| Miten otan yhteyttä väestörekisteriin sukututkijana? |
1375 |
|
24.6.2019 |
|
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista.
Sukuselvityksen... |
| Olen harkinnut sukunimeni muuttamista ruotsinkieliseksi mm siksi, että kyseinen nimi esiintyy 2-kielisellä alueella ja on ollut ristimänimeni ikäni. |
509 |
|
18.7.2018 |
|
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan... |
| Miten yksityishenkilö saa teiltä kiinteistörekisteriotteen,rasitustodistuksen ja lainhuudatustodistuksen |
931 |
|
4.6.2014 |
|
Karkkila kuuluu Länsi-Uudenmaan maistraatin toimialueeseen ja sen Espoon yksikköön. Nämä kiinteistökaupassa tarvittavat otteet ja todistukset saa sen kautta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tarvittavat yhteystiedot:
http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Lansi-Uuden…
|
| Olen jo pitkään seurannut Vantaalla eräitä vanhoja hylättyjä rakennuksia, jotka ovat jo niin huonossa kunnossa, että niitten pelastamiseksi ei ole enää mitään… |
899 |
|
22.10.2013 |
|
Erilaisia tietoja kiinteistöistä ja niiden omistajista löytyy Väestörekisterikeskuksesta. Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=170&docid=212 omilla sivuilla kerrotaan seuraavasti:
Väestötietojärjestelmässä olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Kiinteistötietojen ylläpidosta on säädetty väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009).
Väestötietojärjestelmään rekisteröidään kiinteistöistä muun muassa seuraavat tiedot:
Kiinteistötunnus
Tilan nimi
Omistajan nimi ja osoite
Saanto- ja lainhuudatus
Kiinteistöllä sijaitsevat... |
| Mistä osoitteesta löytyy vapaiden sukunimien lista ? |
6455 |
|
1.2.2011 |
|
Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Pyydän apua kinkkiseen jumitilanteeseen. Teen sukututkimusta ja vastaani on tullut henkilö, jota en löydä netin sukututkimusarkistoista vaikka suullista tietoa… |
1678 |
|
30.12.2010 |
|
Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa.
Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21
1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat.... |
Kysy kirjastonhoitajalta
