| Miksi muffinssi on korvattu muffinilla? |
1923 |
|
|
|
Sana muffinssi pohjautuu englannin kielen monikolliseen muotoon muffins. Sanassa muffinssi on siis monikon s-tunnus kahdentuneena ja lopussa loppuvokaali i.
Yksikössä tämä leivonnainen on englanniksi muffin. Kun siihen lisätään suomen kielessä loppuvokaali i, saadaan Suomen kielen perussanakirjan suosittelema muoto muffini.
Lainakielen monikkomuodosta muodostettuja sanoja on suomen kielessä muitakin. Vakiintuneita sanoja ei ole lähdetty muuttamaan: puhumme esimerkiksi shortseista (tai sortseista) emmekä yksikkömuotoon pohjautuen shorteista.
Lisää tietoa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksen sivulta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1170
|
| Mistä löytyy tietoa krokaanin historiasta? |
1695 |
|
|
|
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani... |
| Hyvä tietokesää kirjastonhoitaja, Kysymykseni on: sokeri vs. kevyttuotteet 1. Mihin ihminen tarvitsee sokeria? 2. Miksi ihminen syö sokerita/makeaa,… |
3156 |
|
|
|
1. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joita esiintyy luonnostaan kaikessa ihmisravinnossa. Makeutusaineena käytetty valkoinen sokeri puolestaan on valmistettu sokeriruo'osta tai -juurikkaasta puristetusta mehusta kiteyttämällä. Sokerit ovat ihmiselle tärkeä energian lähde, mutta niiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden voimakasta vaihtelua, äkillistä nousua ja laskua, joka muistuttaa alkoholin aiheuttamaa nousu- ja laskuhumalaa.
2. Makea maku aktivoi mielihyväkeskuksia aivoissa, makean syöminen tuottaa mielihyvää. Erityisesti suklaassa on muitakin mielihyvää tuottavia ja keskushermostoa aktivoivia aineita kuin sokeri, muun muassa kofeiinia. Makean maun ohella veren sokeripitoisuuden nousu voi aiheuttaa mielihyvän... |
| Etsin tietoa pasteijan historiasta ja sen vaikutuksesta maailman ruokakulttuureissa. Osaatko suositella jotain hyvää teosta? Kielinä käyvät suomi ja englanti. |
2077 |
|
|
|
Ritva Lehmusoksan ja Pirjo Muurisen Ruokasanakirjan (ilm. 1998) mukaan pasteija on ”pieni suolainen voitaikinaleivonnainen, jossa on liha-, kala- tms. täyte tai hieno vuossa kypsytetty mureke, jota tarjotaan kylmänä leikkeleenä (esim. maksapasteija). Myös leivänpäällysaineena käytettävä tahna eli pasta” (s. 185).
Tietoa historiasta ei meidän lähteistämme löytynyt. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Ravintola-koulu Perhon kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.perho.fi/koulu/opiskelijalle/kirjasto.htm
|
| Olisiko teillä antaa vinkkiä jostain kirjasta, jossa olisi 50-luvun ruokaohjeita kerättynä? Sain ajatuksen rakentaa kahvipöydän tarjottavia 50-luvun mukaan… |
2877 |
|
|
|
Helmet-verkkokirjastosta saadaan esille muutamia kirjoja aiheesta haulla: ruokaperinne leivonnaiset
Toivottavasti seuraavista olisi iloa.
Vanhan ajan kahvileivät, toim. Arja Nurminen, Anna-Liisa Salo. Kauppiatten kustannus 1980.
Pitokokin herkkuja : [wanhanajan reseptejä], Veera Tuomi. Kustannus HD 2009.
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä, Bo Lönnqvist. Schildt 1997.
Kirjassa mielenkiintoinen leivosluettelo vuosilukuineen (tosin nämä leivokset ajoittuvat varhaisempaan aikaan, paljolti 1800-luvulle).
