linnut

Tilaa aihepiirin linnut RSS-syöte
131 osumaa haulle. Näytetään tulokset 101–120.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksei dinosauruksia oo enää ? :((((((((( 879 Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon nykykäsityksen mukaan n. 65 miljoonaa vuotta sitten. Sukupuuton syynä pidetään suuren asteroidin törmäämistä maapalloon. Toinen mahdollinen syy voi olla tappava virus. Myös tulivuorenpurkaus voi selittää sukupuuton. Nykykäsityksen mukaan linnut voivat olla dinosaurusten suoria jälkeläisiä, joten ehkäpä dinosauruksia tässä mielessä yhä onkin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dinosaurukset http://tieku.fi/luonto/menneisyyden-elaimet/mika-tappoi-hirmuliskot
Osaavatko pelikaanit sukeltaa? Jos osaavat, kuinka syvälle? Kuinka kauan ne pystyvät oleskelemaan pinnan alla? 1236 Pelikaanilintuihin kuuluu monenlaisia merilintuja, jotka ovat taitavia kalastajia. Näillä kaikilla on räpylät. Pelikaaniheimossa (Pelecanidae) on 8 lajia. Pelikaani pystyy räpylöillään meloen etenemään jopa kuusi kilometriä tunnissa. Teos "Linnut" sarjassa Maailman luonto kertoo että ... "pelikaanit pääsevät ilmaan juoksemalla pitkin vedenpintaa ja kaartelevat mielellään nousevissa lämpimissä ilmavirtauksissa"... Ruskopelikaani (Pelecanus occidentalis) erottuu muista pelikaaneista siinä että se vaikuttaa mieluiten merten matalissa rannikkovesissä. Se esiintyy Yhdysvaltojen etelärannikolla sekä Keski- ja Etelä Amerikassa. Ravinto koostuu enimmäkseen kalasta, jota saalistetaan syöksysukeltamalla 3-9 m korkeudelta. Sukellus tapahtuu aina...
Etkö tosiaan löydä oikeata vastausta kysymykseeni kyyhkysten kyvystä tarkkailla pestyjä lasipulloja, johan minulta menee "kohta" uskottavuus kavereiden… 1184 Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja: http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori… http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0… Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Mikä on Maltan kansalliseläin? Mikä on Maltan kansallislintu? Mikä on Maltan kansalliskukka/kasvi? 3158 Maltan kansallislintu on sinirastas eli Monticola solitarius, englanniksi Blue rock thrush (Eupedia, http://www.eupedia.com/europe/national_birds_flowers_europe.shtml). Suomeksi tietoa löytyy Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinirastas) sekä esim. kirjasta Suomen ja Euroopan linnut (Gummerus, 2001). Muusta luonnonvaraisesta kansalliseläimestä en löytänyt mainintaa. Maltan kansalliskoira on Kelb tal-fenek eli faaraokoira (http://www.kelb-tal-fenek.de/indexeng.htm, suomeksi http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_rotum). Kansalliskasvi on ainoastaan Maltalla esiintyvä Cheirolophus crassifolius, engl. Maltese rock centaury, josta löytyy kuva ja englanninkielistä tietoa esim. osoitteesta http://www.maltawildplants.com/ASTR/...
Mikä on Etelä-Savon maakuntalintu ja mikä on valinnan peruste? 1487 Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä. Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä. Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä. http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Sateen jälkeen madot tulevat asfaltille etteivät hukkuisi koliohinsa ja niitä on niin paljon että on mahdoton olla astumatta päälle. Luulisi että linnut… 1508 Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin. Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Olen miettinyt pääni puhki kun arvuuttelen muuatta kirjan nimeä. Kirja kulkee yleensä nimellä Lintumies (myös ko elokuva). Se kertoo elinkautisvangista, joka… 2610 Todellisiin tapahtumiin perustuva kirja "lintumiehestä" on Thomas E. Gaddisin Birdman of Alcatraz : the story of Robert Stroud, joka julkaistiin vuonna 1955. Kirjan pohjalta tehtiin samanniminen menestyselokuva vuonna 1962 (pääosassa Burt Lancaster). Suomessa tätä John Frankenheimerin ohjaustyötä on esitetty nimellä Alcatrazin vanki. Gaddisin kirjaa ei ole suomennettu. Stroud tuomittiin 12 vuodeksi murhasta vuonna 1909. Leavenworthin vankilassa vuonna 1916 Stroud surmasi vanginvartijan ja hänet tuomittiin kuolemaan. Tuomion täytäntöönpanoa odotellessaan hän alkoi kasvattaa ja myydä kanarialintuja, mikä oli alkusysäys Stroudin mittavalle uralle lintujen parissa. Pitkällisen oikeustaistelun jälkeen kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi...
