Mikä olisi laadukas kirja liittyen Estonian onnettomuuteen? |
107 |
|
|
|
Estonian haaksirikosta löytyy seuraavia suomenkielisiä teoksia:Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö (1995) Saari, Matti: Estonia (1995) MV Estonian onnettomuuden kansainvälinen tutkintakomissio: Loppuraportti Itämerellä 28.9.1994 tapahtuneen matkustaja-autolautan kaatumisen tutkinnasta MV Estonia (2000)Tapio Kuisma: Tapaus Estonia (2008) Näissä kirjoissa on muistelmia ja pelastuneiden ja omaisensa menettäneiden kertomuksia:Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä (1994) Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa (1996) Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset: 20 vuotta onnettomuuden jälkeen (2015) Lisäksi hyväksi kehuttu kaunokirjallinen teos:Katja Kettu: Hitsaaja (2008) |
Pitääkö paikkansa että Vinkeri II on ollut mukana Normandian maihinnousussa? Erilaisia muutoksia laivan rakenteisiin on varmaankin sen jälkeen tehty. Matti… |
340 |
|
|
|
Hei,Hieman hankala on tietoa kaivaa.Rakennettu 1941. Siitä ja entisistä nimistä tietoa löytyy: https://www.balticshipping.com/vessel/imo/5116127Rakentaja Kristianands mekaniske verksted. Tämän tiedon mukaan rakennusaika maaliskuussa 1941. https://no.wikipedia.org/wiki/Kristiansands_mekaniske_verkstedTällä sivustolla on tieto, että laiva olisi ollut saksalaisten käytössä nimellä M/S Nixe. "Originally contracted by Skips-A/S Bergen-Hordaland Fjordbuss (F. Kühle), Bergen as "sea bus" Fjordbussen but seized by the Germans upon delivery and used as transport Nixe in Oslofjord for the duration of the war." http://www.warsailors.com/homefleet/shipsn.html#nixeVahvistusta tuolle Normandian maihinnousu -tarinalle emme ainakaan toistaiseksi ole... |
Katselin elokuvaa "Titanic" v. 1997. Kun laivan keula on vajoamassa, sen kohtalona on pikapuoliin katketa ja ihmiset pyrkivät perää kohti, tulee näkyviin kuvan… |
180 |
|
|
|
Kuvan kyltti on muille aluksille tarkoitettu varoitus laivan kolmesta potkurista ja kehottaa pysyttelemään poissa potkurien lapojen lähettyviltä: "Notice! This vessel has triple screws. Keep clear of blades!" [välimerkit lisätty]Alkuperäinen kyltti: https://www.encyclopedia-titanica.org/community/attachments/img_4373-jpeg.112190/ Titanicin kolme potkuria: https://www.titanicuniverse.com/wp-content/uploads/2022/10/titanics-propellers-featured-930x620-1.jpg |
Onko teillä siellä kuvatekstiä kaasulaivojen historiasta? |
65 |
|
|
|
Kaasulaivoista löytyy teos Suomessa rakennetut kaasulaivat = Gas carriers built in Finland (Gustafsson, Jukka 2023). |
Mikähän mahtaisi olla tämä kirja? Siinä koko tarina sijoittui laivalle, jolle ilmestyi jonkin sortin hirviö, joka yksi kerrallaan tappoi kaikki laivalla olevat… |
162 |
|
|
|
Valitettavasti kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Tässä muutama kirja, joissa jonkinlainen hirviö hyökkää laivalla olevien kimppuun:
Philip Ridley: Suuri purskitsa (2003)
Pirunmeri (2011) Kirjalla on useita tekijöitä.
Mats Strandberg: Risteily (2016)
Tunnistaisiko joku palstan lukijoista oikean kirjan? |
Mistä voisi löytää tietoa 1900-1920 -luvuilla liikenteessä olleista suomalaisista kauppa- ja matkustajalaivoista ja niiden omistajista? |
204 |
|
|
|
Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja: -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) -Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko - Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)-Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius Effoan (entinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) Wikipedia-artikkelissa on luettelo, josta löytyy yli 20 ennen vuotta 1930 liikennöinyttä yhtiön alusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Effoa Pari... |
Mitä tarkoittaa japanilaisten laivojen nimessä MARU? |
534 |
|
|
|
Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-... |
Mikä tekee Icon of the Seas:ista maailman suurimman matkustajalaivan, ja mikä on sen korkeus? |
866 |
|
|
|
Icon of the Seas lasketaan maailman suurimmaksi risteilyalukseksi bruttovetoisuutensa perusteella. Se on ilmoituksen mukaan 250 800. Lisäksi on ilmoitettu, että aluksen pituus on 365 metriä ja että se pystyy ottamaan enimmillään 7 600 matkustajaa. Tätä ennen suurimmaksi lasketun matkustaja-aluksen Wonder of the Seasin kohdalla samat luvut ovat 235 687, 362 ja 7 084.
