha Siro ja Pasi Jääskeläinen. Näistä mm. Sahlbergin teos "Yhdyntä" sisältää melankoliaan kuuluvaa kohtalonomaista alakuloa ja yksinäisyyttä. Jääskeläinen on tutkinut melankoliaan liittyviä kysymyksiä erityisesti runoissaan ja mutta myös muissa kirjoituksissaan. Anna Hollsten on tutkinut Bo Carpelanin teosten melankoliaa mm. "Kirjallisuus, tunteet ja... |