| Ovatko kaikki levät itiökasveja? Merissä ja järvissä. |
170 |
|
|
|
Kaikki levät ovat itiökasveja.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:iti%C3%B6kasvi |
| Onko löydettävissä tutkimusta levien kasvattamisesta maatiloilla luonnonmukaiseksi lannoitteeksi? |
172 |
|
|
|
Suomessa aloitettiin pari vuotta sitten Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari-hanke. Siinä tutkittiin jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. Levät sitovat jätevedessä olevia ravinteita ja kun levät kerätään talteen, saadaan myös vedessä olevia ravinteita pois. https://yle.fi/uutiset/3-11174385
Lannoitustehossa päästiin parhaimmillaan noin puoleen väkilannoitteen tehosta. Levälannoitteet lisäsivät kasvua, mutta leviin sitoutuneet ravinteet liukenivat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2020/05/LOPPURAPORTTI…
Leväbiomassan lannoitusvaikutuksia tutkittiin myös Hämeen ammattikorkeakoulussa. Työ... |
| Mistä tulee suomen kieleen sana "levä"? |
1408 |
|
|
|
Levä-sanalla ei ole vastineita suomen sukukielissä. Kaisa Häkkinen kirjoittaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2004) näin: ”Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä olemiseen viittaava levä-vartalo.”
Levä-vartalo ei esiinny itämerensuomessa itsenäisenä sanana vaan esim. sanoissa levällään ja levälleen. Sanavartalo on arvioitu vanhaksi germaaniseksi lainaksi, ja alkumuodoksi on rekonstruoitu *lewā, jota edustaa mm. islannin ljá ja norjan ljó. Ne merkitsevät niitettyä, mutta vielä levällään olevaa heinää. Häkkisen mukaan lainaselitys on mahdollinen, mutta... |
| Mistähän johtuu, että Inarinjärven silokallioiden pinnat eivät ole liukkaita kuten esim. Helsingissä. Mahtaako syynä olla veden puhtaus tai veden kylmyys, niin… |
959 |
|
|
|
Hei,
Inarinjärven vesi on vähäravinteisempaa ja kylmempää kuin merivesi Helsingissä. Niinpä Helsingin silokallioilla kasvaa paljon runsaammin leviä kuin Inarinjärvessä. Itämeren levälajistokin on runsaslukuisempi kuin Inarinjärven, koska Itämeressä on sekä suolaisen veden että makean veden lajistoa. Olen itse vesibiologina liikkunut molemmilla alueilla ja havainnut ilmiön.
Lapponica-tietopalvelun puolesta
Liisa Hallikainen
Informaatikko
Arktisen keskuksen kirjasto
Lapin korkeakoulukirjasto
PL 122
96101 Rovaniemi
liisa.hallikainen@ulapland.fi
www.arcticcentre.org
www.lapponica.net
|
| Mistä löytyisi tietoa alkueliöistä (protoktistit) ja mikroskooppisista sienistä (ei siis lakkisienistä)? |
1994 |
|
|
|
Kirjallisuudessa mainitaan, että alkueliöiden kunta tarkentuu jatkuvasti. Tässä vastauksessa alkueliöiden luokituksen lähteeksi on otettu lukion oppikirja Biologia. Elämä. (WSOY. 2005), jossa alkueliöiden kuntaan luetaan yksisoluiset alkueläimet, limasienet sekä levät.
Aleksi ja Arto lehtiartikkelien tietokannoista tulee hakutulokseksi mm. alla olevat artikkelit seuraavilla asiasanoilla: alkueliöt, limasienet, alkueläimet, yksisoluiset, ripsieläimet, viherlevät, levät ja taksonomia, mikro-organismit ja taksonomia.
-Vuokko, Seppo: Sieni vai eläin? Metsälehti 73(2006): 13-14, 22.
-Härkönen, Marja: Paranvoi sukulaisineen. Sienilehti 58(2006): 2, 43-47.
-Thomas, Lars: Limasienten salattu elämä. Tieteen kuvalehti 2003: 6, 66-70
-Makkonen, Erkki... |
Kysy kirjastonhoitajalta