Miten tapahtuu lintujen lisääntyminen ja onko niillä samanlaiset sukuelimet kuin nisäkkäillä? 50320 Linnuilla ei ole ulkoisia sukupuolielimiä (joillakin lajeilla mm. sorsalintukoirailla on kuitenkin penis). Lintukoirailla ja -naarailla on kloaakki eli yhteissuoli, jonka kautta siittiöt kulkeutuvat koiraasta naaraaseen. Saman kloaakin kautta poistuvat myös linnun ulosteet. Paritellessaan linnut laittavat kloaakkien aukot vastakkain ja samalla siittiöt siirtyvät. Lintujen parittelu on nopeasti ohi, mutta se toistuu useasti. Yllä oleva tieto, samoin kuin paljon muuta lintutietoa löytyy Bird Life Suomen sivuilta: https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/muita-lintukysymyksia/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kloaakki http://fi.wikipedia.org/wiki/Linnut
Kuinka korkealle linnut voivat lentää? 13196 Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen. Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja....
Olen yrittänyt metsästää tietoa 1970-luvulla saamastani lasilinnusta. Olen etsinyt netistä, lähettänyt tunnistukseen alan keskustelupalstalle. Linkki: http:/… 4456 Lintusi näyttäisi hyvin samanlaiselta kuin Oivan Toikan Nuutajärven lasissa luomat linnut. Selailin seuraavia teoksia, joista en valitettavasti löytänyt juuria tuota lintua Toikka, Oiva, Oiva Toikka : lasi ja design / teksti: Jack Dawson ; [suomennos: Tomi Snellman] Helsinki : WSOY, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino). Oiva Toikka : Lasia = Glas = Glass : 13.5. - 11.9.1988 Suomen lasimuseo / Toikka, Oiva. Riihimäki : Suomen lasimuseo, [1988] Toikka, Oiva, Oiva Toikka : lasia Nuutajärveltä = glas från Notsjö = glass from Nuutajärvi : Amos Andersonin taidemuseo = Amos Andersons konstmuseum = Amos Anderson Art Museum, 22.10.1995 - 7.1.1996 / Oiva Toikka ; [toimittajat = redaktörer = editors: Päivi Jantunen, Kaj Martin, Liisa Räsänen...
Etsin runoa, joka alkaa kutakuinkin näin: "Varis, tavallisen harmaa ystävämme talvella on harvasanainen - -" Löytyisiköhän kirjastonhoitajalta runon… 1521 Runo löytyy löytyy Inkeri Karvosen kokoelmasta Huilupuu ja ruusukissa (Suomen Rauhanydistysten Keskusyhdistys 1996).
Http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-100&ju=769474 Tässä osoitteessa, linkissä puhutaan lauluvihkosesta, johon on koottuna lauluja, joita punatulkun on… 2609 Kyseessä on varmaankin maineikas jo v. 1717 julkaistu englantilainen nuottikirja ”The Bird Fancyer´s Delight” (”Linnunystävän ilo”), tekijänään puolittain anonyymi Mr. Hill. Kirjasen avulla yritettiin opettaa häkkilintuja toistamaan sävelmiä, joka oli tuona aikana suosittu ja tuottoisakin harrastus. Nuottivihkosta on otettu uusia laitoksia tähän päivään saakka ja nykyään saatavilla olevassa on kaikkiaan 43 laulua, jaoteltuna eri linnuille. Lintuvalikoimaan kuuluu mm. punatulkku (10 sävelmää), hemppo (9 sävelmää), kottarainen (3 sävelmää), leivo (3 sävelmää), papukaija ja satakieli (2 sävelmää). Kappaleet on sovitettu soitettavaksi nokkkahuilulla ja niitä esiintyy myös ko. soittimen harjoitusoppaissa. Linkkejä : http://www.musicroom.com/se...
Paljonko suunnilleen talitintti voi syödä päivässä tai vuorokaudessa jos määrä muutetaan maapähkinöiksi tai auringonkukan siemeniksi? Haluaisin tietää… 4465 Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12… Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim. Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
Mikä on maailman yleisin luonnonvarainen lintulaji? 5998 Earthlife.net sivuston mukaan maailman yleisin luonnonvarainen lintu on joko varpunen (passer domesticus) tai miljoonakutoja (Quelea quelea). http://www.earthlife.net/birds/intro.html Lisätietoa molemmista lajeista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Miljoonakutoja http://fi.wikipedia.org/wiki/Varpunen http://www.birdphoto.fi/lajikuvat/pasdom/
Näin närhen ( linnun ) kaupungin keskustassa, ko. oleva lintu on mielestäni aika harvinainen näky keskellä kaupunkia. olenko oikeassa? 1379 Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
Haluaisin saada tietoa luonnossa elävästä ankasta , sen elintavoista poikasista, luonnossa ankkaa uhkaavista elämistä ja kaikkea villi-ankkoihin liittyvää. 2482 Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista - Suomen lintuopas / Pertti Koskimies - Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall - Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki - Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto) Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Onko pääskysenpesä ruokaa? Meidän kesäpaikkaan pääskyset tekivät keväällä kaksi pesää, mutta pesivät vain toisessa, poikasten alkaessa lentää, se toinen pesä… 8614 Pääskyset eivät syö käyttämättömiäkään pesiään. Kirjastomme lintuasiantuntijan mukaan pääskyjen pesät useinkin putoavat, koska niiden rakennusmateriaalina käyttämä savi on haurasta eikä kestä käyttöä. Pudonnut pesä hajoaa ja häviää nopeasti kokonaan. Ihmiset ovat kyllä käyttäneet pääskysen pesiä monin tavoin. Vuonna 1788 ilmestynyt Christfrid Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki neuvoo mm. tällaisen tavan: Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty ; ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan hywä. Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita,...
Mistäköhän löytäisin cd-levyjä tms. äänimateriaalia, johon olisi tallennettu lintujen ääniä ja nimiä? 2473 Linnunlauluäänitteitä löytää HelMetistä esim. yhdistämällä sanahaussa hakusanat ’linnut’ ja ’äänet’ http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=linnut+%E4%E4net&m=&l=&Da=&Db=… . Haulla tulee melkoinen määrä äänitteitä ja esim. kirjoja, joissa on liitteenä cd-levy. Kaikkia äänitteitä ei ole tarkoitettu lajien tunnistamiseen, mutta tässä muutama esimerkki siihen tarkoitukseen sopivista: Jännes: Linnunlaulun Suomi, kirja + cd-levy liitteenä (Otava, v. 2005) Koskimies: Kotimaan linnut, kirja + cd-levy liitteenä (WSOY, v. 1996) Suomen ja Euroopan lintuopas, kirja ja cd-levy erikseen (Valitut Palat, v. 2003) Luonto soi –sarjan cd-levyt, osat 1-9 (äänittäjä Lauri Hallikainen). Internetistä löytyy myös sivusto, josta löytyy...
Mikä ja kenen kirjoittama runo päättyy sanoihin ..leivo laulun virittää Suomessa on kevät 1818 Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
Tarvitsen tietää seuraavien eläinten latinalaiset nimet: tari, saparoapina, pitkäpyrstö. 3662 Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus, pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx. (Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990) Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.