lainasanat

21 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee sana haarniska? Mistä se juontaa juurensa? 210 2.5.2019 Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen. Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mistä tulee sana "hallita", mm. sanan hallitus-kantamuoto? 181 28.8.2018 Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen. Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) mainitaan vanhasta...
Mistä mandariini-hedelmä on saanut nimensä? 236 8.6.2018 Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä  sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty. Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.   Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) https://www....
Paljonko suomen kielessä on lainasanoja ja onko suomessa enemmän lainasanoja kuin esim. ruotsissa tai englannissa? 636 2.5.2018 Tätä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aikaisemmin . Vastaus löytyy arkistosta: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-sanat-ovat-suomenkielen-alkuperaiss…. Myös toinen kysymys käsittelee samaa asiaa https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-sanaa-on-suomen  Lisätietoa: https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/ennatysten_k… https://yle.fi/uutiset/3-8239117 http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=261 Ruotsin lainasanoista https://www.sprakbruk.fi/-/lanat-och-arvt-i-svenskan . Tässä artikkelissa on taulukko, josta näkee ruotsin kielen lainasanojen määrän.  Englannin lainasanoista https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_English_words_by_country_or_lang…  
Sossua kutsutaan, tai on ainakin joskus kutsuttu, myös 'fattaksi'. Mistä nimi tulee? Onko se stadin slangia? Ilmeisesti 'fatta' on ollut käytössä joskus 80… 2691 10.10.2016 ”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla. ”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands...
Kohteliaimmin tiedustelisin seuraavaa: Mikä lienee etymologinen alkuselitys verbille RISPAANTUA? 678 9.12.2015 Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'. Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000) Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007) http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ http://runeberg.org/svetym/1089.html
Mistä tulee sana poliisilukko? Poliisilukkohan on asuntojen ovissa normaalin lukon yläpuolella olevan astetta vantteramman lisälukon nimitys. Miksi sitä… 946 8.5.2015 Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”. Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
Miksi muffinssi on korvattu muffinilla? 694 13.3.2014 Sana muffinssi pohjautuu englannin kielen monikolliseen muotoon muffins. Sanassa muffinssi on siis monikon s-tunnus kahdentuneena ja lopussa loppuvokaali i. Yksikössä tämä leivonnainen on englanniksi muffin. Kun siihen lisätään suomen kielessä loppuvokaali i, saadaan Suomen kielen perussanakirjan suosittelema muoto muffini. Lainakielen monikkomuodosta muodostettuja sanoja on suomen kielessä muitakin. Vakiintuneita sanoja ei ole lähdetty muuttamaan: puhumme esimerkiksi shortseista (tai sortseista) emmekä yksikkömuotoon pohjautuen shorteista. Lisää tietoa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1170
Sakari Pälsin Fallesmannin Arvo tarinoissa esiintyy sana "pikanttipoika", pohdimme sitä vanhuksille pitämässäni lukupiirissä. Google ei tunne sanaa, mutta… 1056 26.2.2014 Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika Romppanen havahtuu eräässä kohtaa huomaamaan, että hänellä on kovin huonot vaatteet ja pohtii asiaa suunnilleen… 914 4.2.2014 Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
Mikä on hasardi? 1504 9.1.2014 Sanakirjamääritelmän mukaisesti hasardi tarkoittaa uhkapeliä, onnenkauppaa, sattumaa. Se pohjautuu arabiankieliseen arpapeliä merkitsevään sanaan az-zahr. Arkikielessä hasardilla voidaan tarkoittaa myös vahinkoa, virhettä tai epäonnistumista: "Minulle sattui pieni hasardi." Lähteet: Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K Nykysuomen sanakirja. Ensimmäinen osa, A-I Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja Kaarina Turtia, Otavan uusi sivistyssanakirja
Luen paljon, ja nyt oli kahdessa kirjassa sana HÄÄVI. Toisessa se oli tosin muodossa HÄÄVISTÄ, mutta toki tunnen sanan perusmuodossa. Mistä se on tullut suomen… 1443 24.4.2013 Häävi on lainasana, joka pohjautuu ruotsin kielen sanaan häv (kelpo, oiva) ja merkitsee samaa kuin hyvä, kehuttava, hääppöinen tai kaksinen. Suomen kielessä sitä käytetään yleensä vain kielteisissä yhteyksissä (esim. "Ruoka ei ollut hääviä.") Kirjakielessä häävi on mainittu ensimmäisen kerran 1800-luvun jälkipuoliskolla, mm. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. (Nurmi, Nykysuomen keskeinen sanasto, Gummerus 2004; Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.) "Ottaa ritolat" on kuvailmaus, joka merkitsee karkuun juoksemista tai paikalta häipymistä. Sen taustalla on juoksija Ville Ritolan loppukiri Amsterdamin kesäolympialaisten 5000 metrin juoksussa vuonna 1928. Ritola voitti kilpailun ja jätti Paavo Nurmen hopealle. Vastaavia...
