| Kysymys lokin muninnasta: katselin lokkeja, ja mietin, kuinka kauan lokin parittelusta kestää, että naaras munii munan? :) |
1357 |
|
23.4.2021 |
|
Ylen ja Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin:
Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan.
Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni…
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/
|
| Kuinka paljon linnut ja oravat pitävät metsien tuholaiskantoja kurissa? |
328 |
|
15.4.2021 |
|
Kysymykseesi on vaikea löytää tarkkoja lukuja. Tässä artikkelissa mainitaan, että linnut syövät kolmanneksen hyttysistä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1238022
Voisi siis olettaa, että linnut syövät myös tuhohyönteisiä suuren määrän.
Tiedämme, että esimerkiksi puukiipijä on merkittävässä roolissa kirjanpainajan torjunnassa. Kirjanpainaja on merkittävä metsien tuholainen.
https://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/144-linnut-viljelijan-apureina
Sen sijaan en löytänyt tietoa oravien roolista tuholaiskantojen harventajina. Oravat syövät jonkin verran hyönteisiä, mutta niiden pääravintona ovat kuitenkin kävyt. Oravia on myös määrällisesti vähemmän kuin lintuja. |
| Pitäisi löytää sanat runoon, jossa on mm. ajatus: "Mustarastas tulvan lintu, peltomiehen kaveri", ehkä sellaisenaankin. |
240 |
|
29.3.2021 |
|
Tällaista runoa ei valitettavasti vastaani tullut. Tämäntapaisia lintuihin liittyviä uskomuksia löytyy kyllä perinneaineistostamme runsaasti. Hyviä lähdeteoksia erityisesti lintuperinteestämme kiinnostuneille ovat esimerkiksi Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä ja Eero Ojasen Suomen myyttiset linnut. Järvisen kirja hyödyntää ja siteeraa perinneaineiston lisäksi myös runoilijoidemme lintuaiheista lyriikkaa.
Sekä Järvinen että Ojanen nostavat peltomiehen kaveriksi västäräkin. Se liittyy myös tulviin sitä kautta, että kansantarinat kuvaavat västäräkin jäiden rikkojana: sen tultua jäät alkavat sulaa. Rastaiden taas on katsottu ennakoivan säiden muutoksia. Niitä on pidetty myös milloin... |
| Mitä merkityksia eri lintulajeilla on ollut suomalaisessa muinaisuskossa? Onko Sielulintu ollut jotain tiettyä lajia? |
861 |
|
15.2.2021 |
|
Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.
Suomen myyttiset linnuthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415
Lennossa : suomalainen lintu historian siivillähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012
Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa:
https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaankirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu |
| Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei… |
318 |
|
8.2.2021 |
|
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi. |
| Kapustarinta, kurmitsa, hömötiainen... monilla linnuilla on outoja ja hauskoja nimiä. Löytyisikö kirjaa, jossa selitettäisiin miten lintujen nimet on "keksitty… |
487 |
|
27.1.2021 |
|
Kaisa Häkkisen Linnun nimi on verraton lähdeteos lintujen nimien historiasta kiinnostuneelle. |
| Kuinka monta lintulajia pesiytyy Suomessa? |
284 |
|
26.1.2021 |
|
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/ |
| Miten käkikello sanoo "kukkuu"? |
914 |
|
8.1.2021 |
|
Perinteisessä käkikellossa ääni tulee kahdesta pienestä gedackt-pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. Englanninkielinen video perinteisen käkikellon toimintaperiaatteista löytyy seuraavasta osoitteesta: https://vimeo.com/79152913.
On olemassa myös pattereilla toimivia käkikelloja. Tällaisissa käkikelloissa ääni tulee nauhoitteelta. |
| Mistä hömötiaisen nimessä oleva hömö tulee? Tarkoittaako se jotain? |
850 |
|
28.12.2020 |
|
"Mistä lie lintu nimensä saanut, sitä ei taida sanoa etymologia. Mutta minäpä kerron: äänellä ja päälakikalotilla täytyy olla jokin vaikutus erikoiseen, suomen kielen erityisiä vokaaliominaisuuksia osoittavaan nimeen. Äänessä ja nimessä on vahva metsäinen öön korostus: hömötiainen!"
Näin kirjoittaa hömötiaisen nimestä Samuli Haapasalo kirjassaan Tii tii tiainen. Hömötiaisen lintunimistöömme toi Johan August Malmbergin (myöhemmin Aukusti Juhana Mela) vuonna 1872 julkaistu Fauna fennica. Malmberg oli ryhtynyt määrätietoisesti edistämään suomen kielen käyttöä luonnontieteen alalla, ja Fauna fennica olikin kautta aikain ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tieteellispohjainen ja kattava kuvaus Suomen selkärankaisista eläimistä. Kirjan kieliasun... |
| Kuuluuko fasaanilintuihin muita erikoisia lintuja kuin riikinkukko? |
285 |
|
2.12.2020 |
|
Riikinkukko kuuluu aitokanojen heimon fasaanit-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluvat riikinkukkojen lisäksi esimerkiksi tragopaanit, kanat ja fasaanit. Fasaanit-alaheimoon kuuluvat linnut ovat usein kohtalaisen suuria ja elävät maassa. Näille linnuille on myös tyypillistä sukupuolidimorfismi; koiraat ovat yleensä huomattavan paljon koristeellisempia kuin naaraat.
Tässä muutama näyttävä aitokanojen heimoon kuuluva lintu.
Argusfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=F9F6A725C2D1CAA9
Borneonfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=2CE71349C76BA2BD
Palawanintäpläfasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=A71A69A5A8320349
Töyhtöloistofasaani
https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?... |
| Voiko lintuja ruokkia kierrätetyllä kookosrasvalla? |
818 |
|
20.11.2020 |
|
Tiedustelin asiaa Birdlife Suomelta, josta kerrottiin, että munkinpaistoon käytettyä rasvaa voi hyvin käyttää lintujen ruokintaan, sillä siihen ei paistaessa tartu mitään linnuille haitallista. Kookosrasvaan kannattaa kuitenkin lisätä ruokaöljyä, jotta se ei pakkasella kovetu liikaa.
Suolaista kinkunrasvaa linnuille ei saa tarjota.
Lisätietoa talviruokinnasta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol…. |
| Mistä lehdestä löytyy villasukkaohje nightingale? Siinä on lintujen kuvia. Se on maks kaksi vuotta vanha lehti. Sen kuva on luultavasti etusivulla. |
370 |
|
22.9.2020 |
|
En onnistunut löytämään kuin maksullisen englannin kielisen ohjeen verkosta, https://www.ravelry.com/patterns/library/nightingale-4. Selasin kirjastomme käsityölehtiä usealta vuodelta (Suuri Käsityö, Novita, Kauneimmat käsityöt - viimeisestä oli vain uusimmat paikalla) ja käsityökirjoja. Novita-lehden tilaajalahjalehdessä vuodelta 2019 oli villasukkaohje, jossa oli lintuja, sen nimi oli Koivun oksaan korkealle, kirjassa Andrea Rangel, kirjoneuleen uudet kuviot oli pöllökuvion ja kurkikuvion ohje ja kirjassa Jorid Linvik Suuri sukkakirja pöllö-, riekot- ja pikkulintukuviot. Ehkä joku lukijoistamme on törmännyt tähän ohjeeseen? |
| Linnut on heti paikalla kun mennään pellolle kyntämään. Onko kokeiltu sellaista että viedään vaikka klapikone pellolle, kun näköjään ne tunnistaa kyntö auran,… |
384 |
|
26.5.2020 |
|
Seppo Vuolanto on vastannut Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla vastaavanlaiseen kysymykseen:
Kysymys: "Mistä lokit tietävät tulla pellolle heti, kun maan muokkaus alkaa? Yhtään lokkia ei näy missään, kun traktori ajaa pellolle, mutta ennen kuin se ehtii edes saran päähän, pellolla on jo lokkeja."
Vastaus: "Maanviljelijä ei näe traktoristaan lokkeja, jotka lentelevät korkealla taivaalla ja tähystävät mahdollisia ruokapaikkoja. Ne tavallaan odottavat juuri sitä, että traktorit ilmestyisivät kevättöihin.
Lokit ovat pitkäikäisiä ja kaikkiruokaisia lintuja. Ne ovat oppineet, mistä milloinkin kannattaa ruokaa hakea, ja ne tietävät, että pelloilla kannattaa liikkua kevättöiden aikaan. Ne muistavat, että juuri tähän vuodenaikaan... |
| Kuinka pitkän tai lyhyen ajan sisällä kirjosiepponaaras munii kaikki munat pesäänsä? |
547 |
|
22.5.2020 |
|
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359). |
| Mitkä linnut ovat endeemisiä suomelle? |
247 |
|
4.5.2020 |
|
Tarkistin asian BirdLife Suomi -järjestöstä. Suomessa ei ole endiimisiä lintulajeja. |
| Etsin koululaisen lukukirjaa. Luin sitä alaluokilla 70 luvun alussa. Mutta mukukirja oli vanhempi 60 luvulta, voi hyvin olla 50 luvulta tai vanhempikin… |
188 |
|
28.4.2020 |
|
Tutkimieni alakoulun aapisten ja lukukirjojen talvisista lintutarinoista lähimmäksi kysymyksessä kuvailtua osuu Martti Haavion ja kumppanien Iloisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) ja Kultaisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) oleva Eskon ruokavieras. Pakkasessa sinnittelevä pikkulintu tässä on tosin punatulkku. |
| Miten korkealle pikkulinnut voivat lentää? |
341 |
|
22.4.2020 |
|
Vähän vastaavaan kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-korkealle-linnut-voivat-lentaa. Mitä pikkuluntujen lentokorkeuteen tulee, niin erään tutkimuksen (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jav.01821) mukaan esimerkiksi pikkulepinkäinen ja rastaskerttunen voivat muuttomatkoillaan lentää lähes neljän kilometrin korkeudessa. |
| Hoivailin lintusia suojassani iloksi itselleni häkkiin suljin jotenkin tuollaiseen malliin mutta missä runossa? |
149 |
|
14.4.2020 |
|
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
|
| Onko Vanhan Suomen kielessä nykyaikaisesta eriävää nimitystä mustarastaalle, tai rastaslinnuille yleensä? |
405 |
|
28.2.2020 |
|
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin olevissa... |
| Kuinka korkealta petolintu voi nähdä saaliinsa? |
294 |
|
6.2.2020 |
|
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
|
Kysy kirjastonhoitajalta
