maanmittaus

Tilaa aihepiirin maanmittaus RSS-syöte
9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka löysi Nummelan Viivan? 73 Viivaa ei ole löydetty, vaan se on perustettu vuonna 1933. Se on maailman tarkin luonnossa mitattu viiva. Yrjö Väisälän kehittämällä interferenssimenetelmällä se on mitattu vuodesta 1947 saakka. Nummelan viivan avulla tutkitaan ja kehitetään maailman tarkimpia pituuden mittalaitteita. Lisätietoa perusviivasta voit kysyä Maanmittauslaitokselta.Lähteet ja lisätietoaHelsingin Sanomat 23.6.2025: Nummelan tarkka perusviiva on arvostettu vientituote (koko artikkeli tilaajille) https://www.hs.fi/tiede/art-2000011277662.htmlMaanmittauslaitos: Nummelan normaaliperusviiva https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimu…Maanmittauslaitos 7.1.2025: Nummelassa on maailman tarkin viiva https://www.maanmittauslaitos.fi/...
Lyhty- ja sähköpylväissä olevat merkit Mitä ovat joissakin pylväissä n. 4 x 4 cm olevat vahvasta heijastemuovista valmistetut neliön muotoiset merkit? Merkissä… 47 Lähetin kysymyksen Fingridille palautelomakkeella ja sieltä ystävällisesti vastasi Pasi Turunen Maankäyttö ja Ympäristö -osastosta. Hän toteaa, että heijastinlevyt eivät liity käyttötarkoitukseltaan suoraan voimajohtoihin tai voimajohtopylväisiin ja että on itse saanut maanmittausalan koulutuksen, joten on aika varma vastauksen oikeellisuudesta: "---Kuvauksen perusteella uskon kyseessä olevan maanmittauksessa Takymetri -nimisellä mittalaitteella käytettävästä heijastinlevystä.--- Näitä heijastinlevyjä käytetään yleisesti maanmittaustöissä, joissa takymetrilaitteen sijaintikoordinaatit saadaan tarkasti selville tällaisten ennakkoon johonkin kiinteään alustaa asetettujen ja mitattujen heijastinlevyjen avulla. Tässä tapauksessa maanmittaaja...
Mikä on Helsingin ja Turun täsmällisen paikallisajan ero? 211 Paikallisaika, eli keskiaurinkoaika, määräytyy paikan pituusasteen ja sen mukaan, milloin aurinko on korkeimmillaan kyseisessä paikassa. Yleisesti ottaen paikallisaika on se hetki, jolloin kello on kaksitoista päivällä ja aurinko on korkeimmillaan.Ensimmäinen askel on selvittää paikan pituusaste. Esimerkiksi Helsingin pituusaste on noin 24°57’ itäistä pituutta ja Turun noin 22°16’ itäistä pituutta.Aikaeron laskeminen toimii näin:Ensiksi on määritettävä, kuinka kauan yksi pituusaste vastaa ajassa. Maapallo pyörii 360 astetta 24 tunnissa, eli 15 astetta tunnissa (360 astetta / 24 tuntia). Koska tunnissa on 60 minuuttia, jokainen pituusaste vastaa 4 minuuttia ajassa (60 minuuttia / 15 astetta).Tämä tarkoittaa, että kun siirrytään yhden...
Missä opiskeltiin maanmittausinsinööriksi 1800- luvun lopulla (Helsingissä). Missä matrikkelissa voisi olla opiskelleiden nimet? 123 Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908‎Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan...
Mistä löytyvät korkeuskiintopisteiden tiedot? 222 Palvelun tuottaa Maanmittauslaitos. Lisää tietoa sivulla https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-…
Olen ostamassa asuntoa Helsingin kantakaupungista ja ilmastonmuutos huolettaa. Jos merenpinta nousee, jotkut kaupunginosat tai talot voivat tulvia tai jäädä… 339 Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti…
Kun isosta tilasta on vuonna 1939 lohkottu maa-alue tuleeko tästä maa-alueesta kantatila? 706 Pääsääntöisesti kantatilalla tarkoitetaan lohkomistoimituksen yhteydessä ns. emätilaa, josta on lohkottu osia. Tällöin kantatilalla säilyy alkuperäisen tilan nimi. Poikkeuksia tästä kuitenkin on. Tilaan kohdistuvat kiinnitykset voivat vaikuttaa asiaan. Halkomistoimituksessa voidaan koko tilajako uudistaa. Tarkemman tiedon saamiseksi pitäisi etsiä tämä kyseinen kiinteistötoimitus alueen kiinteistörekisterinpitäjältä, jota voi tiedustella Maanmittauslaitoksen valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 530 1100. Suuri osa kiinteistötoimitusten tiedoista on jo sähköisessäkin muodossa lähetettävissä.
Löytyykö maanmittausalaa koskevia kirjoja, jotka käsittelevät työturvallisuutta ja jos löytyy niin mistä? 1734 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, löytyy kyllä aineistoa maanmittauksesta ja maanmittausinsinöörien työstä (hakutyyppi aihehaku, hakusanat ”maanmittaus”, ”maanmittausinsinöörit”). Teosta, jossa käsiteltäisiin nimenomaan tämän alan työturvallisuutta, ei näyttäisi löytyvän. Yleensä työturvallisuudesta kyllä löytyy runsaasti aineistoa hakusanoilla ”työturvallisuus”, ”työturvallisuusmääräykset”, ”työturvallisuuslaki”. Muutama teos löytyy myös sanahaku-hakutyyppiä käyttäen yhdistämällä hakusanat ”maanmittaus” ja ”lainsäädäntö”, mutta niissäkään ei ainakaan luettelointitietojen perusteella näyttänyt olevan tietoa juuri työturvallisuudesta. HelMet-tietokannasta löytyy asiasanalla ”kartoitus” mm....
Vanhat kartat Lappenranta Kymenlaako piirtänyt Maanmittari Anders Westermark n. 1720-1745. Muuta tietoa sen ajan maanmittareista 1494 Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933. 1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html) ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa. Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa...