| Onko Suomesta löydetty yhtään vanhaa tulivuorta tai kraatteria. |
1226 |
|
10.1.2020 |
|
törmäyskrattereita on tällä hetkellä löydetty Suomesta 12 kpl. Satu Hietala ja Lauri J. Pesonen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin viimeisimmästä löydöstä Mineralia lehdessä ja artikkelista löytyy myös muuta tietoa kraattereista.
Hietala, S., & Pesonen, L. J. (2018). Tusina täynnä: Varmat merkit kahden taivaankappaleen törmäyksestä. Mineralia : Kiviharrastajan Kuvalehti, 2018, No. 4, s.4-12.
Artikkeli on luettavissa myös verkossa http://www.tampereenkivikerho.fi/attachments/article/113/Mineralia_2018…
Kraattereihin liittyviä linkkejä:https://kraatterit.wordpress.com/kraatterikirja/https://www.is.fi/tiede/art-2000005734057.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/suomen-12.-meteoriitt…https://www.kirjastot.fi... |
| Mistä kirjoista saisi tietoa kraaterijärvistä? |
1834 |
|
24.10.2012 |
|
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista... |
| Kuinka suuri kraatteri syntyy, kun pesäpallon kokoinen meteoriitti iskeytyy hiekka-autiomaahan (kosmisella nopeudella:) |
1503 |
|
10.11.2003 |
|
Meteoriitin kosminen nopeus on vähintään 8 km/s (http://www.astronetti.com/astro/km.htm ). Kun kappale iskeytyy Maahan, se voi synnyttää kraatterin, joka on 12-20 kertaa kappaleen kokoinen. Pesäpallon kokoinen meteoriitti synnyttää siis 12-20 pesäpallon kokoisen kraatterin. Pienet kappaleet muodostavat yksinkertaisen maljanmuotoisen kraatterin. Isot kappaleet muodostavat kraatterin, jonka keskusta kohoaa kukkulaksi kuin viinipullon pohja. (Animaatiokuvin havainnollistettu sivu, valitettavasti englanninkielinen:
http://www.spacekids.com/spacenews/meteors-ez.html )
Lisää tietoa meteoriiteista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/minfos.htm
Erityisesti törmäyskraattereista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/impinfo_s.htm , jossa sanotaan että... |
Kysy kirjastonhoitajalta