Laivan korkeudesta ei löydy tarkkaa tietoa. Wonder of the Seasin korkeus vesirajan yläpuolella on 72 metriä. Sillä on 18 kantta, kun Icon of the Seasilla niitä on 20.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Icon_of_the_Seas
https://en.wikipedia.org/wiki/Oasis-class_cruise_ship
https://www.royalcaribbeanpresscenter.com/fact-sheet/35/icon-of-the-... |
Mikä Siljalinen laiva on ajanut Turun aamulähtöä keväällä 1992? |
279 |
|
|
|
Valkeatlaivat-blogista löytyy tietoa ajankohdan Silja Linen Turun laivaliikenteestä runsaan kuvituksen ja aikataulutietojen kera. Lainaus tekstisisällöstä:
Alkutalvesta 1992 Silja uudisti täydellisesti Turun linjalla liikennöivät m/s Svean ja m/s Wellamon, aina nimiä myöten. Alukset olivat matkaveron hiljentämän talven aikana vuorotellen telakalla, jossa niiden kaikki tilat uusittiin. Uusilla värityksillä ja nimillä Silja halusi kertoa uudesta ajasta. Ensimmäisenä telakalla käynyt m/s Wellamo palasi liikenteeseen maaliskuun alussa ja sai nimekseen m/s Silja Festival ja pääsiäisliikenteeseen m/s Svea palasi m/s Silja Karnevalina.
https://valkeatlaivat.blogspot.com/2020/05/siljan-turun-laivat-ms-svea… |
Miten pitkään matka kesti 1890 -luvun valtamerilaivoilta, jotka lähtivät Englannin länsirannikolta Amerikkaan? |
1014 |
|
|
|
Reino Kero kertoo useassa teoksessaan suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät Pohjois-Amerikkaan. 1890-luvulla monet matkustivat sinne Englannin länsirannikolta Liverpoolista. Keron mukaan valtamerimatkan kesto riippui paljon niihin käytetyistä laivoista, jotka olivat hyvin eri tasoisia. Useimmiten matkasta selvittiin kuitenkin alle 10 vuorokaudessa.
1890-luvun alussa nopeimmin tuon reitin kulkivat laivat Majestic ja Teutonic, joilta matkaan Liverpoolista New Yorkiin meni kuusi päivää ks. https://military-history.fandom.com/wiki/SS_Majestic_(1890)
Kero, Reino:
Suuren lännen suomalaiset (1976)
Suomen siirtolaisuuden historia 1 (1986)
Suureen länteen (1996)
|
Toivoisin tietoja talvisodan aikana kulkeneesta aluksesta s/s Björneborg. Missä kulki, mahdollisesti miehistöluettelo? |
218 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta?
Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/
Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021):
Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html.
Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/... |
Onko olemassa Lahtevat laivat nimista runoa? |
224 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satama? |
Vaan, olisi tällainen vekotin jota käytettiin 50-60 luvulla urheilukilpailuissa, kiinnostaisi sen historia, mistä mahtaisi olla saatu sodan jälkeen. Ilmeisesti… |
232 |
|
|
|
Laivan kovaäänisenä laite lienee kaiketi alun perin palvellut. Navy Department-Bureau of Ships viittaa Yhdysvaltain laivastoon ja sen vuonna 1940 perustettuun virastoon, jonka vastuulle kuuluu erilaisia merivoimien laivanrakennukseen, ylläpitoon ja tekniikkaan liittyviä tehtäviä.
