| Kuka on säveltänyt ja sanoittanut laulun Kakstoista kurkea (tai Kaksitoista kurkea) ja onko Lappeenrannan kirjastosta mahdollista saada sen nuotit ja sanat? |
5740 |
|
|
|
Kaksitoista kurkea -kappaleen on säveltänyt Pedro de Pajaro (salanimi)ja Teuvo Nummela sekä sanoittanut Pertti Mäenpää.
Sanat ja nuotit löytyvät kirjasta: Suosituimmat nuotteina 3.
|
| Hyvä kirjastonhoitaja. Onko jossain J F Granlundin laulun(?) "Vekkulin kotoperä" sanat? |
1853 |
|
|
|
Teoksessa LAULULIPAS : Suomen laajin todellinen kansanlaulukirja: Edellinen osa / Joh. K. Lindstedt. (Helsinki : Kirja, 1931) on sivulla 330 sanat lauluun Vekkulin kotoperä. Laulun sanoittajaksi kirjassa mainitaan Jussi Maijanpoika,; tämä oli J. F. Granlundin käyttämä nimimerkki (Lähde: Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja nimimerkkejä vuoteen 1885 / V. J. Kallio. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1939, s. 512).
Laululipas-kirja on lainattavissa mm. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston varastosta. Teoksen voi myös tilata seutulainaksi Vesilahden kirjastoon (http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…) PIKI-verkkokirjaston (www.pikikirjasto.fi) kautta, mikäli Teillä on kirjastokortti ja... |
| Oisiko kirjastossa mahdollisesti nuotteja synnyinmaa lauluun? pystyykö lähettämään nuotit s.postiin´? tai lähettämään postissa? |
1708 |
|
|
|
Synnyinmaan laulun nuotit löytyvät esim. seuraavista laulukirjoista: Musikantti 3-4 ja Suuri toivelaulukirja 13. Tekijänoikeussyistä nuotteja ei voi kopioida, vain lainata. Molempia kirjoja on saatavilla Ratamo-kirjastoissa ja Lopen kirjastosta löytyy myös Suuri toivelaukirja-sarja.
|
| Mitkä ovat viisi vanhinta suomessa ilmestynyttä joulukirjaa? |
1771 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografian eli Fennican mukaan haettassa saadaan jouluaiheisia kirjoja 1600-1800-luvuilta. Nämä ovat joulumusiikkiin liittyviä virsiä. Tällaisia ovat esim. "Jouluvirsi. Suomexi käännetty", vuodelta 1800, "Muutamat jumaliset joulu laulut: suomen-kielisest Carminalest ulosprändätyt monen anomuxen jälkeen", vuodelta 1683 sekä "Yxi iloinen joulu huwitus wirsi", vuodelta 1788. Näistä ei ole olemassa fyysistä kappaletta kansalliskokoelmassa. Charles Dickensin "Jouluilta" on ilmestynyt suomeksi 1893.
Asakartelu ym kirjoista voisi olla vanhimpia esim. "Käsityömalleja: jouluksi 1907", ilmestynyt 1907, "Kuusen ympärillä /toim. Sarlin". Kirja sisältää lauluja ja leikkejä ja on ilmestynyt 1911. "Tyttöjen joulukirja" on Kariston... |
| Miten jatkuu loppuun saakka seuraava Metsän laulajaiset laulu, san. Maija Konttinen: Näin metsän halki viesti soi: nyt laulajaiset on. Ja soittimiaan… |
10025 |
|
|
|
2. säe loppuu seuraavasti:
Mut laulajatar satakiel
nyt tenhoo laulullaan,
ja hamppuvarpu huilullaan
puhaltaa innoissaan.
3. säe:
Klaneettia rastas soittelee
ja korppi bassoa,
niin että metsä vapisee
sen synkkää soittoa.
On rummunlyöjä käkönen,
kas, kiuru lentelee
ja kaiken luonnon riemuksi
ilmoissa laulee.
4. säe:
Ja tikka johtaa soittoa,
on vallan innoissaan.
Hän tahtia nyt tarkkaa lyö
pitkällä nokallaan.
Mut jänö kulkewe kummissaan,
kun luonto laulaa, soi,
nyt hyttysetkin surisee
ja metsä huminoi.