Seuraavat kirjat löytyvät haulla: ruokaohjeet 1950-luku
Kisatytön keittiö : Maija Honkasen ruokavuosi 1952
Muistoja kotiliedeltä : reseptejä 1950-luvulta nykypäiviin
Joka kodin keittokirja / Ulpu Järvinen, julk. 1950
Todettakoon... |
| Teen kookoskakun, (munaa, sokeria, voita, kookoshiutaleita, vehnäjauhoja, leivinjauhetta, vaniljasokeria.), mokkapalat (munaa, sokeria, voita, maitoa,… |
1659 |
|
|
|
Kaikki mainitsemasi levonnaiset voi pakastaa. Ennen pakastamista ne on jäähdytettävä hyvin, ja pakastimeen laitettaessa pakattava tiiviisti. Pakastaminen ei tuhoa ruuassa olevia pieneliöitä vaan pysäyttää niiden toiminnan. Sulatuksen jälkeen se käynnistyy jälleen, joten pakasteesta sulatetut tuotteet säilyvät huonommin kuin juuri valmistetut. Esim. Ruokatiedon sivuilla (http://www.ruokakori.fi/finfood/ffom.nsf/0c0aa8187130c1d24225685f007503…) tuoreiden rasvaisten leivonnaista säilyvyysajaksi mainitaan noin viikko - pakkasesta otetuilla aika on siis lyhyempi. Pakastimessa leivonnaiset säilyvät noin 3-6 kk. Mitään sulatettua elintarviketta ei saa pakastaa uudelleen.
Lisätietoa pakastamisesta Ruokatiedon sivuilla: http://www.ruokakori.fi/... |
| Mistä löytyy rockslide brownies jälkiruoan resepti? Resepti on alun perin USA:sta. |
2859 |
|
|
|
Internetistä etsimällä nimellä "rockslide brownies" ei näyttäisi löytyvän oikein minkäänlaista reseptiä. Kyseessähän on todellakin Yhdysvalloista kotoisin oleva suklainen pekaanipähkinöillä maustettu makea leivonnainen. "Pecan brownies" -haku kuitenkin tuottaa jo paremman tuloksen, josta tässä esimerkkinä muutama sivusto:
- http://www.recipegirl.com/2008/10/02/caramel-pecan-brownies/
- http://www.foodaphilia.com/2007/01/caramel-pecan-brownies_09.html
- http://www.waitrose.com/recipe/Chocolate_Pecan_Brownies.aspx
- http://www.howtomakebrownies.com/chocolate-pecan-brownies.php
|
| Haluan tietoa voipullasta ja voisilmäpullasta.Miten ne ovat syntyneet,kuka sen kehitti,vuosi yms.? |
1032 |
|
|
|
Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
|
| Haluaisin tietää millaisia pikkuleipiä ja muita kahviherkkuja tarjottiin 1920-30-luvuilla kahvikesteissä. |
1879 |
|
|
|
Seuraavista kolmesta teoksesta saattaisi löytyä jotakin kahvileipähistoriasta. Nämä teokset ovat tällä hetkellä saatavissa ainakin Tikkurilan kirjastosta.
Kahvikirja / [toimitus: Sirkku Boström, Maarit Cederberg, Susanna Rajasalo]. - [Helsinki] : [Paulig], 1997.
ISBN 951-97730-0-2
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä / Bo Lönnqvist. - [Espoo] : Schildt, 1997.
ISBN 951-50-0847-6
Piparikirja / Anna-Liisa Mattila. - Jyväskylä : Atena, 2001.
ISBN 951-796-263-0
Seuraavat teokset sisältävät leivonnaisohjeita ja ovat ilmestyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Ne löytyvät Kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36). Kirjoja ei voi lainata, vaan niihin on tutustuttava kirjaston lukusalissa.
Kakkuja ja leivonnaisia jos... |
| Pitäisi saada tietää kääretortun historiasta jotakin: kuka keksinyt, milloin keksitty, myös kaikkea muuta yleistä siitä. Kiitos! |
1826 |
|
|
|
Mitään selkeää yhtenäistä historiaa kääretortuilla ei ole, vaan eri maissa on eri tyyppisiä kääretorttuja. Amerikassa on jelly roll, briteillä Swiss roll. Ranskassa on biscuit roulé, Espanjassa vaniljakiisselitäytteiset mustalaiskääröt. Kääretortuista voit lukea lisää mm. seuraavasta teoksesta; Willan, Anne: Tammen suuri keittotaito. Teoksen saatavuutta voit katsoa HelMet-aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi/
Kääretortun käyttötapa, joka liittyy historiallisiin henkilöihin on Charlotte russe, eli Charlotte venäläiseen tapaan. Tällöin käytetään pyöreää vuokaa, joka vuorataan sokerikakkusormilla, kakkuviipaleilla tai kääretorttuviipaleilla. Itse sisältö on vanukastyyppistä. Tämän kehitti ranskalainen keittiömestari Antonin Carême... |
Kysy kirjastonhoitajalta