Kivi Aleksis

44 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Vilukselan Vitka -runo Seitsemässä veljeksessä 18 22.9.2020 Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin: "Vilukselan Vitka ja Viuvalan Pispa, Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa! Syvän-ojan Sonni ja Sylvinän Jalli! Ralla ralla laa!"   Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
"Seitsemän veljestä" kiinnostaa monelta kantilta. Kuinka pitkän matkan veljekset joutuivat jouluyönä juoksemaan Impivaarasta Jukolaan heidän pirttinsä… 49 16.9.2020 Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset) Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "Väkevä...
Kirja jossa on selityksiä Kiven Seitsemästä veljeksestä 79 10.3.2020 Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista: Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002) Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009) Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tekstissä on kohta: "Älä leksoittele." Mitä se tarkoittaa? 122 7.2.2020 Seitsemässä veljeksessä sana esiintyy muodoissa leksotella ja leksoitella. Leksotella tarkoittaa lörpöttelyä, leukojen loksuttelu, joutavien puhumista, leukailua.   http://www.gutenberg.org/ebooks/11940 http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/teokset-ja-kieli/veljesten-sanoja-ja-sanontoja/ Nykysuomen sanakirja 2. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Milloin Seitsemän veljestä ilmestyi? Netistä löysin vain tiedon että "keväällä 1870". Mutta mikä oli päivämäärä? 79 14.1.2020 Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 SKS:n Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona. Vihkot 1. ja 2. julkaistiin 16. maaliskuuta ja vihkot 3. ja 4. 19. toukokuuta. Lähde:Erik Ekelund, Aleksis Kivi. Otava, 1997
Onko Aleksis Kiven jossain tekstissä loru Someron pitäjän taloista: Syvänojan Sonni, Sylvänän Jalli, Ollilan Älli? 176 7.5.2019 Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä." Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Tarvitsisin yhtä käännöstä varten seuraavan pätkän ruotsinkielisestä Seitsemästä veljeksestä: "On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin… 128 7.1.2019 Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti: "Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!"
Onko Aleksis Kiven ”Karkurit”-näytelmässä tällainen teksti? 120 20.7.2018 Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin: Nyt on se hetki, koska peltomies On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo, Kun paimentorvi kaikuu kujalla Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni Ja kyntörastas männyn latvassa On ehtoovirtens alkanut. http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…    
Mitä tarkoittaa kun aleksis kiven seitsemän veljestä kirjassani lukee tätä kirjaa on numeroitu 2000 kappaletta. Tämän kirjan numero on 1014? Painovuosi on 1990… 331 16.3.2018 Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus. Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.  Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä 130 €,...
Mitkä niiden seitsemän veljeksen nimet oli? 5844 12.12.2017 Tässä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä vanhimmasta nuorimpaan: Juhani, Tuomas ja Aapo (kaksoset), Simeoni, Timo ja Lauri (kaksoset), Eero   Aleksis Kiven seitsemää veljestä kuvataan seuraavissa teoksissa: Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917. Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987. Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002. Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Olen etsinyt Aleksis Kiven tuotannosta, runoista, runoa : Jukolan veljesten joulusaunaa. Onko sellaista olemassa, kun en ole löytänyt?Vuonna 1958 olen… 290 23.11.2017 Vuoden 1957 Kultaisessa lukukirjassa on runo nimeltä Jukolan veljesten joulusauna. Kultaista lukukirjaa tuolta vuodelta Oulun kaupunginkirjastossa ei ole, mutta runo löytyy myös kirjasta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (2005) s. 219.
Muutama esimerkki Seitsemästä veljeksestä elämään jääneestä sanontatavasta, kiitos. 1179 23.8.2017 Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja. Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä: ”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.” ”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.] ”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.” ”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
Kiinostaisi lukea Aleksis Kiven ja Eino Leinon muinoin aikalaisiltaan saamasta kovasta kritiikistä ? Onko joku nykykirjailijoista tai tutkijoista avannut ko… 392 1.9.2016 Suomalaisen kirjallisuuden seura on julkaissut kriittiset editiot seuraavista Eino Leinon ja Aleksis Kiven teoksista. Kriittinen editio sisältää oman aikansa kirjallisuusarvosteluja ja teosten yleistä vastaanottoa. Lisäksi teoksissa on artikkeli nykytutkijan näkökulmasta. Eino Leino Tuonelan joutsen; Sota valosta; Väinämöisen kosinta; Karjalan kuningas SKS 1999 Orja-romaanit SKS 2001 Mesikämmen; Musti; Ahven ja kultakalat SKS 1995 Helkavirsiä I –II SKS 2000 Routavuositrilogia KS 1998 Aleksis Kivi Seitsemän veljestä 1997 Nummisuutarit 1999 Runot 2000 Kullervo 2014 Nummisuutarit 2010 Kihlaus; Leo ja Liina; Selman juonet 2015 http://www.helmet.fi/fi-FI
Mitä voidaan olettaa, että Aleksis Kivi tiesi buddhalaisuudesta? Vai tiesikö edes sen olemassaolosta? 293 23.5.2016 Kivi-kirjallisuuteen tekemäni pikaisen katsauksen perusteella ei ole mahdollista sen enempää ehdottomasti vahvistaa kuin kiistääkään sitä, että buddhalaisuus olisi ollut Kivelle ainakin jollakin tavalla tuttu. Kirjailijalla on selvästi ollut taipumusta suhtautua kriittisesti kristinuskoon ja kirkon oppeihin, joten en pitäisi lainkaan mahdottomana, että hän olisi voinut etsiä maailmankuvansa rakennusaineita myös buddhalaisuuden suunnalta. Niin kuin Esko Rahikainen toteaa, "Aleksis -- oli liian paljon lukenut eri kulttuureista, uskonnoistakin, tieteiden saavutuksista, hän oli poiminut hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. -- Aleksis oli liian älykäs hyväksyäkseen sellaisenaan katekismuksen julistaman kirkonopin ja elämänjärjestyksen. Mitä...