Sanat löytyvät Suuri toivelaulukirja 11:sta. F-Kustannus Oy.
http://www.f-kustannus.fi/
|
| On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… |
9663 |
|
|
|
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu... |
| Asiakaakkaamme on hakemassa laulun tai iskelmän sanoja, muttei muista siitä muuta kuin, että "Valtiopäivil on päätetty(, että jätkäkin saapi laulaa). … |
2039 |
|
|
|
Hei!
Kyseessä on Reino Helismaan laulu Souvaripoikia, jonka sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 19.
|
| Osaisitko auttaa sellaisessa, että etsin kivaa ja suht. helppoa musiikkikappaletta, jonka voisimme esittää äitini 60 v. juhlissa. Aihe voisi liittyä kesään,… |
4059 |
|
|
|
Tässä muutamia helpohkoja perinteisiä lauluja ehdotuksena onnittelulauluksi. Kaikki alla olevat laulut löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjasta. Sarja löytyy kokonaisuudessaan esim. Sellon kirjaston musiikkiosastolta. Ohessa on myös linkki tietokantaan, josta voitte etsiä sopivaa onnittelulaulua äitinne etunimen perusteella.
http://www.hypermedia.fi/VYS/laulut-1.html
Toni Edelmann: Armaan läheisyys (Sua aattelen) / Suuri toivelaulukirja 10, s. 24
Kullervo Linna: Kultainen nuoruus / ST 1, s.212
Rauno Lehtinen: On hetki (On hetki jolloin tuuli uinahtaa) / ST 5, s. 196
Ahti Sonninen: Kell' onni on / ST 2, s. 24
Oskar Merikanto: Kullan murunen, ST 4, s. 18
Ilmari Hannikainen: Pentin serenadi, ST 4, s. 34
Ilmari Hannikainen: Oi äiti armas /... |
| Mistä löydän Nuuskamuikkusen kevätlaulun sanat ruotsiksi? |
1992 |
|
|
|
Snusmumrikens vårvisa löytyy ruotsiksi esimerkiksi seuraavista kirjoista:
JANSSON, Tove
Visor från Mumindalen / visor, verser och bilder av Tove och Lars Jansson ; musik av Erna Tauro. - Schildt, 1993
JANSSON, Tove
Stora muminboken. - Schildt, 1995
|
| Kuka on tehnyt laulun "I did it my way"? Onko sitä suomennettu? Millä nimellä se on ? |
6573 |
|
|
|
”I did it my way” toistuu laulussa ”My Way”. Suomeksi laulun nimi on ”Minun tieni”. Suomenkieliset sanat löytyvät mm. nuottijulkaisuista "Uusi kultainen laulukirja","Laulufiilis" ja "Suuri toivelaulukirja",osa 9. Kappaleen ovat levyttäneet suomeksi ainakin Tapio Heinonen, Arja Koriseva, Eino Grön, Pentti Hietanen ja Kari Vepsä. Laulun englanninkielisen sanoituksen teki Paul Anka. Säveltäjät olivat ranskalaiset Claude Francois ja Jacques Revaux. Tunnetuin esittäjä on Frank Sinatra.
Lähteet: Kari,Virpi: Uusi kultainen laulukirja", Helsinki: Kirjapaja 2000, Laulufiilis, Helsinki: L-Kustannus, 2005, Suuri toivelaulukirja: 9 Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 1995
|
| Onko kukaan selvittänyt, mistä johtuu niin sanottu marsun laulu. Aina silloin tällöin kuulee marsuharrastajien kertovan, että heidän marsunsa laulavat öisin… |
5418 |
|
|
|
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
|
| Mistä löytyy sanat lauluun VAARALLISET HUULET? |
2978 |
|
|
|
Hei!
Tuon Arvo Koskimaan säveltämän ja Dagmar Parmaksen sanoittaman laulun sanat löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osa 10.