Minkälaiset juuret ja alkuperä on koiraa tarkoittavilla sanoilla piski ja rakki, mistä ne tulevat? 3122 5.10.2012 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin. Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti...
Kumpi on oikeampi muoto AKASIA vai AKAASIA? 1390 3.2.2012 Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tarjoaa sanan muodossa ”akasia”. Kielitoimisto antaa sen myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4355 löytyvässä ohjeessa esimerkkinä kolmitavuisesta erikoislainasanasta, joissa on lyhyt vokaali sanan lopussa olevan kirjainyhdistelmän ”ia” edellä. Tuota voisi siis pitää suosituksena.
Miksi vesivaakaa kutsutaan vatupassiksi? 739 11.1.2011 Vatupassi on muunnos ruotsin kielen sanasta "vattenpass", joka tarkoittaa vesivaakaa.
Kuinka monta prosenttia englannin kielen sanoista/sanastosta on peräisin latinan kielestä? 2121 15.12.2010 Arviot vaihtelevat noin 30 ja 60 prosentin välillä, riippuen tulkinnoista (esim. mitä kautta sana on lainattu, ja onko se muuttumaton vai ei). Ohessa sitaatti Wikipediasta, jossa arvellaan latinalaisten sanojen osuudeksi hieman alle 30 prosenttia. Toisaalta, jos otetaan huomioon, että ranskan kieli on kehittynyt latinasta ja on sanastoltaan suurimmaksi osaksi sitä, prosentti nousee huomattavasti: A computerised survey of about 80,000 words in the old Shorter Oxford Dictionary (3rd ed.) was published in Ordered Profusion by Thomas Finkenstaedt and Dieter Wolff (1973)[92] that estimated the origin of English words as follows: Langue d'oïl, including French and Old Norman: 28.3% Latin, including modern scientific and technical Latin: 28.24%...
Haluaisin tietää 1. mistä sana 'äiti' on tullut suomen kieleen? 2. milloin? 3. mitä äiti-sanan muinainen merkitys on? Mistä voisin lukea lisää äiti-sanan… 11214 23.7.2008 Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä. Mutta eivät suomen kielen...
Olen törmännyt sanaan "paragrafi", josta on erilaisia käyttömuotoja parakraahvista lähtien. Mistä sana tulee, mitä sillä tarkoitetaan ja mikä sen alkumuoto on. 1929 10.3.2008 Sana on alkuaan kreikkaa, παραγραφος/paragraphos, merkitys ’reunaan kirjoitettu’. Alkuaan sillä tarkoitettiin merkkiä, joka on kirjoitettu tekstin reunaan osoittamaan uutta jaksoa, näytelmässä ja keskustelussa puheenvuoron käyttäjän vaihtumista yms. Eurooppalaisiin kieliin sana on tullut myöhäislatinaan lainautuneen paragrpahus-sanan kautta. Nykyään sanan tavallisin suomenkielinen vastine on pykälä. Paragrafi-sana on ensi kerran esiintynyt suomalaisessa tekstissä tiettävästi v. 1793, pykälä jo vuoden 1642 raamatunkäännöksessä.
Mitä tarkoittaa dramaattinen 4068 12.11.2007 Kielitoimiston verkkosanakirjan mukaan dramaattinen tarkoittaa jännittävää, odottamattoman yllättävää, kohtalokasta tai teatraalista. Esim. Neuvottelut saivat dramaattisen käänteen. Dramaattinen välikohtaus. Dramaattinen esiintyminen.
Tiedän, että "ej" ja "pojke" ovat suomesta ruotsiin lainattuja sanoja, mutta mitä muita tällaisia suomen kielestä/muista suomalais-ugrilaisista kielistä… 852 2.8.2007 Teoksessa Edlund Lars-Erik: Lånord i svenskan mainitaan ainakin: - kängä (tarkoittanee samaa kuin suomen "mono") - mittayksikkö kappe "kappa" - rappakalja - pjäxa "pieksu" - kola (av)(dö) - hyvens (bra) - sauna Tähän voisi lisätä vaikka stavgång "sauvakävely" Teos Benckert, Karl-Axel: 100 finska ord i svenska språket. 1979. löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ainakin Opiskelijakirjastosta