Tällainen asia askarrutaa kun sivuillanne on tällainen tieto"Lause on Aleksis Kiven näytelmästä Nummisuutarit. Näytelmän ensimmäisessä näytöksessä Esko on… 2879 25.1.2016 Toivottavasti ymmärsin oikein, kun arvelin, että tarkoitat kohtaa, jota usein siteerataan näin: ”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”, vaikka Aleksis Kivi onkin kirjoittanut "…niin muuttuu maailma, Eskoni". Tämä kohta löytyy vaikkapa vuoden 1999 painoksesta sivulta 8 tai sivulta 9 ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1864. Ensimmäinen painos on luettavissa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven digitaalisesta arkistosta: http://neba.finlit.fi/kivi/viewdigi.php?set=2916&item=7&r=1 http://neba.finlit.fi/kivi/ Kysymyksessäsi oleva oleva vastaus on peräisin Kysy.fi-palvelusta (tämä palvelu on nimeltään Kysy kirjastonhoitajalta). Tässä kysymyksessä kysytään Eskoseni-lauseesta, eikä vastaaja korjaa lausetta, vaikka vastaakin...
Oliko Aleksis Kiven äidillä Annastiina Hambergilla sisaruksia ja minkä nimisiä ja ikäisiä? Asuinpaikat ja ammatit? 752 19.1.2016 Yrjö Blomstedt mainitsee artikkelissaan Aleksis Kiven esivanhemmat (julkaisussa Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1984, nro 4), että Aleksis Kiven äiti, Annastiina (Anna Kristiina) Hamberg syntyi Tuusulassa v. 1793. Hän asui kotonaan Tuusulan Nahkelassa (Nackskog), kunnes solmi avioliittonsa Eerik Johan Stenvallin kanssa. Annastiina toimi mm. pitokokkina, kankaankutojana ja ompelijana. Blomstedtin artikkelissa mainitaan myös Annastiinan isä Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun saakka Hannula), joka toimi seppänä sekä äiti Anna Juhanintytär, syntyisin Tuusulan Nahkelan Maulalta. Annastiina Hambergin sisaruksia ei tässä artikkelissa mainita. V. Tarkiaisen teoksessa Aleksis Kivi: elämä ja teokset (1915, s. 40)...
Miltä vuodelta on Aleksis Kiven runo Anjanpelto? 299 11.6.2015 Aleksis Kiven runo Anjanpelto on ilmestynyt vuonna 1866 painetussa runokokoelmassa Kanerwala.
1) Onko seuraavia näytelmiä käännetty englanniksi? Jos on, mitkä niiden englanninkieliset nimet ovat? - Pohjalaisia (Artturi Järviluoma/Anton Kangas) -… 628 25.10.2014 Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search). Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993. Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Olen taas kerran lukenut ja myös kuunnellut äänikirjana Seitsemää Veljestä. Olen nyt kiinnittänyt erikoisesti huomiota Kiven kieleen, siihen kuinka erinomaista… 695 18.8.2014 Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-...
Ja kiitos Säkkisten Santeria koskeneesta vastauksesta. Kysyn edelleen Kiven henkilöistä. Em. kysymyksen yhteydesä mainitun Aleksanteri Mikonpojan isän,… 590 3.10.2013 Vahvistuksia näille tiedoille ei löytynyt. Kannattanee kuitenkin jatkaa selvitystä alla mainitun kirjan kautta. Kirja esittelee Seitsemän veljeksen ja osin myös Nummisuutareiden henkilöhahmojen esikuvia. Tekijöiden mukaan Nummisuutareista ilmestyy lähitulevaisuudessa oma selvityksensä. Seitsemän veljestä - myyteistä faktoiksi : Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ / Heikki Harju, Ahti Gåpå (2009)