Amerikkalainen RCA Manufacturing Co valmisti radiolaitteita vuosina 1919–1986. Miten kovaäänisjärjestelmä on Suomeen päätynyt, sitä on vaikea arvata. Jos tiedät minkä kentän kuulutuksissa sitä käytettiin, voisit kääntyä omistajaportaan puoleen ja kysellä löytyisikö tietoa laitteen alkuperästä mahdollisesti heidän arkistoistaan.
Keräilijöitä kovaääninen voisi kiinnostaa ja sitä voisi tarjota myytäväksi vaikkapa verkon kauppapaikoilla.
https://en.... |
Tapahtuiko Titanicin uppoaminen 14 vai 15.4? |
273 |
|
|
|
Titanic upposi 15.4.1912.
Lähteet:
https://www.nationalgeographic.org/education/titanic/
https://allthatsinteresting.com/titanic-survivors
https://www.history.com/topics/early-20th-century-us/titanic
https://en.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic
|
Jos Titanic ei olisi uponnut, milloin se olisi viimeistään poistunut käytöstä? |
1616 |
|
|
|
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -... |
Uudessakaupungissa on esillä märssyraaka ja ankkuri. Molemmat ovat peräisin Peking-nimisestä purjealuksesta. Milloin ja mistä Gustav Erikson osti ne? Pyytäisin… |
807 |
|
|
|
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
|
Ursula le Guinin Maameren velhossa on laiva nimeltä Varjo, jolla Ged matkaa Rokelle. Mikä mahtaa olla laivan nimi kirjan ruotsinkielisessä käännöksessä? |
906 |
|
|
|
Ruotsinkielisessä käännöksessä ”Trollkarlen från Övärlden” (Rabén & Sjögren, 1977) laivan nimi on ”Skuggan”. Tieto löytyy esimerkiksi edellä mainitun teoksen sivulta 37. Kääntäjä on Sven Christer Swahn.
|
Etsin lyhyehköjä satuja, jotka kertovat matkustamisesta jollain välineellä; autolla, junalla, laivalla, lentokoneella, raketilla, pyörällä. |
781 |
|
|
|
Ohessa valikoima lasten kirjoja, joissa matkustetaan erilaisilla menopeleillä:
Haderlein, Ute : Iloisia Nallesatuja; Helsinki : Kirjalito, 2011.
Hirvonen, Lauri: Hupsutupsun junamatka. Helsinki : WSOY, 2009.
Montanari, Donata : Pikku Juna; Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1994.
Oram, Hiawyn: Matkalla vaarin luokse; Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2001.
Kinnunen, Tommi: Vernerin matka maailmalle. Helsinki : Nemo, 2010.
Whybrow, Ian: Automatka mummolaan. Karkkila: Mäkelä, 2010.
Lachman, Ruth Mabee: Riston laivamatka. Helsinki : Tammi, 1977.
Winters, Pierre : Hui, me lennetään! / Pierre Winters & Tineke Meirink ; Helsinki : Lasten Keskus, 2011.
Emmett, Jonathan: Jaska Jänön vapaapäivä. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2006.
Kelman, Marcy:... |
Miten nopeasti unohtuikaan, -vai pantiinko turhan hirvittävänä unohtumaan?- se norjalainen matkustajalaiva- autolautta , joka syttyi tuleen ilmimerellä ja… |
915 |
|
|
|
Wikipedia kertoo hakusanalla M/S Scandinavian Star seuraavaa:
"M/S Scandinavian Star lähti 6. huhtikuuta 1990 kello 21.45 Oslosta kohti Fredrikshavnia. Aluksella oli 383 matkustajaa ja 99 miehistön jäsentä. Yöllä aluksella havaittiin kaksi tulipaloa, joista jälkimmäinen levisi niin pahasti, että klo 2.24 alus lähetti hätäkutsun ja klo 3.20 kapteeni Hugo Larsen määräsi jättämään laivan. Palo vaati 158 uhria. Tahallisesta sytyttämisestä löytyi todisteita mutta tilannetta vaikeuttivat portugalilaisen miehistön kielitaidottomuus ja aluksen paloturvallisuudesta tinkiminen; palohälytystä ei annettu riittävän pitkään eikä nukkuvia matkustajia herätetty.[3]"
- Krematorio on sikäli huono vertaus, että enimmät matkustajat kuolivat savuun, eivätkä... |
Onko Hyöky rekisteröity nimi? Mikä on M/S HÖKYN nimen tausta? |
983 |
|
|
|
Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku.... |