Sanat löytyvät muutamista muistakin kirjoista. Piki-verkkokirjastosta,
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy laulukirjoja myös laulun nimellä, siis kirjoittamalla tässä tapauksessa nimeke-laatikkoon vaaralliset huulet.
|
| Miltä levyltä löytyy Vesa-Matti Loirin kpl jossa puhutaan mm. Ottakaatte ilo irti elämästä jne.. ? ja mikä kpl nimi on ? Liittyy käsittääkseni johonkin runoon. |
1781 |
|
|
|
Laulun nimi on Laulu on iloni ja työni. Se on suomalainen kansansävelmä, johon Alfred J. Tanner on tehnyt sanat. Se on monen laulajan, mm. Vesa-Matti Loirin, levyttämä. Laulu löytyy myös useammalta hänen levyltään, ainakin näiltä:
Vesku Helismaasta
Vesku Suomesta
20 suosikkia: Lapin kesä
Vesa-Matti Loiri
Naurava kulkuri: Veskun parhaat
Kultainen kansio
Parhaat palat
|
| Onko tosiaan niin, että millään cd:llä ei ole laulettuna Paljon onnea vaan -laulua. Olen jo kysynyt sitä kirjastosta, mutta eivät löytäneet enkä ole itse… |
1790 |
|
|
|
Mildred J. Hillin laulun Happy birthday to you suomennos löytyy joiltakin nuoteilta ja myös äänitteiltä englanniksi laulettuna, mutta suomeksi laulettu versio näyttäisi löytyvän vain Elävät kivet -kuoron levyltä Joulu.
Aakkosia laulettuinakaan ei näytä paljon levytetyn. Esa Pakarinen on säveltänyt laulun nimeltä Aakkoset. Laulun sanoista ei tosin ole tietoa, mutta kappale löytyy ainakin lastenlauluja esittävän Loiskis-yhtyeen levyltä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.
|
| Löytyisikö teiltä nuotteja seuraaviin kappaleisiin, mielellään kvartetille sovitettuna? En tiedä kappaleiden säveltäjiä. - Avaa ikkunas - Suomalainen mies |
1780 |
|
|
|
Avaa ikkunas -nimistä kappaletta ei löytynyt. Avaa ikkunasi -niminen laulu on Kristosofisia kuorolauluja (vihko 2) -nimisessä nuottijulkaisussa. Julkaisussa on teosofisen liikkeen kuorolauluja, ja se on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Täsmälleen oikeanniminen se ei siis kuitenkaan ole.
Suomalainen mies -nimisiä kappaleita sen sijaan löytyi useitakin. Niistä Jussi Rasinkankaan ja Kai Hyttisen sävellykset löytyvät vain levyiltä, ja Pekka Simojoen säveltämä myös nuottina.
Nämä tiedot löytyivät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Violasta löytyvät tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.... |
| Kaiken muun voi viedä halla, vaan ei kukkaa akkunalta... Mistä laulusta ja mistä saa sanat? |
5106 |
|
|
|
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
|
| Haluaisin tietoja kappaleesta, joka alkaa sanoin: "Kelkka on kannettava ylhäälle asti." Kappale voi olla nimeltään Talven touhut. Onko kappaletta saatavilla… |
1475 |
|
|
|
Kappaleen nimi on, niin kuin muistit, Talven touhut. Se on Aimo Mustosen säveltämä ja löytyy nuottijulkaisusta Laula leiki: lasten lauluja ja leikkejä (1972). Julkaisussa on tämän ja monien muiden laulujen sanat, melodia ja leikkiohjeita. Kirja on Siikajoenkin kirjaston kokoelmissa. Äänitettä ei kirjastoissa ole.
|
| Ennen Ihantalassa, Viipurin maalaiskunnan iltamissa on esitetty laulua "Serenadi Riitalle", josta on säilyneet vain sanat. Pyytäisinkin nyt selvittämään… |
1920 |
|
|
|
Hei,
Emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi tiedusteluista huolimatta. Mikäli vastaus vielä löytyy, otamme sinuun yhteyttä. Tietäisikö joku lukijoistamme vastauksen?
|
| Mahtaisikohan löytyä sanat lauluun Nepis intiaanityttö? Sen on aikoinaan laulanut Viktor Klimenko. |
1654 |
|
|
|
Sanat löytyvät kirjasesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 64, sivuilta 14-15 (Musiikki Fazer, 1966). Kirjassa on pelkkiä laulujen sanoja. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Sitä ei lainata, mutta voit tilata oman kirjastosi kautta kaukopalveluna kopion laulun sanoista.
|
| Onko missään olemassa nuottia Risto Räppääjän lauluun: Minä kaipaan vanhaan kotiin.. Mistä sen voisi ostaa tai saada |
1747 |
|
|
|
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
|